Kummallinen palsta. Meille kehittyi mielestäni Vernan kanssa mielenkiintoinen keskustelu uskonnollisuuden ja ateismin olemuksesta otsikon "Lasten hyväksikäyttöä" alle ja eikö mitä, kaiken tämän paskan seasta juuri tuo keskustelu on poistettu.
Mielestäni keskustelun tynkä osoitti että eri aiheista on mahdollista keskustella myös rakentavasti, vaikka näkemykset olisivatkin eri suuntaiset. Verna uskiksena ja minä ateistina pohdimme syitä näkemyseroihin, joihin elämä ihmisen johtaa.
Joku kuitenkin poltti proppunsa aiheesta. Keskustelu katosi sen jälkeen kun kirjoitin kommenttini:
1) Mielestäni äärilinjan ateismi on itse asiassa uskonnollisuutta, jossa Jumalaan ja uskoon pettynyt kristitty alitajuisesti alkaa "kostaa" Jumalalleen kokemiaan vääryyksiä. Jyrkän linjan ateisti onkin usein negaatioita viljelevä uskova.
2) Ateismi on parhaimmillaan humanismia, jossa pyrkimyksenä on ymmärtää kaikkia inhimillisen elämän ilmiöitä - uskonto mukaan lukien. Ateismi ei siis kiellä uskontoa vaan pyrkii ymmärtämään sitä. Kieltämällä uskonnon kiellät merkittävän osan ihmisyyttä. Ateismi ei selitä ilmiöitä Jumalan kautta, vaan pyrkii näkemään millaisena ihmiset jumaluuden kokevat.
Liian paksua jollekulle?
Mielestäni keskustelun tynkä osoitti että eri aiheista on mahdollista keskustella myös rakentavasti, vaikka näkemykset olisivatkin eri suuntaiset. Verna uskiksena ja minä ateistina pohdimme syitä näkemyseroihin, joihin elämä ihmisen johtaa.
Joku kuitenkin poltti proppunsa aiheesta. Keskustelu katosi sen jälkeen kun kirjoitin kommenttini:
1) Mielestäni äärilinjan ateismi on itse asiassa uskonnollisuutta, jossa Jumalaan ja uskoon pettynyt kristitty alitajuisesti alkaa "kostaa" Jumalalleen kokemiaan vääryyksiä. Jyrkän linjan ateisti onkin usein negaatioita viljelevä uskova.
2) Ateismi on parhaimmillaan humanismia, jossa pyrkimyksenä on ymmärtää kaikkia inhimillisen elämän ilmiöitä - uskonto mukaan lukien. Ateismi ei siis kiellä uskontoa vaan pyrkii ymmärtämään sitä. Kieltämällä uskonnon kiellät merkittävän osan ihmisyyttä. Ateismi ei selitä ilmiöitä Jumalan kautta, vaan pyrkii näkemään millaisena ihmiset jumaluuden kokevat.
Liian paksua jollekulle?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Uskovaiset ovat jalostaneet harhaisen paskanjauhamisen lähes taiteeksi.
Tuttu sanonta kuuluu: "Enpä olisi uskonut, jollen olisi sitä omin silmin nähnyt".
Monet psykologiset tutkimukset kuitenkin kumoavat tämän sanonnan. Se pitäisi pikemminkin olla: "En olisi sitä nähnyt, ellen olisi siihen uskonut".
Ennakko-odotusten ja uskomusten vaikutus arkipäiväiseen tiedonkäsittelyyn on erittäin voimakasta: Ihminen havaitsee maailman yleensä omien uskomustensa mukaiseksi. Joskus käy myös niin, että odotus muuttaa havainnoitavaa kohdetta niin paljon, että lähtökohdiltaan virheellinen käsitys muuttuu todeksi. Tällöin puhutaan ns. itseään toteuttavista ennusteista.
Uskomukset myös vääristävät havaintoja. Tulkitsemme varsinkin epäselvän informaation siten, että se vastaa omia ennakko-oletuksiamme. Kasvojen neutraali virnistys tulkitaan irvistykseksi, jos oletamme henkilön olevan vihamielinen ja hymyksi jos uskomme henkilön olevan ystävällinen.
