Karl Ove Knausgård Taisteluni I

scarabaeus

Karl Ove Knausgård Taisteluni I (ensimmäinen osa)

No tässä on kirja, jossa selkiää hyvinkin, että miten kirjailija syntyy. Millaisista mielen- sun muun maisemista ne oikein sikiävät.
Juu.
Sellaisen kuvan minä olen aiemminkin ajatellut, että kolkonpuoleinen lapsuus vahvatahtoisen eksyksissä olevan isän varjoissa. Sellaisia ne suurimmaksi osaksi ovat. Lähes. Sellaisista lähtökohdista jaksaa sitten jankata sitä olemista ja tihrustaa eri kanteilta toisillekin kerrottavaksi. Jankata ja toistamalla toistaa.
Kuinka vaikeeta se olo ja elo milloin mitenkin ottaen onkin. Ja tämänsorttiset kirjailijathan vetäisevät sitten aina sinne tekstiensä lippusalkoon milloin mitäkin kirjallista krääsää. Luetteloidaan niitä omia esikuvia ja läntätään ne sukulaiset nippuun tukevasti omiin lokeroihinsa.

Jotenkin tämän Knausgårdin ekan osan luettuani olen vakavasti sillä mielellä, että nyt riitti tämä porskutus. Ei jaksa toista osaa, kolmatta, neljättä, viidettä, kuudetta......... ei ei ei.

Vaan oletteko Te jaksaneet niitä kahlata kuinka pitkälle?

5

314

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Varasin teoksen kirjastosta luettuani Suomen Kuvalehdestä kehuvan arvostelun. Taisin parikymmentä sivua lukea.

      "Meren maun maistaa yhdestä siemauksesta."
      Alexandr Solzhenitsyn

    • scarabaeus

      ...... meren makuja, juu mulle se Välimeri on ollut jotenkin niin merkityksellinen tällä elämän taipaleellani, että oksat pois !
      ja olisi kiva tietty, jos joku nyt jo kertoisi, että on lukenut joka ikisen
      Knausgårdin taisteluosan, kuusihan niitä on yhteensä.

      Että nyt vasta näin vähän saanut tämäkin kirja-arvosteluni huomiota,
      kiitos Sologdin,
      tarkasti luen aina Teidän kirjoituksianne näillä kirjallisuussivustoilla.
      Miten muistelen, että aika ärhäköitäkin ovat.

      Hauskaa !

      • Takkutukka*

        Kirja-arvostelusi ovat myös mielestani kautta linjan olleet kiintoisia; kiitos!

        "Taisteluni, kolmas kirja" ja tässäoma arvioni siitä: Viiltävän pilkuntarkkaa analyysia. Kerronta nakuttaa armottomasti eteenpäin kuin Mummin sik-sak-Singer. Kuvatessaan lapsuuttaan, sen ajattoman ajan kesiä ja päiviä, hiekantuoksuisia jalkapallopelejä, äitiä, isää ja veljeään, kimurantteja perhesuhteita, (vaan onkos niitä ylipäitänsä muunlaisiakin?) ja Ruususen unesta heräävää seksuaalisuutta sekä eksaktilla pieteetillä kaiken sisälleen sulkevaa luontoa heinänkorren tarkkudella kirjailija ei ole antanut itselleen mitään armoa eikä sallinut oikopolkuja.

        On helppo oivaltaa, kuinka paljon hikeä, verta ja kyyneleitä on puserrettu ennen vihoviimeisen pisteen painallusta. Lukeminen poikii myös hyvinkin omakohtaisia assosiaatioita; hyvä niin. Kirjan tekstin takana on eittämättä Ihminen, kunnioitettava itsensä avaaminen ja likoonlaitto, jopa siinä määrin, että lukeminen aiheuttaa ajoittain hivenen vaivaantuneen tirkistelijämisen tunnetilan, mutta samalla vetää hiljaiseksi!


    • scarabaeus

      No nyt on kolme osaa luettu, ja syvimmin näistä kolmesta kappasi mukaansa jotenkin kakkonen, tää kolmas ei niinkään.
      Ja nyt sitte tarttee kait lukea seuraavat alkukielisinä tai ruåttiksi, vai onko enkuksi?
      Siis milloin on kaikki suomennettuina, satutteko tietämään ?

      Eihän näitä knausgåårdeja voi olla lukematta,
      eihän ?

      • LeenaS

        Ei voi olla lukematta, ei. Aloitin keskimmäisestä eli kakkosesta, joka oli tuolloin saatavilla. Osat 3 ja 1 olivat seuraavana ahmittavinani. Tykkäsin kaikista, mutta syvimmin minuunkin vaikutti kakkonen.
        Odotan seuraavia hartaasti; olen melkein rakastunut Karl Oveen.
        Nyt on lukusessa Kjell Westön Kangastus 38, jota luen hitaasti nautiskellen tietäen jääväni taas odottamaan uutta. Ei tällaisia opuksia tuosta vaan sutaista, vaan näissä on valtava taustatyö, kun pieteetillä rakennetaan kertomuksia.

        Leena Lehtolaisen Rautakolmio jäi puoliväliin...


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Martinan aussikulta, missä?

      Mihin katosi Martina Aitolehden aussikulta kyselee Seiska!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      365
      2138
    2. Haluaisin sun kanssa yhteisen

      Elämän. Haluun sut.
      Ikävä
      57
      1598
    3. Helena Koivu menettänyt lapsensa. Onko Mikko Koivulla oma laki?

      Voiko olla totta että äidiltä viedään lapset ja ei mitään syytä ole edes kerrottu äidille itselleen.?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      155
      1210
    4. Pikkunaiselle terkkuja

      Olet parasta koko maailmassa! Kaikkein ihmeellisin. Olisitpa täällä. 🧡 harmaasusi
      Ikävä
      277
      1159
    5. Voisiko olla jopa niin

      Että kumpikin vähän pelkää totaalista heittäytymistä, koska tiedetään että se olisi menoa sen jälkeen. Samaan aikaan hal
      Ikävä
      67
      939
    6. Pystyisitkö ottamaan kaivattuasi

      Elämääsi miten pian
      Ikävä
      86
      915
    7. Varkaita kuhmossa

      Miksi kuhmolaiset ei tee mitään varkaille ja huumehörhöille, teloittaa pitäisi kaikki.
      Kuhmo
      33
      873
    8. Arto Satonen ja kokoomus 2020: Poliittiset virkanimitykset ovat koruptiota

      2025: Kokoomus on junttaamassa Arto Satosta Kelan johtoon ohi pätevämpien hakijoiden. https://www.hs.fi/politiikka/art-
      Maailman menoa
      112
      850
    9. Saara Aalto ja Teemu Roivainen paljastivat yllätysuutisen: "Rakkaus kietoi meidän kohtalomme..."

      Oho! Ex-pari on palannut yhteen musiikin merkeissä. He tekevät Rakkaustarina-nimeä kantavan 20-vuotisjuhlakiertueen syks
      Suomalaiset julkkikset
      11
      847
    10. K&T: Harvinainen haastattelu: Susanna Laine avaa suhdetta Petri Nygårdiin: "Olin sinkku vuosia..."

      Susanna Laine ei ole kertonut suhteestaan Petri Nygårdiin (Petri Laurila) julkisuudessa juurikaan. Aktiivisesti sosiaali
      Suomalaiset julkkikset
      8
      826
    Aihe