Tiedetään että marski oli jokapäivä, joka hetki, alkoholin vaikutuksen alaisena, mutta juopoksi en häntä silti leimaa.
Suomessa oli kieltolaki vuosina 1919-1933. Mistä marski sai viinansa silloin?
Ja heti tiedoksi natsipallopäille että en ole stallari.
Suomessa oli kieltolaki vuosina 1919-1933. Mistä marski sai viinansa silloin?
Ja heti tiedoksi natsipallopäille että en ole stallari.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Ehkä virolaiset trokarit toimittivat viinaa hänelle tai sitten oli vain niin, että laki ei koskenut rikkaita.
"Ehkä virolaiset trokarit toimittivat viinaa hänelle tai sitten oli vain niin, että laki ei koskenut rikkaita. "
Kieltolaki koski tietenkin koko maata. Toisaalta aikalaiset ovat kertoneet, että milloinkaan ei ole ollut niin helppoa hankkia viinaa kuin juuri kieltolain aikaan. Ainakin jos asui suurkaupungissa kuten Helsinki.
Marski otti päivällä (vain yhden!) marskin ryypyn! On liioittelua väittää, että hän oli joka hetki alkoholin vaikutuksen alaisena.
Tämä uusin tutkimus joka on ilmestynyt, todistaa että marski oli koko valveillaolo aikansa alkoholin vaikutuksen alaisena.
Ja tämä vieläkin uudempi tutkimus todistaa, että marski oli absolutisti ja se ryyppy vettä:-)
Mikkelissä oli jo tuolloin Alkon myymälä. Ne haki, kellä oli viinakortti.
Tsaarin peräaukosta.
Marskista en tiedä, mutta kieltolain aikana sai lääkäräreiltä reseptejä myös viineihin, konjakkiin jne.
Ei kai kieltolakia olisi laadittu jos se "herroja" olisi estänyt juomasta.
päivittäiset rituaalinomaiset ruokaryyppynsä sekä joskus konjakin iltakahvin kanssa.Juhlatilaisuudet olivat eri asia.
Hän nautti siis päivitän vain 3-5 paukkua, josta pääosan illalla, joten pysyvää humalaa se ei tuottanut.
Heinrichs vakuuttaa Mannerheim-elämäkerrassaan, että Marski ei jäänyt klubille istumaan, vaan nousi ja kumarsi klo 21.30 ja lähti työpaikalleen. Silloin oli myös muiden herrojen olttava aina tavoitettavissa.
Tilanne jonkin verran muuttui preisdenttiaikana, jolloin hän tuntui käyttelevän alkoholia vapaammin varsinkin vieraita saadessaan..
Kieltolain aikana hänellä oli eri vapaus tuottaa alkoholia Ruotsista.
Ylipäällikkönä hän tilasi viinat Alkosta. Ne maksettiin ylipäällikön edustusvaroista.
Valehtelet! Tai et tiedä mitään!
Saksalaiset aseveljet toivat Taru Stenwallin mukaan muutamia kertoja "isoja määriä" Ranskasta varastettuja konjakkeja, viinejä ja Puolasta varastettua votkaa Mikkeliin.
Lisäksi Oy Alkoholiliike Ab toimitti kuukausittain Mikkeliin päämajaan "erikoislähetykset" varastoistaan 1930-luvun parhaimmistoa. Upseerit kiekkuivat siis ylipäätään kännissä 1941 . 1944 kesään
ei sotaa johdettu. Viinaa varmaan nautittiin vapaa-ajalla, mutta töitä tehtiin selvin päin. Ne oli sen laatuisia, ettei niistä humalainen selvinnyt.
Mitä todistetta sinulla on väitteesi tueksi? Aikalaiset alaiset näkivät usein kenraaleita huojumassa ja oksella pitkin nurkkia. (Syyrakin kirjeet 8, 56 ja 88 viidennet rivit ja seitsemännet säkeet)
Kyllä he taisteluja johtaessaan olivat selvin päin.
Lisäksi osa kenraaleista ei ylipäänsä käyttänyt alkoholia lainkaan ja useimmat olivat hyvin kohtuullisia..