Yleensä saatavillamme oleva informaatio on niin moniselitteistä, että hyvin erilaisia mutta sopivan tuntuisia tulkintoja voidaan tehdä lähes mistä tahansa tiedonsirpaleista. Jos esimerkiksi uskon raamattuun, minun on erittäin helppo havaita todellisuus sen mukaiseksi. Tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että ne mielisairaanhoitajat jotka uskovat kuuhulluuteen, havaitsevat potilaissa paljon poikkeavia oireita täydenkuun aikaan, kun taas muut hoitajat eivät havaitse mitään tavallisuudesta poikkeavaa.
Uskomukset myös vääristävät tapaa, jolla arvioimme tiedon luotettavuutta. On todettu, että kun ihminen joutuu pakosta ottamaan vastaan tietoa, joka ei vastaa hänen ennakko-odotuksiaan, hän ei pidä tuota tietoa luotettavana. Omien uskomusten vastainen tieto -jos sitä ylipäänsä noteerataan- tulkitaan yleensä sattuman aiheuttamaksi poikkeukseksi tai muuten epäluotettavaksi, eikä sitä juuri koskaan pidetä osoituksena siitä, että omat uskomukset olisivat vääriä. Sen sijaan tietoa, joka on sopusoinnussa omien uskomusten kanssa, pidetään erittäin luotettavana. Jos esimerkiksi opettajan lahjattomana pitävä oppilas menestyy hyvin tentissä, opettaja selittää menestyksen yleensä hyvällä tuurilla, liian helpoilla kysymyksillä, lunttaamisella jne, mutta jos oppilas ei menesty kokeessa, opettaja pitää sitä hyvänä todisteena omien käsitystensä luotettavuudesta. Samalla tavalla arvioimme omaa ideologiaamme tukevat väitteet luotettaviksi ja sitä horjuttavat väitteet epäluotettaviksi.
jos sika ja koira yhdistetään tulee siitä Mirka
parka joka on vain mielisairas hullu ja arka
>>Meille kehittyi mielestäni Vernan kanssa mielenkiintoinen keskustelu uskonnollisuuden ja ateismin olemuksesta otsikon "Lasten hyväksikäyttöä" alle ja eikö mitä, kaiken tämän paskan seasta juuri tuo keskustelu on poistettu.>>
Tässä asiassa taidan olla melkolailla samaa mieltä Mirkan kanssa, epäilyttää kyllä mennä moista asiaa julkisesti tunnustamaan.
Palstalla ei ole sheriffiä, vain ylläpito voi poistaa viestejä, ja sitä ne tekevät ainoastaan jos tulee ilmiantoja asiattomista viesteistä.
Jos nyt oikein muistan kyseisen ketjun sisältöä niin pitäisin enemmän todennäköisenä että ilmiantaja(-at) on ullut uskis kuin ateisti, varmuutta ei tietysti ole eikä koskaan tulla saamaankaan.
>> Mielestäni äärilinjan ateismi...>>
Ei ole mitään äärilinjan- senenempää kuin maltillistakaan ateismia, sitä vain joko uskoo jumalaan(-iin) tai sitten ei.
Fanaatikkoja ja häiriköitä löytyy kaikkialta, silloin on kysymys ihmisistä eikä niistä aatteista joiden nimissä he rähinöivät. Varmaan jopa natseistakin suuri osa on ollut aivan tasvallisia tallaajia vaikka sitä näin jälkikäteen on vaikea uskoa.
Nikki 'Mirkan' edesottamuksia on kyllä tosi vaikea ymmärtää, 'kanssasi' tuossa yläpuolella on paljon tyypillisempi esimerkki palstojen lääkehoito- ja mielenterveysasiantuntijoista.
Vaikka ihminen yrittäisi etsiä kaikkeen vastauksia koko ikänsä, ei hän kuitenkaan löydä. Ja tämä elämä on niin lyhyt, että turhuuttahan sekin vain on ja tuulen tavoittelua. Ihan niinkuin Raamatussa sanotaan.
>>Vaikka ihminen yrittäisi etsiä kaikkeen vastauksia koko ikänsä, ei hän kuitenkaan löydä.>>
Vaikka kaikki lapset nykyään käyvät kouluja vuosikausia, harva heistä kuitenkaan Nobel-palkintoa saa, eivätkä nekään harvat kaikilta aloilta. Se ei ole mikään syy olla viemättä lasta kouluun ollenkaan.
Uskonto ollut historian pahin jarru tieteelle ja hyvinvoinnillemme.
