Ylivoimaiset neuvostojoukot mursivat 10. kesäkuuta 1944 suomalaisten pääpuolustuslinjan Valkeasaaressa Karjalan kannaksella. Suurhyökkäys pakotti puolustajat vetäytymään epäjärjestyksessä ja paniikissa pohjoista kohti. Joukko-osastoistaan harhautuneiden määrä nousi useisiin tuhansiin, heistä ehkä viidennes oli karkureita. Viipuri menetettiin muutaman tunnin taistelun jälkeen 20.6. Kaupunkia puolustanut prikaati pakeni sekasorrossa ja paniikissa siltojen yli. Tappiomieliala kasvoi myös niissä osissa kenttäjoukkoja, jotka olivat pysyneet koossa ja seuranneet johtoaan. k
Karkuruuteen puututtiin kovalla kädellä.Nyt voisis kyllä kyseenalaistaa myös yhä aika ajoin esiin nousevan ajatuksen siitä, olisiko Suomi voinut käydä sotaa jotenkin lempeämmin laillisin keinoin ja lakia tarkemmin seuraten kuin muut sotaan osallistuneet maat.
Karkuruuteen puututtiin kovalla kädellä.Nyt voisis kyllä kyseenalaistaa myös yhä aika ajoin esiin nousevan ajatuksen siitä, olisiko Suomi voinut käydä sotaa jotenkin lempeämmin laillisin keinoin ja lakia tarkemmin seuraten kuin muut sotaan osallistuneet maat.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Satoja sotilaita katosi jäljettömiin Viipurin menetyksen jälkeen... Teloittajat veivät kuitenkin salaisuutensa hautaan mukanaan.
Perätön väite on tuokin.
Miten tarina Huhtiniemessä teloitetuista sotilaista syntyi?
Sen näet seuraavasta linkistä.................
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/huhtiniemen_mysteeri_34275.html#media=34289
Ehkä olisi, sodasta on aikaa 70 vuotta, mutta sotaa ei voi koskaan käydä niin, että huonioidaan 70 vuoden päähän sodan loppumisesta mahdollisesti tulevat moraaliset ja eetttiset näkökohdat.
Senajan ihmiset ratkaisivat asioita siten kuin ratkaisivat, ei näillä ratkaisutavoilla ole enää merkitystä, mutta sodan lopputuloksella on yhäkin merkitystä, mikäli homma olisi munittu, niin emme olisi tässä keskustelemassa näistä eettisistä ongelmista.
Virheitä tehtiin, mutta virheet korjattiin, ne jotka olivat paikalla ratkaisivat asioita niillä tavoilla ja tiedoilla, mitä niillä oli käytössä, ne myös toimivat koska rintama saatiin vakautettua ja hyökkäys pysäytettyä.
Nyt jotenkin väärässä kyseisen asian suhteen.
Muistaakseni Suomi nyt kumminkin hävisi kaikki kahinansa tuota suurta ja mahtavaa itänaapuriaan vastaan?
Vai muistanko minä nyt jotenkin väärin kyseisen asian?
eksyksissä. Niin aina.
jaahas, viittä eri kommenttia copy/pastaava papukaija taas linjoilla. Mikähän mahtaa olla seuraava kommenttisi? Oliskohan nyt "vituttaako, vituttaako kuuntelen" -vuoro?
Et ole ole ollenkaan tylsä pentu...
Nyt jotenkin väärässä kyseisen asian suhteen.
Muistaakseni Suomi nyt kumminkin hävisi kaikki kahinansa tuota suurta ja mahtavaa itänaapuriaan vastaan?
Vai muistanko minä nyt jotenkin väärin kyseisen asian?
"Vai muistanko minä nyt jotenkin väärin kyseisen asian?"
Muistat asian väärin, Suomi voitti Vapaussodan. Tai ehkä Suomen historia ei kuulu komsomol-koulun opetusohjelmaan.
Faktoja bolsuille:
- Suomi itsenäistyi 6.12.1917
- Vapaussota alkoi tammikuussa 1918. Suomi soti venälaisiä joukkoja - ja suomalaisia punakaarteja vastaan.
- Vapaussota päättyi Tarton rauhaan. Tarton rauha oli itsenäisen Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14. lokakuuta 1920 ja astui voimaan 31. joulukuuta 1920.
Tiedot löytyvät allaolevista linkeistä.
http://www.vapaussota.com/manninen.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tarton_rauha
Oliko vielä muuta kysyttävää?
Totta, Suomi voitti vapaussodan "Venäjän Suomessa oleva 42. armeijakunta oli julistanut sodan Suomen senaatille. " täsä lainaus wikipediasta.
Eli Suomi oli sodassa neuvosto-venäjää vastaan.
Suomessa vuonna 1918 sodittu sisällissota ei koskaan ollut mikään vapaussota.
