Profetioiden toteutuminen antaa ilmeisyyden elämyksen siitä, että Jeesus Kristus oli ja on aivan erityinen ihminen ja samalla Jumalan Poika. Raamattu kertoo Hänen tehneen ihmeitä ja nousseen jopa kuolleista. Kun luemme Raamatusta Jeesuksen opetuksista ja käskyistä, meistä tuntuu, että tämä on totta ja merkityksellistä. Ilman tällaista tuntumaa sanat jäisivät meille vieraiksi. Ihmisellä on mahdollisuus totuuden tuntemiseen, mutta tietysti myös erehtymiseen. Raamattua on tulkittu niin monin tavoin, että monet ihmiset suhtautuvat siihen hyvin varovasti. Uskontojen moninaisuus on omiaan aiheuttamaan uskonnon torjumista tavalla tai toisella.
Filosofiassa esitetään kolme tietämisen tapaa: intuitio, järki ja kokemus. Järkeä korostavaa suhtautumista sanotaan rationalismiksi ja kokemusta korostavaa empirismiksi.
Uskonnollisen ”tietämisen” tapa on totuuden tuntu. Uskontoon kuuluu myös informatiivista tietoa, mutta uskonnolliseksi sanotaan vasta sellaista tiedon omaksumista, johon liittyy tuntemista. Tämä tunteminen ei ole samaa kuin emotionaalisuus, vaan pikemminkin älyllistä vakuuttuneisuutta, jota tosiasiat saavat aikaan.
Tällainen tietäminen kuuluu intuition piiriin. Intuitio tarkoittaa sisäistä näkemystä, oivaltamista. Uskonnon alueella puhutaan ehkä useimmin hengellisestä oivaltamisesta. Intuitiivinen on usein käsitetty päättelevän ajattelun vastakohdaksi, mutta käytännössä ajattelu etenee niin, että ensin tehdään havaintoja tutkittavasta asiasta ja sitten ajattelun tuloksena saadaan ( jos saadaan) näkemys, intuitio siitä, miten tutkittava asia on ymmärrettävä. Etiikassa intuitivismi korostaa sitä, että moraaliset periaatteet ja tekojen oikeellisuus voidaan tunnistaa ilman muita todisteluja. Uskonnon alalla korostetaan, että hengelliset on tutkisteltava hengellisesti.
Filosofiassa esitetään kolme tietämisen tapaa: intuitio, järki ja kokemus. Järkeä korostavaa suhtautumista sanotaan rationalismiksi ja kokemusta korostavaa empirismiksi.
Uskonnollisen ”tietämisen” tapa on totuuden tuntu. Uskontoon kuuluu myös informatiivista tietoa, mutta uskonnolliseksi sanotaan vasta sellaista tiedon omaksumista, johon liittyy tuntemista. Tämä tunteminen ei ole samaa kuin emotionaalisuus, vaan pikemminkin älyllistä vakuuttuneisuutta, jota tosiasiat saavat aikaan.