Uskontojen takia olemme noin 1000v kehityksestä jäljessä.
>> Olette katkeria tieteelle..>>
Piristävä kokemus, kovin usein on joutunut kuulemaan olevansa tiedeuskovainen :o)
>> Uskonto ollut historian pahin jarru tieteelle ja hyvinvoinnillemme. >>
Ei ole, tyhmyys, ahneus ja vallanhimo ovat pahempia.
>> Uskontojen takia olemme noin 1000v kehityksestä jäljessä. >>
Uskikset ovat tutkineet mm. teologiaa sekä kreationismin tyyppisiä huuhaa-tieteitä.
'Tavalliset' oppineet mm. luonnontieteitä ja alkemian ja astrologian kaltaisia huuhaa-tieteitä.
On tarpeetonta lyödä rintoihinsa puolin tai toisin, tieteen kehityssuunta on oikea ja voima sellainen että sitä ei mitkään vanhat uskomukset pysty pysäyttämään.
Ihmisten jokapäiväisen elämän kannalta sosiaaliset suhteet ja rauhallisesti kehittyvä yhteiskunta ovat moninverroin tärkeämpiä kuin tieteen huippuosaaminen.
Räyhääjät ja fanaatikot jarruttavat kehitystä jota muut pyrkivät viemään eteenpäin.
Sikäli kuin olen ymmärtänyt, pimeä keskiaika sai alkunsa kirkon tarpeesta nujertaa kaikki oppineet. Ensimmäiseksi suljettiin kaikki oppilaitokset niin Kreikassa kuin Roomassa, ja aikanaan ryhdyttiin järjestelmällisesti vainoamaan toisinajattelijoita.
Kirkko ei tarjonnut rauhaa ja rakkautta. Orjuuskin oli sille täysin okei vielä hyvinkin myöhäisenä aikana. Että sikäli oli sama mikä uskonto Euroopassa ja Amerikassa oli vallalla...
Tekninen kehitys tai tieteet eivät välttämättä johda väistämättä rauhaan ja kestävään kehitykseen, mutta olisi pirun mielenkiintoista tietää millainen maailma olisi jo nyt jos meillä ei olisi ollut uskontoja jarruttamassa kehitystä.
Ai niin, islamhan salli pitkään kaikenlaisen opiskelun ja tutkimuksen, mutta ilmeisesti ristiretket järkyttivät sitäkin kulttuuria sen verran että nykyään vaan huudetaan nyrkki pystyssä...
Eihän se tietysti hyödytä se rintojensa lyöminen. Mutta ehkäpä tämä tästä pikkuhiljaa kun taikauskoista päästään eroon? Vai päästäänkö???
>>..olisi pirun mielenkiintoista tietää millainen maailma olisi jo nyt jos meillä ei olisi ollut uskontoja jarruttamassa kehitystä. >>
Mielenkiintoista kyllä, en tosin usko että kirkon toiminta keskiajalla olisi hidastanut kehitystä 1000v'llä, kuten Mirka väitti. Muutamia vuosia, ehkä vuosikymmeniäkin, mutta ei nuo maailmansodat nyt sentään kovin pahasti myöhässä olleet :o).
>>Mutta ehkäpä tämä tästä pikkuhiljaa kun taikauskoista päästään eroon? Vai päästäänkö???>>
Tottakai päästään, tosin osittain korvaamalla taikauskoja 'keisarin uusilla vaatteilla'. Seuraavat sukupolvet sitten vuorostaan oikovat meidän typeryyksiämme, kenties puhuvat hiukan säälivästi pimeästä vuosituhannesta ja silloin syntyneistä rukkaparkaraukoista.
Heidän jälkeläisensä taas ...jne.
