Toimintakyvytön hallitus

Hallituksen päätavoite lienee ollut työttömyyden laskeminen ja työllisyyden parantaminen. Toimenpiteitä varten ovat tehneet esityksiä niin Sailaksen kuin Rehnin työryhmät. Mitään ei ole tapahtunut. Hallitus istuu ja nuokkuu päivästä toiseen laskien kuin monta työtöntä tulee lisää. Hallituksen suurin saavutus on ollut se, että pääministeri ja valtionvarainministeri moittivat yrityksiä siitä, että ne irtisanovat työntekijöitä.

Kun kaksi tulonjakoon erikoistunutta puoluetta pannaan samaan hallitukseen, ei voi paljon muuta odottaakaan. Hallituksen suuri idea on se, että kun ei tee mitään, ei tee virheitäkään. Matti Vanhanen pyrkii siihen, ettei ainakaan rikkoisi Esko Ahon enätyksiä työttmien määrässä. Sinipunahallituksen aikana työttömyys väheni ja työllisyystilanne parani, nyt on päinvastoin. Jokainen voi tarkistaa tämän asian tutkimalla tilastoja. Eli se on ihan puhdas fakta.

Olisi korkea aika viimeistään heti seuraavien vaalien jälkeen palata toimintakykyiseen ja tekojen tiellä etenevään hallituskoalitioon, jonka luontevan rungon muodostavat Kokoomus ja SDP. Sellaisessa hallituksessa Kokoomus hillitsee tulonjakopolitiikkaa ja SDP hillitsee ay-liikettä, jolloin voidaan keskittyä paremmin olennaiseen eli tekoihin työllisyyden parantamiseksi.
9315
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Koko sen ajan kun läntinen markkinatalous on ollut rahaohjasteista, eli USA:ssa 70-luvulta alkaen, muualla viimeistään vuoteen -85 mennessä, teollisuusmaiden työttömyydellä on ollut vain yksi suuri suunta.

Ennen, kun elettiin reaalitalouden maailmassa, jossa nousu- ja laskusuhdanteita määräsivät kysyntä ja tarjonta, kansantaloudellisilla toimilla oli merkitystä työttömyydenkin hoidossa. Nyt kun kausivaihtelu syntyy rahatalouden ja reaalitalouden keskinäisestä korjausliikeestä, on se ja sama kuka on poliittisessa vallassa.

Jos tarkastelet työttömyystilastoja uuden talouden ajalta, huomaat, että jokainen romahdus on synnyttänyt massoittain työttömyyttä, joka ei ole koskaan korjautunut edes entiselle tasolleen, kun jo uusi kriisi on tuonut uuden massatyöttömyysaallon. Tämä on se suuri kuvio, joka on ainoa totuus nykyisestä työttömyydestä.

Jos talouden ongelmat olisivat yhä reaalitalouden ongelmia, niihin voitaisiin vaikuttaa. Mutta kun ne ovat likimain imaginaariseksi luonnehdittavan rahatalouden ongelmia, mikään reaalitason ratkaisu ei niihin auta.

Hallitukset saavat tulla ja mennä. Hallituspohjat saavat olla sitä tai tätä. Poliitikkojen vahvakantaiset liturgiat saavat toistua yhtä ikuisina kuin ennenkin. Kansalaiskeskustelua voidaan käydä vanhojen kliseiden pohjalta ja entisiä oppeja ja ohjeita uudelleenlämmittäen.

Lämmittää korkeintaan ajanvietteeksi.

Äänestä
  • En kiistä, etteikö väitteissäsi olisi perääkin, mutta esittämäsi "totuuden" aukottomuutta epäilen vahvasti.

    Talouden kehitykseen vaikuttaa mm. kuluttajien käytettävissä olevat varat edelleen. Jos kuluttajien rahavarat lisääntyvät, heillä on enemmän varaa ostaa tavaroita ja palveluita. Ja silloin vastaavasti tarjonta lisääntyy ja työn kysyntä lisääntyy. Ei tämä talouden ikivanha totuus ole mihinkään hävinnyt. Poliittisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa mm. veropolitiikalla kuluttajien rahavarojen määrään.