Tällainen tietäminen kuuluu intuition piiriin. Intuitio tarkoittaa sisäistä näkemystä, oivaltamista. Uskonnon alueella puhutaan ehkä useimmin hengellisestä oivaltamisesta. Intuitiivinen on usein käsitetty päättelevän ajattelun vastakohdaksi, mutta käytännössä ajattelu etenee niin, että ensin tehdään havaintoja tutkittavasta asiasta ja sitten ajattelun tuloksena saadaan ( jos saadaan) näkemys, intuitio siitä, miten tutkittava asia on ymmärrettävä. Etiikassa intuitivismi korostaa sitä, että moraaliset periaatteet ja tekojen oikeellisuus voidaan tunnistaa ilman muita todisteluja. Uskonnon alalla korostetaan, että hengelliset on tutkisteltava hengellisesti.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jatkoa:
Rationalismi tarkoittaa järkeisoppia ja järkeisuskoa. Rationalismissa katsotaan, että todellisuus on käsitettävissä järjenmukaisen ajattelun avulla. Uskontofilosofiassa rationalismi tarkoittaa ajattelutapaa, joka kieltää yliluonnollisen ilmoituksen ja samalla Kristuksen ainutlaatuisuuden ja Raamatun arvovallan. – Olisi mielenkiintoista tietää, miten rationalismi pystyy selittämään profetioiden toteutumisen. Miten rationalismi määrittelee yliluonnollisen? Oletetaanko, että vain se on luonnollista, jonka nyt pystymme selittämään? Kaksisataa vuotta sitten radio, televisio, moottoriajoneuvot, lentokoneet, tietokoneet ym. nykyiset keksinnöt olisivat olleet selittämättömiä sen ajan ihmisille. Nykyihminen ei pysty selittämään tietoisuuden arvoitusta, vaikka toimii tietoisena itsestään selvänä ihmisyyteen kuuluvana ominaisuutenaan. Henkisellä alalla eli tietoisuuteen liittyvillä ilmiöillä on varmasti luonnollinen selitys, vaikka sitä ei vielä pystytä selittämään. Ihmisellä on sokea pilkku itsensä selittämisessä. Filosofit ovat käyttäneet ilmaisua, että elämme kognitiivisessa pimennossa johonkin nähden samaan tapaan, kuin kasvi elää pimennossa eläimiin nähden ja eläin ihmiseen nähden.
Empirismi pitää kokemusta tiedon lähteenä. Tässä se on rationalismin vastakohta. Empirismin mukaan tietomme on ainakin joltakin osin peräisin kokemuksista eikä niinkään järjen käytöstä. Joskus empiristeiksi sanotaan niitä, joiden mukaan kaikki tieto perustuu kokemukseen.
Erilaisista painotuksista huolimatta on olennaista, että ihmiselle on mahdollista tuntea asiat tosiksi tai epätosiksi ja huomata, milloin ei ole riittäviä perusteita pitää todeksi väitettyä totena. Harkinnassaan ihmisen on käytettävä kaikkia tiedon saamisen keinoja tutkimiseen: intuitiota, järkeä ja kokemusta sekä tutkittava hengellisesti myös se mahdollisuus, että Jumala on antanut ilmoituksia siitä, mikä on meille tässä elämänmuodossamme kognitiivisessa pimennossa.
Intuition perusteella on syytä ajatella, että ihmiselle on suotu mahdollisuus löytää uskonnollinen totuus, koska olemme täällä maailmassa ja pystymme esittämään kysymyksiä ja ihmettelemään olemassaolomme tarkoitusta. Kun suhteutetaan ihmisen nykyinen tietomäärä vaikkapa sadan vuoden takaiseen ja vertaamme sitä miljardien vuosien kehitykseen maailmankaikkeudessa, olemme todella pimennossa ajatuksinemme, jos emme ota huomioon meitä ennen kehittyneiden olentojen nykyistä tilaa. Jos ajattelemme, että olemme tämän oman maailmankaikkeutemme korkeimmalle kehittyneitä olentoja, ei ajattelukykymme ole tässä asiassa yhtään kehittyneempi, kuin niiden, jotka luulivat litteän maan olevan maailmankaikkeuden keskus, jota kaikki muut taivaankappaleet kiertävät
http://fi.wikipedia.org/wiki/Intuitio
"Intuitiossa olemme lähempänä eläimen päättely- ja toimintatapaa. Intuitiivisen ajattelun prosessi on pitkälle tiedostamatonta. Intuitiivisen ajattelun tehtävänä on alkuaan ollut turvata hengissäsäilymistä. Arvioimme mitkä asiat ovat turvallisia tai vaarallisia, mitä kannattaa lähestyä, mitä pelätä, olkoon kyse sitten ihmisistä, eläimistä, ravinnosta tai elottomasta luonnosta. Intuitiivinen ajattelu jakaa asiat karkeasti "hyviin" ja "pahoihin". Intuitiivinen ajattelu on suoraan sidoksissa siihen, mitä kulloinkin näemme, kuulemme, haistamme, maistamme ja tunnemme. "Ihminen uskoo mitä näkee", sanotaan. Siksi esimerkiksi sellaiset tieteelliset tutkimustulokset, jotka ovat ristiriidassa välittömien aistihavaintojemme ja arkielämän järjellisyyden (arkitiedon) kanssa, saavat ankaraa vastustusta osakseen. Usein tieteellinen tieto on suorastaan intuition vastaista ja siksi vaikea ottaa vastaan ja hyväksyä todeksi. "
Intuitioni kertoo kuinka yllä oleva teksti kuvaa tämän ketjun aloittajaa täydellisesti.