Vapaussota-termihän luo kuvan itsenäisyyssodasta, jossa yhteisö käy miehittäjäänsä tai hallitsijaansa vastaan tavoitteenaan saada itsemääräämisoikeus. Hyviä esimerkkejä itsenäisyydestä käydyistä sodista ovat Amerikan Yhdysvaltain itsenäisyyssota tai vaikkapa Viron vapaussota. Itsenäisyys-, tai vapaussotia tai -taisteluita käydään tälläkin hetkellä useita. Nykyisissä vapaussodissa käytetään joko aseita tai niitä käydään passiivisille vastarinnalla tai julkisesti poliittisella rintamalla.
Poliittista itsenäisyystaistelua käydään vaikkapa Kanadan Quepekissä, Espanjassa Baskimaalla ja Kataloniassa. Passiivista itsenäisyyssotaa harrastetaan ainakin Tiibetissä. Aseellista itsenäisyystaistelua käydään tälläkin hetkellä ainakin Tsetseniassa, Kurdistanissa ja ilmeisesti jossain määrin Kiinan Uiguuriassa.
Mutta mikä oli tilanne Suomessa tammikuussa 1918? Keisarivallan kukistuttua Suomi, joka oli aiemmin ollut personaaliunionissa Venäjän keisarikunnan yhteydessä, oli menettänyt hallitsijansa kautta juridisen yhteytensä Venäjään. 1917 sosialistienemmistöinen eduskunta laati ns. Valtalain, jonka myötä aiemmin keisarille kuulunut valta siirrettiin kansan valitsemalle eduskunnalle.
Tämä kansanedustajiensa laillisesti tehty osittainen itsenäisyysjulistus ei kuitenkaan sopinut eduskunnan porvaristolle, vaan Kerenskin vallankumoushallitus hajotti eduskunnan laittomasti porvaripuolueiden tuella. Eduskunnan laittoman hajotuksen jälkeen järjestettiin, niin oliko kyseessä lailliset vai laittomat, vaalit jossa porvaripuolueet saivat enemmistön.
Pari vuosikymmentä jatkunut puoluelehtien vihan lietsonta sosialistien ja porvarien, porvareiden ja työmiesten, maanviljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden, kartanonisäntien ja torppareiden, ammattiliittojen ja työnantajien välillä johti molempien osapuolten aseistautumiseen ja toiset asettuivat työväen kaarteihin toiset taas puolustaakseen rikkureita suojeluskuntiin.
Tammikuussa 1918 Neuvosto-Venäjän kansankomissaarit tunnustuvat Suomen itsenäisyyden, mutta edellyttivät tiettyjä neuvotteluja käytännön asioiden järjestämiseksi. Näihin neuvotteluihin sosialistit olivat valmiita, mutta porvarit eivät. Näitä neuvotteluita käytiin sitten vasta 1920 Tartossa.
Suomessa oli 1918 vuoden alussa lähes 100.000 Venäjän armeijan sotilasta, eri varuskunnissa, erilaisten sotilasneuvostojen johdossa. Kurittomuus oli valloillaan ja upseereita tapettiin svabodan varjolla milloin mistäkin syystä ja milloin missäkin. Venäjän armeijan Suomessa sijaitsevien varuskuntien lojaliteeteista ei kellään ollut tietoa. Itsenäisyyden tunnustamisesta huolimatta Neuvosto-Venäjän ja puna-armeijan johto ei tiennyt kenen puolella nämä Suomessa olleet joukot olivat. Olivatko ne Kerenskin vai Leninin/Trotskin puolella. Eivätkä Suomessa olleet Venäjän sotilaatkaan välttämättä sitä tienneet.
Venäjän sisällissotaan muuten kannattaa tutustua. Tammikuussa 1918 Neuvostohallitus hallitsi vain äärimmäisen pientä osaa suuresta Venäjän maasta. Lähinnä Pietari ja Moskova ja joitain muita pieniä alueita oli Leninin hallinnassa. Tämä tieto antaa ymmärryksen, miksi keisariperhe murhattiin Jekaterinburgissa. Bolsevikkihallinto pelkäsi valkoisten vapauttavan keisariperheen, joka olisi taas nostanut Venäjälle keisarivallan.
Vapaussota nimikkeen perusteena pitäisi olla taistelu vierasta valtaa vastaan, mutta kuinka paljon venäläiset ottivat ihan aikuisten oikeasti osaa Suomen 1918 sotaan osaa?
Lev Trotski johti puna-armeijaa Venäjän sisällissodan aikana. Montaako Suomessa ollutta Venäjän armeijan joukkoyksikköä hän johti? Vastaus lienee nolla.
Raudun rintamalla taisteli kylläkin puna-armeijan osastoja. Karttaa katsomalla huomaa, että Rautu sijaitsi aivan Suomen ja Pietarin/Venäjän rajalla. Suomen suojeluskuntain kannalta ne osallistuivat Suomen sisällissotaan, Neuvosto-Venäläisen ajattelun mukaan he osallistuivat Pietarin turvaamiseen. Ehkä siis Raudun rintamalla taisteltiin vapaussotaa, olettaen että Raudussa olleet puna-armeijan joukot olisivat olleet hyökkäämässä Suomeen, jota ne eivät tehneet.