"osa kenraaleista ei ylipäänsä käyttänyt alkoholia lainkaan"
Laatikainen, Wallenius ja Airo .....oliko muita"
*****Kieltolain aikana hänellä oli eri vapaus tuottaa alkoholia Ruotsista.***
Kiitoksia tiedosta. Onko sinulla näyttää mitään dokumenttia asian tueksi?
raittiita olivat mm. Nenonen, Oesch ja K.A. Heiskanen. Suurin osa oli kohtuukäyttäjiä.
dokumenttia tarvitset?
Asia on kerrottu useissa elämäkerroissa. Katso niistä lähteet.
Et näy ylipäänsä tietävän mistään mitään.
Wallenius ryyppäsi virkansa, Oesch taisi kuollakin viinakirroosiin ja Laatikaisella oli vaikeuksia hallita käsiään juovuksissa -tuppasivat mennä naapurin haaroihin....
Kyllä oli raivoraittiita aivan kaikki! hee heee heeeee
Össi kuoli vuonna 1978 reilusti yli 80-vuotiaana ja Wallenius eli yli 90-vuotiaaksi. Viina on tunnetusti hitaasti tappava myrkky. Laatikainen kuoli alle 70-vuotiaana.
No ei pelkän alkoholin voimalla, myös huumeita kuten pervitiiniä vedettiin ihan huolella. Ei ihme että herrain päätökset oli välillä mitä oli.
Tuosta ajasta en tiedä mutta kyllä sota-aikana piti Mikkelissä viinaa piisaaman muutoin olisi rintama romahtanut kun sotilaallinen nero olisi kadottanut inspiraatioonsa lähteen.
Selvä pyy, nyt selkis miksi marski oli 2. ms:n paras sotapäällikkö. Konjamiinimehu pani veret kiertään seniilissä päässä ja tuli ginisiä, eikun siis sinisiä, ajatuksia.
Chevalierkaartissa ruokailu aloitettiin vodkaryypyllä viiniä sai jokainen mielensä mukaan. Absolutisti sai valita kaljan mutta....
Mistä näitä skeidanpuhujia riittää?
Venäjällä ryyppy ei koskaan tarkoita viiniä!
Marsakin ryyppy juontaa kaartiin, jossa luontaisetuna saatiin ruuan kanssa (vain) yksi ryyppy kirkasta viinaa. Ja kun sitä sai vain sen yhden niin lasi kaadettiin sitten piripintaan. Juoma nautittiin ryyppylasista, joka on tunnetusti pieni!
kaartista, vaan Venäjän armeijassa valtio tarjosi kaikille upseereille lounaan. Siihen kuului yksi ruokaryyppy ja koska se oli ilmainen, niin pitihän se ottaa mahdollisimman täytenä.
meidän kenraalimme eivät tienneetkään mitä viina on! He halusivat vain suursuomen ja onnellisen kansan.
-- siis humalatilasta rapulaan ja päinvastoin vuodesta 39-45 - vasta kun valvonta komissio saapu, kirkastu päät.
onnelliset upseerit ha ha ha
Kannaksen katastrofikin on selitettävissä sillä että sodanjohto ei kännäilyltään osannut panetua työhönsä
töitään rauhallisinakin aikoina 12-14 tuntia vuorokaudessa. Suurhyökkäyksen aikana toimittiin lähes vuorokaudet ympäriinsä. Alkoholi ei niihn kuvioihin sopinut.
Se 'Kannaksen katastrofi' selittyy aikalailla seuraavasta:
"Neuvostojoukkojen kokonaisvahvuus ennen hyökkäyksen alkua oli noin 260 000-280 000 miestä, 440-460 panssarivaunua, 170 rynnäkkötykkiä ja noin 1 600 kenttätykkiä sekä yli 100 rannikkotykkiä.
Suomalaisia oli Kannaksella hyökkäyksen alkaessa määrävahvuuksien mukaan 75 000 miestä, 100 panssarivaunua, 25 rynnäkkötykkiä ja 289 kenttätykkiä"
Suomalaisia oli Kannaksella hyökkäyksen alkaessa määrävahvuuksien mukaan 75 000 miestä, 100 panssarivaunua, 25 rynnäkkötykkiä ja 289 kenttätykkiä. Koko Suomen ilmavoimilla oli rintamakäytössä kaikkiaan 209 lentokonetta, joista ensi linjan taistelukoneita oli neljännes. Henkilöstöstä oli noin 5 % vielä maanviljelyslomilla, joten suomalaisten todellinen vahvuus 8.6.1944 oli noin 70 000 miestä. Neuvostoliittolaisilla oli näin ollen nelinkertainen miesylivoima, kuusikertainen panssariylivoima ja kuusikertainen tykistöylivoima. Suomalaisilla ei ollut mitään mahdollisuuksia torjua neuvostojoukkojen hyökkäystä Kannaksen vajavaisesti linnoitetuissa pääasemassa ja VT-asemassa.
Aika omituista, ettei se kaikkein ILMEISIN SYY tahdo stallareille kelvata?
Onneksi huumeet kuten pervitiini yms. sopivat.
Höh. Ikivanha Tsaarin aokuinen perinne. Ruoka aloitetaan vodkaryypyllä. Viiniä Pöytään! Ja sitä on riittävästi. DA!
Kännisen kuvittelua!
Todellisuudessa marskin ryyppyjä tuli vain se yksi. Suomessa ei sota-aikana viinejä juotu!
Tsaar5i Nikolai toisen armeijassa alkoholi ei ollut mikään Tabu.
Tsaari Nikolai II:n allekirjoituksella Venäjällä tuli voimaan kieltolaki elokuussa 1914. Ensimmäisen maailmansodan venäläissotilas joutui siis tappelemaan ilman valtion viinaa.
Tärkeintä oli pitää Tsaari hyvällä päällä Kunnes tuli se kauhee vuosi 1917.
Kännikaveri mestattiin. Tuostako Mannerheimin bolshevismivastaisuus
"En pane miekkaani tuppeen enekuin bolshevismi on hävitetty maan päältä."
Keisari Mannerheim ja Nikolai toinen. Parhaimmat kaverit.
Ne, jotka pääsivät Mikkelin huoneita kulkemaan (mm Vilkuna ja Turja) 1941 -44, ovat kertoneet juomingeista. Vilkuna nauraa TV- haastattelussa* suoraan, että
"Sota oli kovaa ja pitkästyttävää johtaa ja miehet (upseerit) ottivat viinaa saadakseen välillä mielistään pois koko sodan! Joskus oli vain kapteenit kykeneviä karttahuoneessa seuraamaan tulleita raportteja."
Turja kirjoittaa lehdessään Uusi Kuvalehti 1962 tammikuu **
"Minun kutsui 1941 myöhäissyksyllä Mikkeliin sotatuomari Paavo Alkio. Hänellä oli meille lehtimiehille jokin pelottelusaarna, jonka pti laittaa meidän suut kiinni. Meidät lisäksi annettiin syödä aamiainen rapulaisten kenraalienja everstien joukossa. Se oli kokeilu uskaltaisimmeko kirjoittaa. Viina haisi ja uutta kaadettiin ranskalaisista konjakkipulloista. Upseerit joi, kuin janoiset siat! Pien mekin olimme kekkulissa, että pääsimme nukkumaan aamiaiselta iltapäiväunet"
* Yle arkisto
** Lukekoon kuka haluaa UKV 1/1962.
Minullakin on Uuden Kuvalehden numerot hallussani. Pidän Turjan tavasta kertoa ainakin 80% totta, mitä sota-aikana maassa todella puuhasivat Mannerheimistä alaspäin olleet pikkukihot ja kuinka heiltä meni ruikkuiseksi housut syksyllä 1944.
Lisäksi minulla on Turjan näytelmä ja muistelmakokoelma. Olen antanut sen lainaksi yhdellä tohtoriväitökselle ja Ylen dokumenttitoimituksen käyttöön.
Ainut, mitä kaipaan olisi se Turjan radiohaastattelu 1988. Sen nauhaa ei kuulemma ole taltioitu YLEEn!!!! Kuitenkin Turja siinä laukoi vanhan miehen hyvällä muistilla asioita Kekkosesta, Paasikivestä, Mannerhimista ja Martti Virkkusesta sukuineen. Uskon nauhan olevan, mutta yle on sen piilottanut.
Miksi Turja olisi päässyt päämajaan?
jonkin aikaa tiedotusosastossa ja kotiutettiin sitten tärkeän päätoimittajatehtävänsä takia.
Hän on värikäs kertoja, joka mielellään hieman liioitteli. Täytyy muistaa, että hänellä oli suuri huoli lehtensä levikistä 60-luvulla.Vain sensaatiot myivät ja niitä Turja esitteli mielellään.