Kehityksen suunta on eteenpäin/ylöspäin. Mitä enemmän yhteistyötä ja maltillisuutta, sitä vähemmän viattomia uhreja.
tämä keskiajan halveksunta:
>>Sikäli kuin olen ymmärtänyt, pimeä keskiaika sai alkunsa kirkon tarpeesta nujertaa kaikki oppineet. >>
Renessanssi-ajan ihmiset nimenomaan loivat käsitteen "pimeä keskiaika", he kun olivat niitä loistokkaita uuden ajan ihmisiä, kuten he itse itsensä tituleerasivat. Ihanteeksi tuli luonnollisesti antiikki ja keskiaika ohitettiin olankohautuksin ja halveksuvasti tuhisten. Historian suurta ironiaa on se, että monet sellaiset asiat joita nykyään pidetään tunnusomaisina _keskiajalle_ (kuten mm. uskonsodat, noitavainot, hedelmättömät teologiset väittelyt, tympeät saarnat, kuninkaiden yksinvalta, inkvisition raakuus jne.) ovat kaikki asioita jotka tapahtuivat _uudella ajalla_ . Esimerkiksi noitavainot ja uskonsodat olivat verisimmillään 1600-luvulla, minkä jo valistuksen ajan ihmiset taidokkaasti "unohtivat" ja puhuivat vain keskiajasta vaikka keskiaika oli tuohon mennessä jo päättynyt liki 200 vuotta aiemmin.
Tottahan toki keskiajallakin oli ns. pimeitä kausia, joista ei ole juuri lähteitä jäänyt (muistaakseni esim. 900-luku on tällainen) mutta on aikamoista liioittelua väittää että koko keskiaika, joka siis kesti lähes 1000 vuotta, olisi ollut täyttä taantumuksen aikaa. Nimenomaan keskiajalla alettiin jo perustamaan yliopistoja (Pariisi on muistaakseni vanhin) ja laskettiin se perustus, joka sitten renessanssiajalla ja valistuksen aikana alkoi ns. tuottamaan hedelmää.
Keskiaika itsessään sai alkunsa Länsi-Rooman tuhouduttua ja jouduttua germaanien ym. heimojen valtaamaksi. Ns. antiikin sivistys siirtyi itään ja Bysanttiin, länsi-Eurooppaan taas jäi anarkia ja valtatyhjiö keisarin ym. hallitsijoiden poistuttua, millä on sitten ollut aikamoiset vaikutukset historiassa myöhemminkin, johtihan se ainakin epäsuorasti eri valtioiden syntyyn ja paavin aseman muuttumisen pelkästään hengellisestä johtajasta myös maalliseksi hallitsijaksi. Tosin todelliseksi maallisiksi hallitsijoiksi joiden edessä kuninkaatkin tutisivat paavius muuttui vasta 1100-1200-luvuilla ns. suurten paavien aikana ja melko pian jo siitä paaviuden arvostus ja todellinen vaikutusvalta maallisiin asioihin romahti.
>> niin, islamhan salli pitkään kaikenlaisen opiskelun ja tutkimuksen, mutta ilmeisesti ristiretket järkyttivät sitäkin kulttuuria sen verran että nykyään vaan huudetaan nyrkki pystyssä... >>
Tämä nyrkkipystyssä huutaminen kylläkin johtuu lähinnä 1800-luvun kolonialismista,jolloin näihin maihin vietiin länsimainen sivistys pyssyjen kanssa. Mitenkään ristiretkiä sen kummemmin puolustelematta on myös pakko sanoa että niiden laajutta ja tuhoisuutta on myös jonkinverran liioiteltu (sikäli ainakin miten se kohdistui arabeihin), ne olivat loppujen lopuksi (jos niitä verrataan esim. nykyiseen sodankäyntiin) hyvin ajoittaisia ja paikallisia eivätkä millään tavalla ainakaan menestyksekkäitä. Kaikkein suurinta tuhoa ristiretkeläiset aiheuttivat lähinnä itselleen, esim. tuhoamalla Konstantinopolin mikä johti aikanaan siihen että islaminuskoiset valloittivat nykyisen Turkin alueen ja muodostivat todellisen uhan koko Euroopalle 1500-luvulla. Islaminuskoiset eivät suinkaan siis vajonneet "kivikaudelle" ristiretkien vuoksi. Ristiretkeläiset itse asiassa toivat mukanaan monia arabien tekemiä keksintöjä ja niitä tuli Eurooppaan myös Espanjasta, joka oli aina 1400-luvulla asti islaminuskoisten hallinnoima alue.
Myös islamin kehuttu vapaamielisyys on vähän kaksipiippuinen juttu, ns. islamin siirtomaissa eli alueilla jotka olivat jääneet muslimien vallan alle oli ajoittain hyvinkin vapaat olot, kun taas muslimien pyhillä alueilla on aina ollut ehdoton uskontopakko.
