http://is13.snstatic.fi/img/978/1288610482685.jpg
”Kurapankit” paljastunevat pankkitesteissä. Pahimmassa tapauksessa Suomi joutuu maksumieheksi.
Euroopan pankit joutuvat tarkkaan syyniin, kun euroalueen pankkeja aletaan ”läpivalaista” stressitestein Euroopan keskuspankin johdolla.
”Läpivalaisu” tarkoittaa sitä, että noin 130–140:ä keskuspankin valvonnan alaista euromaiden pankkia ja niiden taseita tarkastellaan kriittisesti.
Syynissä otetaan selvää siitä, ovatko pankit vaikkapa myöntäneet asuntolainoja liian heppoisin perustein ja onko niille odotettavissa luottotappioita.
- Tarkoituksena on käytännössä läpivalaista pankkisektorin taseet ja katsoa, mitä sieltä löytyy ja tehdä tietyllä oletuksella testejä, miten hyvin mikäkin pankki kestää taloudellisen heikentymisen ja isot markkinaliikkeet. Katsotaan, pysyvätkö pankkien pääomatasot tällaisissa tilanteissa tarpeeksi korkealla tasolla, Nordean ekonomisti Suvi Kosonen selventää.
- Jos talouskehitys on monta vuotta ollut kohtuullisen heikkoa, asuntolainojen maksukyky heikentynyt ja työttömyys on korkealla, pankkien luottotappiot kasvavat ja ongelmaluottojen määrä kasvaa. Mitä enemmän ongelmaluottojen määrä kasvaa, sen enemmän pankkien pitää varata tulevia tappioita varten pääomia, Kosonen lisää.
"Kurapankkeja" löytynee kriisimaista
Ekonomistien arveluiden mukaan etenkin kriisimaista, kuten Espanjasta, Portugalista, Kreikasta ja jopa Irlannista tulee löytymään edelleen heikossa kunnossa olevia pankkeja.
- Luonnollisestikin ne ovat näitä maita, joissa pankkiongelmia on ollut, sanoo OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen.
- Irlannissa on ollut kiinteistökupla, ja Espanjassa on myös ollut sellaisesta merkkejä. Kiinteistömarkkinat ovat kasvaneet voimakkaasti, ja luottoa on myönnetty. Sitten markkinat ovat pysähtyneet ja asuntohinnat ovat pudonneet, mikä on aiheuttanut suuria ongelmia asuntojen rakennuttajille ja omistajille, selventää Finanssialan Keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Mistä rahoitus?
Avoin kysymys onkin, millä rahalla näiden ”kurapankkien” taseet paikataan. Saksa on vastustanut, että EU:n kriisirahastoja voitaisiin sijoittaa suoraan pankkien pääomittamiseen, kun taas Ranska ja eteläeurooppalaiset valtiot ovat olleet myönteisempiä suoralle pankkituelle.
- Ensimmäinen vaihtoehto on, että pankki tekee toimia pääomatilanteen parantamiseksi ja hakee markkinoilta lisää osakepääomaa. Tai jos pankeille annetaan enemmän aikaa, toinen vaihtoehto on, että pienennetään tasetta eli vähennetään lainanantoa ja sitä kautta parannetaan taseen kestävyyttä, Kosonen sanoo.
Toinen vaihtoehto on kiiretilanne, jossa pääomatilanne pitää saada nopeasti paremmaksi. Tätä on Kososen mukaan nähty aikaisemmissa tukipaketeissa.
Pankkisektoria on tuettu ja valtion toimesta on annettu lisää tukirahaa pankeille. Uudessa pankkisäätelyssä on tarkoitus, että pankkeja ei kuitenkaan tuettaisi ilman, että pankkien rahoittajat olisivat mukana ja joutuisivat kantamaan oman vastuunsa.
Summat avoimina
Ekonomistit eivät osaa arvioida, millaisia summia europankkien taseiden paikkaamiseksi tullaan ehkä tarvitsemaan.
- Jos pankkitestit ovat tiukat, on mahdollista, että pääomatarve on kohtuullisen suurikin, FK:n Veli-Matti Mattila sanoo.
- Olennainen asia on, miten nämä löydökset puhdistetaan. EU:ssa käydään ymmärrettävästi kädenvääntöä tästä. Maat, joissa on ongelmia, haluaisivat saada apua. Kun taas Suomen intresseissä on, että maat ja niiden pankit itse huolehtivat omista ongelmistaan, Mattila sanoo.