Miten sitten muualla Suomessa? Miten paljon venäläiset osallistuivat Suomen sisällissotaan? Kaiketi vapaussota on oikeasti itsenäisyyssotaa, jos vastassa on joku maata alistava armeija. Enkä nyt lähde siihen halpaan, jossa väittäisin punaisten taistelleen Saksan etupiiriajattelua vastaan.
Laillisuuskin on aina lukijan silmissä. Punakaarteissa oli toverioikeudet, mutta aivan samoin valkoisten kenttäoikeuksissa oli näitä itse itsensä niihin kansan nimissä kohottaneita.
Vaan yksi on fakta ja se on se, että vaikka kansa hajaantuikin punaisiin ja valkoisiin, niin suurin osa kansasta katsoi noita tapahtumia puolueettomina, ehkä enempi toista puolta ymmärtäen, mutta molempien puolten rikoksia yhtä lailla arvostelleina, jos vaan uskalsi. Kyllähän ne lahtarit kovasti niitä punasten rikoksia korosti, mutta kovasti on omat pahat teot jääny unohduksiin.
Nimimerkki 2 4 seloilee todella pahasti taas kerran.
Jokin vapaussota muka Suomessa täysin silkkaa valetta
Itsenäisessä Suomessa ei ole koskaan ollut minkäänlaista vapaussotaa.
Tilannehan Suomessa tammikuussa 1918 oli tämä?
Keisarivallan kukistuttua Suomi, joka oli aiemmin ollut personaaliunionissa Venäjän keisarikunnan yhteydessä, oli menettänyt hallitsijansa kautta juridisen yhteytensä Venäjään. 1917 sosialistienemmistöinen eduskunta laati ns. Valtalain, jonka myötä aiemmin keisarille kuulunut valta siirrettiin kansan valitsemalle eduskunnalle.
Tämä kansanedustajiensa laillisesti tehty osittainen itsenäisyysjulistus ei kuitenkaan sopinut eduskunnan porvaristolle, vaan Kerenskin vallankumoushallitus hajotti eduskunnan laittomasti porvaripuolueiden tuella. Eduskunnan laittoman hajotuksen jälkeen järjestettiin, niin oliko kyseessä lailliset vai laittomat, vaalit jossa porvaripuolueet saivat enemmistön.
Venäjällä Leninin johtamat kommunistit järjestivät marraskuussa 1917 vallankaappauksen, jonka jälkeen porvaripuolueetkin halusivat eroon Venäjästä. Joulukuussa sitten eduskunta, laillinen tai laiton, teki itsenäisyysjulistuksen. Sosialistit halusivat toisenlaista menettelyä, jossa bolsevikkihallituksen kanssa olisi neuvoteltu itsenäisyydestä. Jotenkin skeptikkona tulee Suomen itsenäistymisprosessista kuva, jossa kaikki haluavat itsenäisyyden, mutta siten että maine tulisi itselle. Koko itsenäisyys oli vain suuri poliittinen näytelmä.
Pari vuosikymmentä jatkunut puoluelehtien vihan lietsonta sosialistien ja porvarien, porvareiden ja työmiesten, maanviljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden, kartanonisäntien ja torppareiden, ammattiliittojen ja työnantajien välillä johti molempien osapuolten aseistautumiseen ja toiset asettuivat työväen kaarteihin toiset taas puolustaakseen rikkureita suojeluskuntiin.
Tammikuussa 1918 Neuvosto-Venäjän kansankomissaarit tunnustuvat Suomen itsenäisyyden, mutta edellyttivät tiettyjä neuvotteluja käytännön asioiden järjestämiseksi. Näihin neuvotteluihin sosialistit olivat valmiita, mutta porvarit eivät. Näitä neuvotteluita käytiin sitten vasta 1920 Tartossa.
Suomessa oli 1918 vuoden alussa lähes 100.000 Venäjän armeijan sotilasta, eri varuskunnissa, erilaisten sotilasneuvostojen johdossa. Kurittomuus oli valloillaan ja upseereita tapettiin svabodan varjolla milloin mistäkin syystä ja milloin missäkin. Venäjän armeijan Suomessa sijaitsevien varuskuntien lojaliteeteista ei kellään ollut tietoa. Itsenäisyyden tunnustamisesta huolimatta Neuvosto-Venäjän ja puna-armeijan johto ei tiennyt kenen puolella nämä Suomessa olleet joukot olivat. Olivatko ne Kerenskin vai Leninin/Trotskin puolella. Eivätkä Suomessa olleet Venäjän sotilaatkaan välttämättä sitä tienneet.
Venäjän sisällissotaan muuten kannattaa tutustua. Tammikuussa 1918 Neuvostohallitus hallitsi vain äärimmäisen pientä osaa suuresta Venäjän maasta. Lähinnä Pietari ja Moskova ja joitain muita pieniä alueita oli Leninin hallinnassa. Tämä tieto antaa ymmärryksen, miksi keisariperhe murhattiin Jekaterinburgissa. Bolsevikkihallinto pelkäsi valkoisten vapauttavan keisariperheen, joka olisi taas nostanut Venäjälle keisarivallan.