Hm, pitänee jatkossa puhua pimeästä renesanssista - oikeassahan tietenkin olet! Ja tarkemmin ajatellen toki tuo muslimienkin kurmuutus taisi olla melkoisen vähäpätöistä kun aseet olivat kummallakin puolella vielä samaa sortimenttia. Perustinkin ajatukseni muslimien katkeruuteen johonkin hajatietoon jonka mukaan ristiretkiläiset olisivat käyttäytyneet jollaintavoin raukkamaisesti muslimeja kohtaan.
Mutta kannattaa olla tarkkana... Kiitos tiedoista!
Missä on kehitys, josta olemme noin 1000v jäljessä.
tärkeintä ei aina olekaan vastausten löytäminen, vaan etsiminen. Mitä siitä, vaikka niitä valmiita vastauksia ei löytäisikään. Pahempi olisi, jos ei edes etsisi.
vielä sen verran että tietenkään niitä ei voi eikä pidäkään pestä maineeltaan puhtaiksi, olivathan ne toki hirvittäviä sotia joissa tehtiin ihan nykyaikaisinkin mittapuin rikoksia ihmisyyttä vastaan puolin ja toisin. Tuon ajan sodankäyntihän oli yleensä näännytys- ja piirityssotaa ja sodan käynnin raakuutta lisäsi entisestään tietysti uskonnollinen vakaumus mutta ennen kaikkea ahneus (ristiretkeläiset uskoivat että arabit olivat mielettömän rikkaita). Ristiretkien ironia tosin on siinä että ristiretkeläiset tekivät näitä rikoksia myös kanssakristittyjä vastaan (ja tämä hiertää osittain yhä Rooman ja Konstantinopolin välejä). Kaikenkaikkiaan ristiretkien historia on hyvin sekava ja kyllä muslimit siitä selvisivät kaikkein selkeimmin voittajina.
Myöskään se että kuka on suurin syyllinen ristiretkiin ei ole ihan itsestään selvyys, lännen kristityt hyökkäsivät alueelle kun Konstantinopolin keisari pyysi apua paavilta koska muslimit olivat alkaneet hyökkäilemään kristittyjen kimppuun ja uhkasivat jo Bysantin valtakunnan alueita. Muslimit taas ilmeisesti hyökkäilivät, koska kristityt olivat muuttumassa alueella väkivaltaisemmiksi, kristityt taas olivat väkivaltaisia koska muslimit olivat aloittelemassa ajoittain ilmeisesti kovakouraistakin lähetystyötä,jne.
mikä vaikutus ristiretkillä oli. Ne kohottivat tosin aluksi paavien mahtavuutta, mutta niiden johdosta elpynyt sivistysharrastus ja tutkimushalu kääntyivät aikaa myöten kirkon arvovaltaa vastaan. Koko henkinen näköpiiri laajeni.
että henkinen näköpiiri laajenee kun kirkon arvovalta pienenee.
laajenee, kun matkustetaan ja tutustutaan kaikenlaiseen uuteen. Eipä se laajene ateistinkaan näköpiiri, jos istuu omassa kolossaan ja lukee vain omia ja muiden samaa mieltä olevien kirjoituksia.
>> tärkeintä ei aina olekaan vastausten löytäminen, vaan etsiminen. >>
Noinhan se taitaa olla !
Etsiminen on kaikille sopiva harrastus, ja jokainen voi itse päättää mitä haluaa etsiä.
Minkäänlaista kirjanoppineisuutta tai synnynnäistä lahjakkuutta ei tarvita, mutta jos ei pysty olemaan rehellinen itseään kohtaan saattavat mahdolliset timantit jäädä huomaamatta pikkukivien joukosta.
" Eipä se laajene ateistinkaan näköpiiri, jos istuu omassa kolossaan ja lukee vain omia ja muiden samaa mieltä olevien kirjoituksia."
Jep jep. Ateistin etuna on ettei tartte lukea uskonnollista hömppää (esmez raamattua) ja näin aikaa vapautuu enemmän nnäköpiiriä avartaviin aiheisiin.
Toisaalta, yleissivistyksen kannalta kai jokainen syntyperäinen suomalainen on raamatun lukenut, ateistin etuna taas mahdollisuus suhtautua lukemaansa analyyttisemmin kuin uskon samentaman toverin.
Vernissalle pisteit hyvästä oivalluksesta.
edes puoli pistettä Vernan aktivoimisesta.