Hellevi Mauno
”Kurapankit” paljastunevat pankkitesteissä. Pahimmassa tapauksessa Suomi joutuu maksumieheksi.
Euroopan pankit joutuvat tarkkaan syyniin, kun euroalueen pankkeja aletaan ”läpivalaista” stressitestein Euroopan keskuspankin johdolla.
”Läpivalaisu” tarkoittaa sitä, että noin 130–140:ä keskuspankin valvonnan alaista euromaiden pankkia ja niiden taseita tarkastellaan kriittisesti.
Syynissä otetaan selvää siitä, ovatko pankit vaikkapa myöntäneet asuntolainoja liian heppoisin perustein ja onko niille odotettavissa luottotappioita.
- Tarkoituksena on käytännössä läpivalaista pankkisektorin taseet ja katsoa, mitä sieltä löytyy ja tehdä tietyllä oletuksella testejä, miten hyvin mikäkin pankki kestää taloudellisen heikentymisen ja isot markkinaliikkeet. Katsotaan, pysyvätkö pankkien pääomatasot tällaisissa tilanteissa tarpeeksi korkealla tasolla, Nordean ekonomisti Suvi Kosonen selventää.
- Jos talouskehitys on monta vuotta ollut kohtuullisen heikkoa, asuntolainojen maksukyky heikentynyt ja työttömyys on korkealla, pankkien luottotappiot kasvavat ja ongelmaluottojen määrä kasvaa. Mitä enemmän ongelmaluottojen määrä kasvaa, sen enemmän pankkien pitää varata tulevia tappioita varten pääomia, Kosonen lisää.
"Kurapankkeja" löytynee kriisimaista
Ekonomistien arveluiden mukaan etenkin kriisimaista, kuten Espanjasta, Portugalista, Kreikasta ja jopa Irlannista tulee löytymään edelleen heikossa kunnossa olevia pankkeja.
- Luonnollisestikin ne ovat näitä maita, joissa pankkiongelmia on ollut, sanoo OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen.
- Irlannissa on ollut kiinteistökupla, ja Espanjassa on myös ollut sellaisesta merkkejä. Kiinteistömarkkinat ovat kasvaneet voimakkaasti, ja luottoa on myönnetty. Sitten markkinat ovat pysähtyneet ja asuntohinnat ovat pudonneet, mikä on aiheuttanut suuria ongelmia asuntojen rakennuttajille ja omistajille, selventää Finanssialan Keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Mistä rahoitus?
Avoin kysymys onkin, millä rahalla näiden ”kurapankkien” taseet paikataan. Saksa on vastustanut, että EU:n kriisirahastoja voitaisiin sijoittaa suoraan pankkien pääomittamiseen, kun taas Ranska ja eteläeurooppalaiset valtiot ovat olleet myönteisempiä suoralle pankkituelle.
- Ensimmäinen vaihtoehto on, että pankki tekee toimia pääomatilanteen parantamiseksi ja hakee markkinoilta lisää osakepääomaa. Tai jos pankeille annetaan enemmän aikaa, toinen vaihtoehto on, että pienennetään tasetta eli vähennetään lainanantoa ja sitä kautta parannetaan taseen kestävyyttä, Kosonen sanoo.
Toinen vaihtoehto on kiiretilanne, jossa pääomatilanne pitää saada nopeasti paremmaksi. Tätä on Kososen mukaan nähty aikaisemmissa tukipaketeissa.
Pankkisektoria on tuettu ja valtion toimesta on annettu lisää tukirahaa pankeille. Uudessa pankkisäätelyssä on tarkoitus, että pankkeja ei kuitenkaan tuettaisi ilman, että pankkien rahoittajat olisivat mukana ja joutuisivat kantamaan oman vastuunsa.
Summat avoimina
Ekonomistit eivät osaa arvioida, millaisia summia europankkien taseiden paikkaamiseksi tullaan ehkä tarvitsemaan.
- Jos pankkitestit ovat tiukat, on mahdollista, että pääomatarve on kohtuullisen suurikin, FK:n Veli-Matti Mattila sanoo.
- Olennainen asia on, miten nämä löydökset puhdistetaan. EU:ssa käydään ymmärrettävästi kädenvääntöä tästä. Maat, joissa on ongelmia, haluaisivat saada apua. Kun taas Suomen intresseissä on, että maat ja niiden pankit itse huolehtivat omista ongelmistaan, Mattila sanoo.
Hellevi Mauno
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.