    Edelleen yhteiskunta voi satsata tutkimus- ja kehitystoimintoihin, millä on useinkin uutta toimeliaisuutta poikiva vaikutus. Lähishistoriasta löytyy esimerkkinä teknologiateollisuuden kehitys, joka olisi jäänyt Suomessa näkemättä ilman koulutus- ja tutkimusatsauksia.

    Automatisaation kehitys on niellyt ihmistyövoiman tarvetta. Palvelusektori on ainoa sellainen, jossa edelleen selkeästi voi nähdä tilaa ihmistyövoiman lisääntymiselle. Tämä on tietysti arveluttava tie siltä osin, että yhteiskunnassa työn rakenne muuttuisi matalapalkkaisia, vähän koulutusta vaativia suosivaksi. Siivouslalla voi mainita kotipalveluvähennyksen poliittisena keinona työn kysynnän lisäämiseksi ja se on toiminut varsin hyvin.

    Nämä esimerkit kertovat selvää kieltään siitä, että politiikalla voidaan vaikuttaa talouskehityksen ja työttömyyteen. Suomen kaltaisen pienen maan tulisi kehittää kuitenkin hyvä vientiteollisuuden pohja. Tässä suhteessa kaikenlainen pakkoalueellistaminen ja maatalouden epäterve tukeminen vääristävät taloutta ja heikentävät suomalaisten kilpailumahdollisuuksia.

    Äänestä

  • Mielipidepankki kirjoitti:

    En kiistä, etteikö väitteissäsi olisi perääkin, mutta esittämäsi "totuuden" aukottomuutta epäilen vahvasti.

    Talouden kehitykseen vaikuttaa mm. kuluttajien käytettävissä olevat varat edelleen. Jos kuluttajien rahavarat lisääntyvät, heillä on enemmän varaa ostaa tavaroita ja palveluita. Ja silloin vastaavasti tarjonta lisääntyy ja työn kysyntä lisääntyy. Ei tämä talouden ikivanha totuus ole mihinkään hävinnyt. Poliittisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa mm. veropolitiikalla kuluttajien rahavarojen määrään.

    Edelleen yhteiskunta voi satsata tutkimus- ja kehitystoimintoihin, millä on useinkin uutta toimeliaisuutta poikiva vaikutus. Lähishistoriasta löytyy esimerkkinä teknologiateollisuuden kehitys, joka olisi jäänyt Suomessa näkemättä ilman koulutus- ja tutkimusatsauksia.

    Automatisaation kehitys on niellyt ihmistyövoiman tarvetta. Palvelusektori on ainoa sellainen, jossa edelleen selkeästi voi nähdä tilaa ihmistyövoiman lisääntymiselle. Tämä on tietysti arveluttava tie siltä osin, että yhteiskunnassa työn rakenne muuttuisi matalapalkkaisia, vähän koulutusta vaativia suosivaksi. Siivouslalla voi mainita kotipalveluvähennyksen poliittisena keinona työn kysynnän lisäämiseksi ja se on toiminut varsin hyvin.

    Nämä esimerkit kertovat selvää kieltään siitä, että politiikalla voidaan vaikuttaa talouskehityksen ja työttömyyteen. Suomen kaltaisen pienen maan tulisi kehittää kuitenkin hyvä vientiteollisuuden pohja. Tässä suhteessa kaikenlainen pakkoalueellistaminen ja maatalouden epäterve tukeminen vääristävät taloutta ja heikentävät suomalaisten kilpailumahdollisuuksia.

    eriarvoistaa ja vähentää (alueellista) sosiaalista yhdenvertaisuutta!

    Äänestä

  • Mielipidepankki kirjoitti:

    En kiistä, etteikö väitteissäsi olisi perääkin, mutta esittämäsi "totuuden" aukottomuutta epäilen vahvasti.

    Talouden kehitykseen vaikuttaa mm. kuluttajien käytettävissä olevat varat edelleen. Jos kuluttajien rahavarat lisääntyvät, heillä on enemmän varaa ostaa tavaroita ja palveluita. Ja silloin vastaavasti tarjonta lisääntyy ja työn kysyntä lisääntyy. Ei tämä talouden ikivanha totuus ole mihinkään hävinnyt. Poliittisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa mm. veropolitiikalla kuluttajien rahavarojen määrään.