Saat ihan kokonaisen pisteen :)
että tuo tietosanakirjan selitys ristiretkistä miellyttää sinua. Siksi sen varta vasten sinua ilahduttaakseni kirjoitinkin.
En ymmärrä, mitä tuolla aktivointipuheellasi tarkoitat, sillä ethän varmaankaan ajattele, että täällä koti-Suomessa olisi eri opinahjot ja yliopistot teisteille ja eri ateisteille.
... nyt heti poes ruudun äärestä ja tänne äitin kainaloon tutimaan...
hopi hopi...
Tiedät Verna itsekkin kuinka aamulla harmittaa kun sahtipäissään oot kirjotellu kaikkee.
Tulisit nyt vaan nukkumaan jo.
"2) Ateismi on parhaimmillaan humanismia, jossa pyrkimyksenä on ymmärtää kaikkia inhimillisen elämän ilmiöitä - uskonto mukaan lukien. Ateismi ei siis kiellä uskontoa vaan pyrkii ymmärtämään sitä. Kieltämällä uskonnon kiellät merkittävän osan ihmisyyttä. Ateismi ei selitä ilmiöitä Jumalan kautta, vaan pyrkii näkemään millaisena ihmiset jumaluuden kokevat."
Tuo ei ole sinänsä mahdollista että ateismi on kannanotto Jumalan olemassaolosta. Siten se kieltää myöskin instituution Jumalasta. Ei pidä sekoittaa agnostiikkaa, ja ateismia.
kaikissa uskonnoissa ei ole Jumalaa. Kristinusko sitä vastoin on ehkä tyypillisin esimerkki ateistisesta uskonnosta, jonka peruspykäliin kuuluu kielto muiden jumalien pitämisestä. Siinä on kysymys jumalan kieltämisestä siinä mielessä kuinka se useimmiten esitetään. Ateistin voidaan katsoa olevan pitämättä minkäänlaista jumalaa, tarkoittaako se sitä, että Jumala on olemassa, ja tarkoittaako Jahven kielto myös sitä, että muitakin jumalia on olemassa, ja mistä Jahveen uskovaiset tietävät, että muita jumalia ei ole olemassa. Eipä mistään. Olen ymmärtänyt, että Raamattu vihjailee jopa muiden jumalien olemassaoloon.
Siis mikä ei ole mahdollista? En ymmärrä mihin viittaat.
Ateismi voidaan tietenkin määritellä lukemalla sanakirjasta lukaisemalla, mutta sellainen ei ole tietenkään mikään kattava määritelmä.
Sanakirjan mukaan tulkiten ateismi on elämänkatsomus, jossa kielletään jumaluuksien olemassaolo. Toisaalta ateismi voidaan nähdä myös laajempana filosofisena ajattelutapana, jossa ensisijainen ja mielekäs kiinnostuksen kohde on ihminen kaikkine ihmisyyteen liittyvine ilmiöineen. Tällaisessa ajattelutavassa uskonto nähdään ihmisestä lähtevänä tarpeena, ei instituutiona Jumalasta.
Mutta olet oikeassa osaltasi. Ehkä ajatteluni on lähempänä agnostiikkaa kuin ateismia, mikäli jumaluuksien kieltäminen halutaan ateismissa nähdä ikäänkuin "aktiivisena tekona". Omaa suhdettani luonnehtisin lähinnä siten, ettei asialla ole oman elämäni kannalta merkitystä. Liekö tuo sitten agnostiikkaa?
osista, siis VT:n puolelta, löytyy tosiaan viittauksia siihen että juutalaisuus olisi jossain vaiheessa ollut monolatrinen uskonto (eli siis tunnustetaan että on olemassa mahdollisesti myös muita jumalia mutta että juutalaisilla on vain yksi ainoa Jumala jota on luvallista palvoa). Tämä asenne kuitenkin muuttui pakkosiirtolaisuuden aikana Babyloniassa, jolloin juutalaisuudesta muokkaantui tiukan monoteistinen uskonto, jonka mukaan on olemassa vain yksi ainoa oikea Jumala, kaikki muut jumalat ovat harhaa. Tämä asenne näkyy jo täysin selvästi UT:n puolella ja kristityt sekä muslimit perivät sen juutalaisuudelta. Kristityt tosin toivat juutalaisten monoteismiin oman lisänsä kolminaisuuden muodossa.