Vielä huominen ja sitten poistun. Sydämestäni hän ei poistu koskaan. Luovutanko?...en koskaan hänen suhteensa. Kaikki kauniit ajatukset, jotka olen hänelle suonut, olen tarkoittanut ja tarkoitan yhä. Oikeassa elämässä olen valmis hänet kohtaamaan peloista huolimatta. Se ei ole oikein, että minä joka rakastan ja joka tiedän ettei tämä ole täysin yksipuolista, joudun täällä kärvistelemään. Ketään muuta en kuitenkaan halua. Ei kuitenkaan enää yhtään aloitteen tapaistakaan minulta hänelle. Vastaan tulen, mutta itsetuntoni ei kestä enää enempää.
Tämänkin illan Hän viettää jonkun toisen kanssa.
ja minulla on ikävä
7238
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei se omasi varmasti tunnistaisi vaikka täällä olisi. Että silleen.
Ei varmasti tunnistakaan. Ja vaikka tunnistaisi, ei välittäisi. Ei hän minua samalla tavalla kaipaa. Minulla vain on kaipuu hänen luo. Loputon kaipuu. En sitä edes itse käsitä kuinka niin voi olla. Se vain on niin. Siksi en pysty luopumaan toivosta.
uskot saavasi kaipaamasi omaksesi?
Lopeta, et sinä sitä tule saamaan koskaan, jos olis kiinnostunut, niin ei sun tarviis yksin täällä parkua tyhjää olematonta.
En halua ketään täältä omakseni. Kukaan kaipaamani ei tule minun elämääni jakamaan, koska hän ei kuulu minun elämään. Olen mielelläni sinkku ja en sitä vaihtaisi loukkauksiin ja hylkäyksiin. Ja rakkauteni on vain muisto. Täältä haen hupi nauruja, silloinkun haen.
Lasten kanssa täällä vain sinua ajattelen kauniissa luonnon maisemissa, jossa matkalla olen. Ajattelen, miten nauttisit ehkä tästä ja tuosta. Näkisit kaiken jne. Sinua vain ajattelen. Tietysti, en tiedä oletko ajattelemani Mies, mutta mun sydän on sun luona.
Ensin odotin lasten kanssa ja nyt yksin, kun hän viettää aikaa kauniiden naisten kanssa. Huomasinkin etten oikeastaan häntä enää edes tarvitse.
No voi sinua. Onko montakin lasta. Eikö auta lasten hoidossa lainkaan. Voimia sinulle tuntematon.
Tarvitset kuitenkin aikuistakin seuraa. Otat ystäviisi yhteyttä ja vietät välillä aikaa aikuis seurassa niin jaksat lasten kanssa. Älä enää sitä äijää haikaile ne on sellaisia että jättävät vain surua taakseen.
Voisit alkaa vaikka lepakoksi