Tapani hyvä, sinun lämpimät ja hyvät tunteesi esim. moniavioisuutta kohtaan ovat vain subjektiivisa tuntemuksia ja vastaavat narsistiseen lunteeseesi. Niillä ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa.
Kuvittelet. Moniavioisuus oli tosiasia VT:n mukaan ja nähtävästi myös Kristuksen eläessä. Se oli uskonnollisella pohjalla israelilaisten keskuudessa ja silloin täysin hyväksyttyä siihen kuuluvine sääntöineen. Kenenkään lämpimillä tunteilla ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Totuudellisesti ajatellen se on tosiasia ilman tunteita.
Ai nähtävästi? Kas kun ei Jeesus muistanut asiasta mainita...
Kysymys on lämpimistä tunteistasi.
moniavioisuus oli aikasidonnainen kulttuurikysymys, se oli Lähi-idässä tapana alueella jossa Israelin kansa syntyi, ei se ollut uskonnon määräys . Moni, todennäköisesti enemmistö miehistä otti muinaisessa Israelissakin vain yhden vaimon, varakkuus ja tarve ratkaisi .
Polygamian juutalaisuudessa ashkenaseilta kyllä poisti uskonnollinen määräys, jonka eräs oppinut antoi. Totuudellisesti ajatellen miesten polygamian syntyyn ja ylläpitoon vaikutti patriarkaalinen yhteiskunta jossa vain miesten etu ja tarpeet otettiin huomioon, samoin taloudelliset seikat, useamman naisen työpanos oli usein taloudessa tarpeen ja toisaalta piti varmistaa pojan, eli perijän, saanti. Kun olosuhteet muuttuivat polygamiakin harvinaistui ja viimeinen niitti sen lopettamiseen oli kun katsottiin asiaa naistenkin kannalta, heidän asemaansa se vain huononsi, naiset piti lopulta myös huomioida, muu olisi ollut moraalitonta ja koko yhteisön hyvinvoinnille kohtalokasta.Valtioit ja yhteisöt joissa naisten asema on huono ovat kehityksen pohjalla kaikilla mittareilla mitattuna nykyäänkin.
Turhaanko siten nämä ohjeet:
1. Tim. 3:2
Seurakunnan kaitsijan tulee olla moitteeton, yhden vaimon mies, raitis, harkitseva, rauhallinen, vieraanvarainen ja taitava opettamaan, [Tit. 1:6-9]
1. Tim. 3:12
Seurakunnanpalvelijan on oltava yhden vaimon mies, ja hänen on pidettävä hyvää huolta lapsistaan ja perheväestään.
Tit. 1:6
Seurakunnan vanhimman tulee olla nuhteeton ja yhden vaimon mies, ja hänen lastensa tulee olla uskovia, ei hillittömän eikä kurittoman maineessa. [1. Tim. 3:2-7]
Moniavioisuus ei ollut enää uskonnollisena periaatteena hyväksytty kuten se ei ole nytkään. Se on voimassa vain, kun siitä saadaan käsky.
Huoruutta oli jo ennen Joseph Smithiäkin. Sitähän oli nykykielellä sanottuna myös VT:n "vanhurskaiden" touhu. Ja kyseessähän oli tuon ajan tapa, joka olisi ollut käytössä ilman uskontoakin.
Hölmöläisen hommaa.
Totaalisesti!