Vapaussota nimikkeen perusteena pitäisi olla taistelu vierasta valtaa vastaan, mutta kuinka paljon venäläiset ottivat ihan aikuisten oikeasti osaa Suomen 1918 sotaan osaa?
"Suomessa vuonna 1918 sodittu sisällissota ei koskaan ollut mikään vapaussota."
Lainaus professori Ohto Mannisen kirjoituksesta: Vapaussota - osana suursotaa ja Venäjän imperiumin hajoamista"
"Suomen vapaussota ei ollut yksittäinen saareke vaan sitä käytiin ensimmäisen maailmansodan keskellä. Näin se, niin kuin koko Suomen itsenäistymiskehitys, oli osa suurvaltain välistä kamppailua ja liittyi osana Venäjän keisarikunnan raunioilla alkaneeseen maailmanvallankumouksen yritykseen.
Suomessa tammikuun lopulla 1918 syttynyttä sotaa käytiin Suomen itsenäisyyden vakaannuttamiseksi, vanhaa emämaata Venäjää vastaan. Toisaalta Suomen sisällä käytiin taistelua poliittisesta vallasta eduskuntaan nojanneen hallitusvallan ja kumouksellisen, nopeisiin muutoksiin pyrkivän, myös kansan (lähinnä köyhälistön) valtaan vetoavan vallankumoushallituksen välillä."
http://www.vapaussota.com/manninen.html
"Vapaussota nimikkeen perusteena pitäisi olla taistelu vierasta valtaa vastaan,"
Jos Suomi ei taistellut vierasta valtaa vastaan, niin miksi Suomi ja Neuvosto-Venäjä tekivät rauhansupimuksen Tartossa 1920?
Nimitysvallankumous oli vuoden 1918 sodan ensimmäisiä nimityksiä kansanvaltuuskunnan puolella. Punainen osapuoli kutsui sotaa myös luokkasodaksi ja kapinaksi, lisäksi vapaustaistelu-nimeä käytettiin esimerkiksi punakaartilaisten kuolinilmoituksissa ja hautajaisissa. Kansalaissota-nimeä käytettiin sodan aikana yleisesti molemmin puolin rintamaa. Valkoiset käyttivät lisäksi nimiä punakapina ja kapina. Sodan loppuvaiheessa ja sen jälkeen voittajien puolella alettiin korostaa sodan kansallista luonnetta vapaussotana Venäjää ja sen tukemia punaisia vastaan.
Osassa historiantutkimusta sotaa kutsutaan nykyisin pääasiassa vain pelkäksi sisällissodaksi, joka sopii paremmin myös kansainväliseen käytäntöön. Tosin se on ehkä jotenkin keinotekoinen ja kehitetty tämän hetkisen historiankirjoituksen tarpeisiin sopivaksi. Sisällissota-termi kuvaa sodan luonnetta kumminkin täysin neutraalisti, kun vertaa esim. nimityksiä vapaussota tai luokkasota.
Taas näitä tietämättomiä porvarintollikoita höpöttelee ihan omiaan.
Mutta asiaan.
Suomen eduskuntahan ei viraliisesti koskaan edes julistanut Suomeen minkäänlaista sotatilaa 1918.Soten mitään sotaa virallisesti ei sitten Suomessa koskaan ollut 1918.
Joten ihmettelen nyt hiukan noita todella omituisia paikkaansa pitämättömiä höpötyksiäsi.
Suomi ja NL.Han nimenomaan Tartossa sopivat pelkästään vain maiden välisistä rajoista.Ei tuolla Suomen sisällissodan tuloksella ollut mitään merkitystä kyseisen asian suhteen.
"Osassa historiantutkimusta sotaa kutsutaan nykyisin pääasiassa vain pelkäksi sisällissodaksi, joka sopii paremmin myös kansainväliseen käytäntöön."
Jos se oli sisällissota, niin miksi Suomi ja Neuvosto-Venäjä tekivät rauhansopimuksen Tartossa 1920?
Kuinka yksinkertainen voi joku olla? Jos saman lauseen kopsaaminen on mielestäsi aidon oikeasti hauskaa, niin olet kyllä typeryyden ruumiillistuma.
"Muistaakseni Suomi nyt kumminkin hävisi kaikki kahinansa tuota suurta ja mahtavaa itänaapuriaan vastaan?
"
Miten voit olla muistavinasi mitään. Et taatusti ole lukenut koskaan,mitään.
Mutta, annan mahdollisuuden silti. Kerro vaikka 5 klp viimeistä sotahistorian opusta, jotka olet "lukenut."
"Suomi nyt kumminkin hävisi kaikki kahinansa tuota suurta ja mahtavaa itänaapuriaan vastaan"
Jos olisit lukenut joskus jotakin, tietäisit että suomalainen soturi pysäytti NL:n invaasion useampaakin otteeseen.
Muuten: miksi se sinua niin harmittaa. Esi-isäsi olisivat hinkuneet massaraiskatuksi vai? No, ei yllätä. Selkeästi vähä-älyisyys on suvussasi periytyvää.Varmaan joku ihan ylennyt kokopäiväsiivoojaksi, siis yhtään ko. ammattikuntaa väheksymättä.
Tartkkispojan itsetunto horjuu taas?
"Muistaakseni Suomi nyt kumminkin hävisi kaikki kahinansa tuota suurta ja mahtavaa itänaapuriaan vastaan?"
Tavallaan. Sodat hävittiin, mutta siihen nähden, että naapurin tavoite oli vallata ja miehittää niin eipä sekään onnistunut.
"Vai muistanko minä nyt jotenkin väärin kyseisen asian? "
Muistat vain osan. Me säilyimme itsenäisinä ja homma pysyi ja parani. Naapurin pas*akasa romahti 1991.
Avohoitomme on näköjään saatettu jo äärirajoilleen, kun tämmöisiä kaltaisiasi tapauksia pidetään vapaana vankimielisairaalan sijaan. Todella vaarallisia ovat tuollaiset kaltaiset sekopäät.
Taas näitä tietämättomiä porvarintollikoita höpöttelee ihan omiaan.
Mutta asiaan.
Tietämättömälle.
Suomen eduskuntahan ei viraliisesti koskaan edes julistanut Suomeen minkäänlaista sotatilaa 1918.Soten mitään sotaa virallisesti ei sitten Suomessa koskaan ollut 1918.
Joten ihmettelen nyt hiukan noita todella omituisia paikkaansa pitämättömiä höpötyksiäsi.
Suomi ja NL.Han nimenomaan Tartossa sopivat pelkästään vain maiden välisistä rajoista.Ei tuolla Suomen sisällissodan tuloksella ollut mitään merkitystä kyseisen asian suhteen.
Avohoitomme on näköjään saatettu jo äärirajoilleen, kun tämmöisiä kaltaisiasi tapauksia pidetään vapaana vankimielisairaalan sijaan. Todella vaarallisia ovat tuollaiset kaltaiset sekopäät.
Suomen hallitus julisti suojeluskunnat maan viralliseksi armeijaksi ja hallituksen joukoiksi ja näille joukoille julisti Venäjän 42 armeija sodan, 1918 Tammikuussa.
Sotatila syttyy kun toinen osapuoli sodan julistaa ja alkaa sotatoimet, tämä sotatila päätettiin 1920 Tarton rauhasopimuksella.
Venäjähän oli tunnustanut 1917 Suomen itsenäisyyden ja samalla se myös tunnusti sen hallutuksen joka itsenäisyyttä pyysi, tämän hallityuksen joukot oli niitä joukkoja joita myöhemmin kutsuttiin valkoisiksi.
Katso vaikka Wikipediasta.
Jos Suomi olisi itsenäistynyt jo kesällä 1917 valtalain puitteissa, olisi koko sisällissodalta vältytty, mutta toisaalta jossittelu on turhaa...tapahtunut mikä tapahtunut
No hohhoijaa vaan sinnekkin ...
Ei Suomen tarvinnut erikseen sotaa julistaa, koska Venäjän 42 armeijakunta oli julistanut Suomen valkoisella armeijalle sodan ja aloitti myös sotatoimet sitä vastaan, senjälkeen kun hallitus nimitti ne hallituksen joukoiksi.
Ei sodan edellytys ole se, että molemmat julistaa sodan, riittää kun toinen osapupli julistaa sodan ja aloittaa sotatoimet, silloin maiden välillä on voimassa sotatila.
Siihen ei vaikuta mitään se, että puolet venäläisistä ei koskaan osallistunut näihin sotatoimiin, tämä 42 armeijakunta oli Pietarin komennossa ja teki mitä sieltä käskettiin, joten sota oli syttynyt ja voimassa maiden välillä.
vain autonomisten oikeuksien palauttamista, ei itsenäisyyttä. Näkyy olevan yksi punikkien vakiovaleista.
Suomihan itsenäistyi 1917 valtalain puitteissa, mutta sisällissodan jälkeen tehtiin uusi perustuslaki, jossa presidentin ja valtion rooli vahvistui, sekä demokraattisten elinten vaikutusta hallintoon vähennettiin.
Eli vasemmisto tavallaan mitätöi niiden elinten vallan, jossa heillä oli enemmistö.
Eduskunnassa oli vasemmistoenemmistö Suomen itsenäistyessä 1917, mitään kapinaa ei olisi tarvittu, valta olisi lain mukaan ollut vasemmistolla jos se olisi halunnut sitä käyttää.
Valtalakia kovasti vastustaneet porvarit olivat helpottuneita, kun sen voimaantulo saatiin estettyä. Sosiaalidemokraatit olivat katkeria oikeiston ”selkäänpuukotuksesta” sekä Suomen ja Venäjän taantumuksellisten voimien liittoutumisesta. SDP päätti välttämättömyyden edessä osallistua uusiin eduskuntavaaleihin, joita kuitenkin piti samalla myös laittomina. Lokakuun alussa pidetyissä vaaleissa puolue menetti enemmistönsä ja takertui uudessa eduskunnassa vaatimuksiin valtalain välittömästä julkaisemista, mikä oli myös Me vaadimme -ohjelman pääkohtia. Tämä ajoi vasemmistoa ja oikeistoa Suomessa yhä jyrkemmin vastakkain
yhtä tietämätön. Tuskinpa kukaan enää yllätttyy.
"Suomi ja NL.Han nimenomaan Tartossa sopivat pelkästään vain maiden välisistä rajoista.Ei tuolla Suomen sisällissodan tuloksella ollut mitään merkitystä kyseisen asian suhteen."
Noinkohan oli???
WIKI: "Tarton rauha oli itsenäisen Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14. lokakuuta 1920 ja astui voimaan 31. joulukuuta 1920. Sopimus solmittiin maiden välillä Suomen sisällissotaan 1918 liittyen alkaneen sotatilan päättämiseksi, suhteiden luomiseksi ja rajan vahvistamiseksi, melkein viisi kuukautta kestäneiden neuvottelujen jälkeen. Sopimuksessa Petsamo liitettiin Suomeen kun taas Suomeen liittymisestä sopineet Repolan ja Porajärven kunnat jäivät Neuvosto-Venäjälle. Suomen oli myös luovuttava liittoalueestaan Kirjasalon tasavallasta. Syntyneet rajat olivat pienemmät kuin alkuperäisessä Suomen tavoitteessa mutta laajemmat kuin Neuvosto-Venäjän tavoitteena oli. Kysymys Itä-Karjalan autonomisesta asemasta jäi hiertämään Suomen ja Neuvosto-Venäjän välejä."
Tarkkiksen pitäisi keskittyä hokemaan vainniitä viittä lausetta, joihin on huttuloiden lupa.
Oma yritys johtaa aina tällaisiin munauksiin, kun ei ole lupaa lukea historiaa.
Lue nyt kuitenkin tuo teksti ja kerro, onko se rauhansopimus vai ei?
valtalain 15. marraskuuta asettaen näin eduskunnan korkeimman vallan käyttäjäksi Suomessa.
Pian seurasi Svinhufvudin senaatin itsenäisyysjulistus.
Jos Suomi olisi itsenäistynyt jo kesällä 1917 valtalain puitteissa, olisi koko sisällissodalta vältytty, mutta toisaalta jossittelu on turhaa...tapahtunut mikä tapahtunut
Eromme on siinä, että minä esitän perusteltuja väittämiä, jois´ta saa vapaasti kommentoida!
Tarkkispojalta irtoaa vain näitä vankimielisairaalajuttuja ja nimittelyjä, joka ei edusta järkevää keskustelua laisinkaan. Jokainen kykyjensämukaan!
Ylen MOT-ohjelman mukaan marsalkka C. G. E. Mannerheimin jatkosodassa tekemät strategiset virhearviot pahensivat Suomen tappioita, kun Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella kesäkuussa 1944.
Ohjelmassa haastateltu kenraaliluutnantti evp. Heikki Koskelo katsoo, että rakentaessaan Karjalan kannaksen ja Itä-Karjalan puolustusta Mannerheim teki kaksi merkittävää virhettä.
Ensinnäkin Mannerheim kuvitteli viimeiseen asti, ettei Neuvostoliitto ryhdy suurhyökkäykseen, vaikka tiedustelutiedot siihen viittasivat.
Toiseksi hän piti viimeiseen asti kiinni Itä-Karjalasta ja keskitti puolustuksen painopisteen sinne, vaikka muun muassa presidentti Risto Ryti oli huomauttanut kannaksen tärkeydestä.
Edes Leningradin piirityksen murtuminen ei saanut ylipäällikköä kääntämään päätään. Kun Ryti ja Mannerheim helmikuussa 1944 neuvottelivat asiasta taas kerran, Mannerheim taipui ainoastaan siirtämään panssariprikaatin Itä-Karjalasta kannakselle.
Mannerheim oli ilmeisesti keväällä 1944 väsynyt ja hänellä jotenkin ote alkoi lipsua, sanoo turvallisuuspolitiikan tutkija, upseeri Pekka Visuri ohjelmassa.
Kun puna-armeija 9. kesäkuuta aloitti hyökkäyksensä, Karjalan kannaksen puolustusvalmistelut olivat pahasti kesken. Suomalaisten pääasema murtui vuorokaudessa, kun Mannerheim oli kuvitellut sen kestävän kuukauden.
Koskelon ja Visurin mukaan huono valmistautuminen johti erittäin suuriin tappioihin. Kaikkiaan noin 20 000 suomalaissotilasta kuoli Neuvostoliiton suurhyökkäyksessä.
Vaikka asia olisikin noin, niin siinä on aika vahva jälkiviisastelu mukana.
Tottakai tiedustelu on aikanaan toiminut ja todennäköisesti N-liitto on vaan huomannut sen, että puolustuksessa on heikko kohta ja iskenyt ennenkuin Suomi itse sen huomaa ja oven sulkee.
Mitään varsinaista ylimääräistä tappiota tästä ei syntynyt, jos ei oteta huomioon ehkä sitä, että mies tappiot taistelujen aikan ehkä oli vähän kovemmat kuin linnoitetuissa asemissa olisi ollut, mutta niissä linnoitetuissa asemissa sitä taistelua olisi sitten jauhettu toi kuukauden päivät ja tappiota sen kuukaudenkin aikana olisi tullut.
Nyt tultiin pikavauhtia Moskovan 1940 rauhan rajalle, joka on myös nykyinen valtakunnan raja pääosin, jossa sitten hyökkäys torpattiin takaisin, neljässä torjuntavoitossa.
Eli sota hoitui oikeastaan pikavauhtia pois, sotkemasta hyviä välejä itä-naapuriin.
Älä valita joka asiasta.
Tuossa taannoin esitetty MOT-ohjelman aihe "Marskin vaietut virheet" osoitti, että Suomessa on vuosikymmeniä pidetty yllä valheellista myyttiä Mannerheimin erehtymättömyydestä Suomen armeijan ylipäällikkönä sotiemme aikana. Itse olen kokenut koko Mannerheimin palvonnan olevan sitä samaa henkilökultti palvontaa, jota esim. Kiinassa ja Neuvostoliitossa harjoitettiin aikoinaan. Onkin jo korkea aika, että esiin astuvat tutkijat, jotka eivät pelkää leimautumista epäisänmaallisina, vaikka kyseenalaistavat sodanaikaisen ylipäällikön ja hänen alaistensa toiminnan, aina poliittista johtoa myöten. Tähän päivään asti, ja osin vieläkin annetaan ymmärtää, että em. arvostelu ja kritiikki olisi epäisänmaallista.
"Koskelon ja Visurin mukaan huono valmistautuminen johti erittäin suuriin tappioihin. Kaikkiaan noin 20 000 suomalaissotilasta kuoli Neuvostoliiton suurhyökkäyksessä."
Entäpä jos Suomi olisi jälkiviisailijoiden myöhäisen vision mukaisesti vaikka tuplannut miesmäärän Kannaksella?
Olisiko se pysäyttänyt Neuvostoliiton hyökkäyksen vaiko johtanut vain kaksinkertaiseen mieshukkaan?
Se ei ole minulle uutta, että vanha mies Mannerheim oli jatkosodassa enemmän keulakuva kuin johtava päivittäisten operaatioiden taktikko tai strategi. Sellaisesta huolehtivat häntä nuoremmat miehet, kuten päämajoitusmestari Aksel Airo.
Ristiriita tuli esille päätettäessä Viipurin puolustuksesta. Mannerheim piti kiinni siitä, että Viipuria piti puolustaa vaikka viimeiseen veripisaraan asti, kun taas kenraalikunta yritti taivuttaa häntä ratkaisuun, jossa puolustuslinja vedetään kaupungin pohjoispuolelle, paremmin puolustettavalle vesistölinjalle. Tämä käytännössä tehtiinkin, josta syystä Viipurin puolustus jäi puolivillaiseksi. Esimerkiksi panssarivaunuja Viipuriin lähetettiin vain yksi pieni ikäloppu Vickers, joka tuhoutui miehistöineen lähes välittömästi. Tali-Ihantalassa puolustus sen sijaan piti.
No mikä tarve on todistella, Mannerheimin virheitä, kyllähän ne jotka asioita oikeasti tutkivat ja tietävät, ymmärtää myös sen, että Suomi yllätettiin kesän alussa 1944.
Yllätys oli virhe, mutta virhe korjattiin ja ajattelu, että kaikki virheet voidaan aina välttää, ei vaan toimi, aina tulee virheitä, mutta miten ne korjataan, onkin se kysymys, missä mies punnitaan ja sen taidot koetellaan.
Suomi yllätettiin, mutta Suomi myös itse järjesti yllätyksen Tali-Ihantalassa, sekä kolmessa muussa paikkaa.
Suomi kumminkin nyt hävisi kaikki sotimansa sodat 19540-luvulla.Tämä on selkeä fakta.
Joten ei voida nyt kyllä yhtään mitenkään keskustella Suomen onnistumisista sotimissaan sodissa.
Sillä Stalinhan olisi halutessaan tuon suuren sotasyyllisyysoikeudenkäynnin aikoihin todella helposti pystynyt miehittämään Suomen.Mutta Stalin ei halunnut koskaan miehittää koko Suomea
Olihan Suomessa tuolloin jo liittoutuneiden valvontakomissio valvomassa että Suomi hoitaa velvollisuutensa hävittyään sotimansa sodat. 1940-luvulla.
Jos Valkeasaaressa olisi ollut kaksinkertainen miesmäärä, tappiot olisivat olleet kaksinkertaiset. Kolminkertaiset niin kolminkertaiset ja niin edelleen. Saksalaiset oppivat vasta tämän jälkeen jättämään etummaiset asemat tyhjiksi suurhyökkäyksen alkaessa. Näiden tollojen autoissakaan ei varmaan ole iskunvaimentimia saati jousia. Kovaa iskua ei vaan oteta vastaan suoraan liikkeestä ilman murskaantumista.
Viipurin menetys johtui useista virheistä. Oliko siinä tahallisisia jäi selvittämättä, koska päämajan ja armeijakuntan osuutta ei selvityksen tehnyt kenraali tutkinut. Oli helpoin syyttää Kemppiä menetyksestä
"niinkö"
No, luetteleppa nyt vaan ne 5 viimeisintä lukemaasi sotahistorian kirjaa.
Sitten ehkä sinu ei tarvitse koko ajan parkua pahaa oloasi täällä, kun sinulle vain vitttuillaan ja sinua pilkataan koko ajan. Sehän johtuu pääasiassa vaan siitä, että et tiedä mitään. Olet vain opetellut muutaman vakifraasin, jota viljelet kuin papukaija.
Ettet vain ole pikkuisen tyhmä?
Avohoitomme on näköjään saatettu jo äärirajoilleen, kun tämmöisiä kaltaisiasi tapauksia pidetään vapaana vankimielisairaalan sijaan. Todella vaarallisia ovat tuollaiset kaltaiset sekopäät.
Viipuri jätettiin tahallaan huonolle puolustukselle, koska sitä oli vaikea puolustaa ilman suuria tappioita, lisäksi kaupunki olisi ollut täysin raunioina.
Viipurin luovuttamisesta suosiolla olivat yhtä mieltä Lagus, Airo ja Laatikainen. Valitettavasti tappiosta sai syyn niskoilleen Kemppi, pitihän joku syntipukki löytyä.
oli pitää Viipuri. Täysivahvuisen prikaatin katsottiin siihen riittävän.Toinen asia on, että hänelle ei jäänyt aikaa puolustusvalmisteluihin ja muutenkin lähes kaikki mahdollinen meni pieleen. Laatikaisen armeijakunta ei jaksanut syventyä asiaan lainkaan.
Taktisestihan Viipurin sisällyttäminen silloiseen pääasemaan oli täysin järjetöntä.
Vesistön takana olivat edullset asemat. Kyse oli kuitenkin Karjalan symbolista.
Mitähän järkeä olisi ollut verisesti taistella ja pitää Viipuri hallussa tappioista välittämättä, kun sodanjohto tajusi kokoajan, että kun rauha solmitaan, niin se solmitaan Moskovan 1940 rauhan rajojen pohjalta, eli Viipuri olisi luovutettu jokatapauksessa silloin viimästään venäläisille.
Miksi taistella sellaisen puolesta, joka jokatapauksessa luovutetaan pois.
Ei aselepoa pyytävä osapuoli voi esittää aluevaatimuksia.
Siinä tilanteessa Suomi olisi voinutkin esittää vaatimuksia, Suomella oli jatkosodan lopussa vahvin armeija kautta aikansa, oli saavutettu upeita voittoja jokaisella rintamalla ja ainoastaan Karjalan kannas ei ollut Suomen hallussa.
Venäjällä sen sijaan oli todellinen tarve ja halu solmia rauha Suomen kanssa koska he tarvitsivat jokaisen pätevän joukon taistelemaan saksalaisia vastaan joita heitä oli merkittävä määrä sidottu Suomea vastaan.
Suomi olisi ehkä teoriassa voinut esittää vaatimuksia, mutta käytännössä aselepoa pyytävä osapuoli ei koskaan esitä samalla aluevaatimuksia toiselle osapuolelle kun pyytää aselepoa, eikä se olisi ollut realistista N-liitonkaan suhteen.
N-liitto oli suurvalta, joka itse vaati ehdotonta antautumista muutama kuukausi aiemmin, kun Suomi aselevon ehtoja kyseli, mikäli Suomi olisi halunnut saada aselevon, niin kaikista aluevaatimuksista piti välittömästi luopua, tai aselepoa ei tulisi, jokainen reaalipoliitikko kyllä tajusi tämän.
Kyllä jokainen sen tajusi, että kun Saksa sodan häviää, mikä oli kai kaikille jo selviö kesällä 1944, niin mitään uusia alueita Suomi ei tule saamaan sodan voittajalta, eli N-liitolta.
Olisi mielenkiintoista vertailla saksalaisten toimintaan. Venäjällähän oli lukuisia samanlaisia Hitlerin linnakkeiksi julistamia kaupunkeja, joita taidettiin jopa vallata takaisinkin.
Hitler ei pyytänyt aselepoa.
Voitimme Neuvostoliiton ja panimme sen kunnioittamaan Suursuomen rajoja!
Suursuomi jäi tekemättä, mutta yritys oli kova.
Ehkä ensi kerralla paremmalla tuurilla.
Kerrotaan että ylipäällikkö piti kesäkuun puolivälissä köyttää puuhun kiinni ettei lähtenyt ennen aikojaan. Karkuun.
Kerätty sormuskultakin oudosti katosi matkalla Tukholmaan...
lepokoti-lomia maksettiin myöhemmin kullalla
Romahti se mutta suomalaisten tunnetusti hyvä juoksukunto pelasti ne jotka olivat säilyneet röykytyksessä kutakuinkin ehjinä.
Kyllä minä olisin ainakin ilman Hitleriä jo matkalaukut pakannut Mikkelissä, vaikka Juvan koneet hieman suojaa antoivatkin.