    Edelleen yhteiskunta voi satsata tutkimus- ja kehitystoimintoihin, millä on useinkin uutta toimeliaisuutta poikiva vaikutus. Lähishistoriasta löytyy esimerkkinä teknologiateollisuuden kehitys, joka olisi jäänyt Suomessa näkemättä ilman koulutus- ja tutkimusatsauksia.

    Automatisaation kehitys on niellyt ihmistyövoiman tarvetta. Palvelusektori on ainoa sellainen, jossa edelleen selkeästi voi nähdä tilaa ihmistyövoiman lisääntymiselle. Tämä on tietysti arveluttava tie siltä osin, että yhteiskunnassa työn rakenne muuttuisi matalapalkkaisia, vähän koulutusta vaativia suosivaksi. Siivouslalla voi mainita kotipalveluvähennyksen poliittisena keinona työn kysynnän lisäämiseksi ja se on toiminut varsin hyvin.

    Nämä esimerkit kertovat selvää kieltään siitä, että politiikalla voidaan vaikuttaa talouskehityksen ja työttömyyteen. Suomen kaltaisen pienen maan tulisi kehittää kuitenkin hyvä vientiteollisuuden pohja. Tässä suhteessa kaikenlainen pakkoalueellistaminen ja maatalouden epäterve tukeminen vääristävät taloutta ja heikentävät suomalaisten kilpailumahdollisuuksia.

    Tällainen teksti ei tarkoita mitään:

    >> Talouden kehitykseen vaikuttaa mm. kuluttajien käytettävissä olevat varat edelleen. Jos kuluttajien rahavarat lisääntyvät, heillä on enemmän varaa ostaa tavaroita ja palveluita. Ja silloin vastaavasti tarjonta lisääntyy ja työn kysyntä lisääntyy. Ei tämä talouden ikivanha totuus ole mihinkään hävinnyt. Poliittisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa mm. veropolitiikalla kuluttajien rahavarojen määrään.

    Äänestä

Hallituksen toimintakykyä haittaa mielestäni eniten päähallituspuolueiden eriseuraisuus.

SDP on enemmän tai vähemmän SAK:n ohjauksessa pitämässä konservatiivisesti kiinni työväenluokan saavutetuista eduista, kun SAK:n jäsenliittojen jäsenmäärä vähenee ja SAK:n painoarvo yhteiskunnassa pienenee koko ajan.

Keskusta pyrkii toteuttamaan aluepolitiikkaa ja maaseudun kohentamiseen pyrkiviä toimia, mutta SDP jarruttaa mm. ehkäisemällä elintarvikkeiden alv:n ja polttoaineveron alentamisen. Keskustan keskeinen vaaliteema, työnantajamaksujen alentaminen, vesitettiin ja lykättiin vuoteen 2006 nimenomaan SDP:n ja SAK:n toimesta.

Hallitus on kykenemätön toteuttamaan mitään sellaisia uudistuksia, joita avauksessa mainitut sosialidemokraatteja ja keskustaa edustaneet työryhmät esittivät, koska uudistukset olisivat SDP:lle liian oikeistolaisia nyt kunnallisvaalien alla.

Yhteenvetona voi sanoa, että hallituksen toimintakyvyttömyys johtuu pääosin SDP:n taktikoinnista kunnallisvaalien alla, minkä edessä keskusta on näyttänyt olevan hyvin voimaton.

Ehkäpä tämä vähitellen kypsyttää keskustan pohtimaan porvarihallituksen mahdollisuutta.

Äänestä
  • Demarit estävät keskustaa toteuttamasta omaa politiikkaansa.

    Keskustan on parasta ryhtyä valmistelemaan porvarihallitusta kokoomuksen, kd:n, rkp:n, perussuomalaisten ja vihreiden kanssa.

    Vasemmiston saneluvallalle on pantava vihdoinkin piste.

    Äänestä

  • kirjoitus kirjoitti:

    Demarit estävät keskustaa toteuttamasta omaa politiikkaansa.

    Keskustan on parasta ryhtyä valmistelemaan porvarihallitusta kokoomuksen, kd:n, rkp:n, perussuomalaisten ja vihreiden kanssa.

    Vasemmiston saneluvallalle on pantava vihdoinkin piste.

    Porvarihallitusta ei todennäköisesti synny ellei kokoomuksen kannatus käänny kasvuun ja keskustan kannatus laskuun. Syksyn kunnallisvaalitulos antaa seuraavat viitteet kannatuskehityksen suunnasta, jossa ei liene odotettavissa suuria muutoksia, ei ainakaan tähän mennessä esiin nousseiden vaaliteemojen ja toteutettujen galluppien valossa.

    Tosin jonkin verran mielenkiintoa kohdistuu eduskuntaan, kun se käsittelee kokoomuksen välikysymystä. Siinä yhteydessä saattaa nousta uutisiin puheenvuoroja, jotka vahvistavat sen, ettei SDP:n ja keskustan yhteistoiminta olekaan pohjimmaltaan niin saumatonta, mikä kuva julkisuuteen on saatu annetuksi.

    Keskustalle saattaa olla eduksi, jos keskustelu paljastaa hyvien uudistusten jääneen toteuttamatta SDP:n painostuksen vuoksi, koska silloin äänestäjien sympatiat kääntyvät keskustan suuntaan.

    Äänestä

  • kirjoitus kirjoitti:

    Demarit estävät keskustaa toteuttamasta omaa politiikkaansa.

    Keskustan on parasta ryhtyä valmistelemaan porvarihallitusta kokoomuksen, kd:n, rkp:n, perussuomalaisten ja vihreiden kanssa.

    Vasemmiston saneluvallalle on pantava vihdoinkin piste.

    Tuon toteutuminen tarkoittaisi sitä, että seuraisi helevetinmoiset hässäkät työmarkkinoilla ja ennenaikaiset vaalit, joissa vasemmisto menestyisi. Ellei ennenaikaisia vaaleja tulis, seuraavissa ek-vaaleissa vasemmisto saattaisi saada enemmistön eduskuntaan. Ainakin siitä tulisi niin vahva, että seuraavan vaalikauden se voisi vihreillä vahvistettuna mesoa mielin määrin.

    Äänestä

  • ideasi kirjoitti:

    Tuon toteutuminen tarkoittaisi sitä, että seuraisi helevetinmoiset hässäkät työmarkkinoilla ja ennenaikaiset vaalit, joissa vasemmisto menestyisi. Ellei ennenaikaisia vaaleja tulis, seuraavissa ek-vaaleissa vasemmisto saattaisi saada enemmistön eduskuntaan. Ainakin siitä tulisi niin vahva, että seuraavan vaalikauden se voisi vihreillä vahvistettuna mesoa mielin määrin.

    Pelkäätkö omaa mielikuvitustasi niin paljon, että annat demareille kaikki vallan hallita maata vain 25% kannatusosuudella?

    Rohkeutta keskusta. Kyllä se siitä paremmaksi muuttuu, kun ei anna periksi demareille

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Mielipidepankki kirjoitti:

Hallituksen päätavoite lienee ollut työttömyyden laskeminen ja työllisyyden parantaminen. Toimenpiteitä varten ovat tehneet esityksiä niin Sailaksen kuin Rehnin työryhmät. Mitään ei ole tapahtunut. Hallitus istuu ja nuokkuu päivästä toiseen laskien kuin monta työtöntä tulee lisää. Hallituksen suurin saavutus on ollut se, että pääministeri ja valtionvarainministeri moittivat yrityksiä siitä, että ne irtisanovat työntekijöitä.

Kun kaksi tulonjakoon erikoistunutta puoluetta pannaan samaan hallitukseen, ei voi paljon muuta odottaakaan. Hallituksen suuri idea on se, että kun ei tee mitään, ei tee virheitäkään. Matti Vanhanen pyrkii siihen, ettei ainakaan rikkoisi Esko Ahon enätyksiä työttmien määrässä. Sinipunahallituksen aikana työttömyys väheni ja työllisyystilanne parani, nyt on päinvastoin. Jokainen voi tarkistaa tämän asian tutkimalla tilastoja. Eli se on ihan puhdas fakta.

Olisi korkea aika viimeistään heti seuraavien vaalien jälkeen palata toimintakykyiseen ja tekojen tiellä etenevään hallituskoalitioon, jonka luontevan rungon muodostavat Kokoomus ja SDP. Sellaisessa hallituksessa Kokoomus hillitsee tulonjakopolitiikkaa ja SDP hillitsee ay-liikettä, jolloin voidaan keskittyä paremmin olennaiseen eli tekoihin työllisyyden parantamiseksi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu