Hei !
Palstalla on jotkut puhuneet kuntaliitoksesta josko Ilmajokea Seinäjokeen?
Ilmajoen suku-kotiseutu-harrastajana, haluan mainita muutaman asian kiinnostuneena;
Minullakin lapsuuteni kesät Ilmajoella viettäneenä ja sukujeni kotiseutu-harrastajana on psykologinen rakkaus Ilmajokeen kuntana ja haluan esittää nämä asiat, mitä voisi ajatella päätöksenteossa huomioitavan- huomioon.
Muutamia havaintoja joita voi arvioida mietteissään; Yleisiä asioita kuntaliitosta mietittäessä;
- Alueet "seutuistuvat" kolmen asian; hallinnollisten, maantieteellisten ja työvoima-asioiden perusteella. Tähän liittyy olennaisesti tietenkin mukaan asuminen, liikenne- ja julkiset palvelut. Kuntaliitosta ei pitäisi arvioida päämääränään kuntaliitos, vaan ajatella seurauksia ensin. -Etuja- ja haittoja.
- Liikenne, maankäyttö sekä asumisen suunnittelu yhtenäistyy. Julkiset palvelut varmasti voivat keskittyä suuriin yksikköihin- ja pelkona on sitten tietenkin maaseutuväestön jääminen pidempien matkojen päähän palveluista.
Toiminnallis-taloudellinen järkevyys on tietenkin ehto kuntaliitoksille.
Poliittinen kulttuuri, alueellinen identiteetti ja kieli, ei aiheuta suuria ongelmia Seinäjoki-Ilmajoella.
Esim. Vaasassa voi olla tilanne jonkun lähikunnan kanssa se että toisen kielienemmistö on ruotsi 75% ja toisen suomenkieli 75%. Toisessa on periaatteessa vain yksi puolue RKP, ja toisessa useampia puolueita. Toinen koetaan maaseutuna ja toinen kaupunkina. Vaasan kohdalla on jo siis suuremmat ongelmat ainakin yhden kunnan kanssa. Seinäjoki ja Ilmajoki voivat olla kaikin puolin aika tasaasta identiteetiltään vaikka toinen on maaseutu ja toinen kaupunki. Kyse on usein enemmänkin usein monienkin tekijöiden kohdalla asenteista ja mielikuvista identiteetistä siis myös siten miten koetaan asenteissa ja mielikuvissa. Työvoiman liikkuvuus on iso tekijä, ja työvoima liikkuu vapaasti. Mutta uusia yrityksiäkin liitokset voivat tuoda, ja erilaiset yhdistykset ovat hyvin tärkeitä joiden osuus yhteiskunnallisessa- kunnallisella tasolla vastuunkantajana tulee lisääntymään. Yhdistyksiä voi olla runsaasti kuntalaisten vertaistukena, etuja ajamassa ja turvana huolehtimassa ihmisistä , on koko joukko erilaisia yhdistyksiä. Kuntaliitokset luovat mahdollisuuksia ja uhkia.
Kuntaliitoksia kuitenkin perustellaan varsinaisesti sillä että kuntaliitoksilla koetaan hyvinvointi-palvelujen tuottamisen tehostuvan suuremmissa yksiköissä.
Hyvinvoinnin alueellisia eroja on perinteisesti mitattu aluetasolla työllisyyden, toimeentulon, asumisen, terveyden ja turvallisuuden tekijöillä, varallisuus, onnellisuus. Miten todellisuudessa on ja miten koetaan olevan ? Poliittisen päätöksenteon tarpeisiin pitää luoda tietoon perustuvia analyysejä, laskelmia ja arvioita.
Tarpeet pitää tiedostaa, ongelmat pitää tiedostaa. Ongelmien ratkaisulle luoda vaihtoehtoja ja vaihtoehtoisia laskelmia. Mielipiteitä voi myös mitata, mutta asiasta kannattaa ensin keskustella niin että tieto lisääntyy myös asenteissa. Valtuustot toimivat kuitenkin filttereinä. Voihan yleisön mielipide olla pelkkien luulojen, mielikuvien ja pelkojen varassa. Erilaisia paneeleita ja raateja voidaan käyttöön joille annetaan kysymyksiä, ja näihin kootaan jäseniä joka edustavat väestöpohjia, ja haetaan asiantuntijoita vastaamaan kysymyksiin.
Tieto kasvaa.
Kuntalaisten mielipidettä voi sitten kysyä kun tieto on lisääntynyt ja perustuu johonkin hankittuun todelliseen tietoon eikä mielikuviin, ennakko-asenteisiin ja luuloihin. Kuntaliitoksen harkinta on siis pitkä prosessi.
Minusta voisi yliopistoilta kysyä voisivatko he suorittaa konsulttityötä ja avustaa tietopohjaisen päätöksenteko-prosessin suhteen että tuotetan tietoa, joka olisi pohjaa päätöksenteolle. Ainakin Vaasan Yliopistossa on alue- hallinto- yhteiskuntatieteitä tuntevia ihmisiä paljon ! Yliopistot tarvitsevat varoja ja tutkimuksia voi kysellä josko voisivat toimia konsultteina päätöksenteko-prosessissa asiantuntijoina tekemällä tutkmustyötä pohjaksi? Johtaminen pitää perustua tietoon.
yst. t. Jari Laurila
Palstalla on jotkut puhuneet kuntaliitoksesta josko Ilmajokea Seinäjokeen?
Ilmajoen suku-kotiseutu-harrastajana, haluan mainita muutaman asian kiinnostuneena;
Minullakin lapsuuteni kesät Ilmajoella viettäneenä ja sukujeni kotiseutu-harrastajana on psykologinen rakkaus Ilmajokeen kuntana ja haluan esittää nämä asiat, mitä voisi ajatella päätöksenteossa huomioitavan- huomioon.
Muutamia havaintoja joita voi arvioida mietteissään; Yleisiä asioita kuntaliitosta mietittäessä;
- Alueet "seutuistuvat" kolmen asian; hallinnollisten, maantieteellisten ja työvoima-asioiden perusteella. Tähän liittyy olennaisesti tietenkin mukaan asuminen, liikenne- ja julkiset palvelut. Kuntaliitosta ei pitäisi arvioida päämääränään kuntaliitos, vaan ajatella seurauksia ensin. -Etuja- ja haittoja.
- Liikenne, maankäyttö sekä asumisen suunnittelu yhtenäistyy. Julkiset palvelut varmasti voivat keskittyä suuriin yksikköihin- ja pelkona on sitten tietenkin maaseutuväestön jääminen pidempien matkojen päähän palveluista.
Toiminnallis-taloudellinen järkevyys on tietenkin ehto kuntaliitoksille.
Poliittinen kulttuuri, alueellinen identiteetti ja kieli, ei aiheuta suuria ongelmia Seinäjoki-Ilmajoella.
Esim. Vaasassa voi olla tilanne jonkun lähikunnan kanssa se että toisen kielienemmistö on ruotsi 75% ja toisen suomenkieli 75%. Toisessa on periaatteessa vain yksi puolue RKP, ja toisessa useampia puolueita. Toinen koetaan maaseutuna ja toinen kaupunkina. Vaasan kohdalla on jo siis suuremmat ongelmat ainakin yhden kunnan kanssa. Seinäjoki ja Ilmajoki voivat olla kaikin puolin aika tasaasta identiteetiltään vaikka toinen on maaseutu ja toinen kaupunki. Kyse on usein enemmänkin usein monienkin tekijöiden kohdalla asenteista ja mielikuvista identiteetistä siis myös siten miten koetaan asenteissa ja mielikuvissa. Työvoiman liikkuvuus on iso tekijä, ja työvoima liikkuu vapaasti. Mutta uusia yrityksiäkin liitokset voivat tuoda, ja erilaiset yhdistykset ovat hyvin tärkeitä joiden osuus yhteiskunnallisessa- kunnallisella tasolla vastuunkantajana tulee lisääntymään. Yhdistyksiä voi olla runsaasti kuntalaisten vertaistukena, etuja ajamassa ja turvana huolehtimassa ihmisistä , on koko joukko erilaisia yhdistyksiä. Kuntaliitokset luovat mahdollisuuksia ja uhkia.
Kuntaliitoksia kuitenkin perustellaan varsinaisesti sillä että kuntaliitoksilla koetaan hyvinvointi-palvelujen tuottamisen tehostuvan suuremmissa yksiköissä.
Hyvinvoinnin alueellisia eroja on perinteisesti mitattu aluetasolla työllisyyden, toimeentulon, asumisen, terveyden ja turvallisuuden tekijöillä, varallisuus, onnellisuus. Miten todellisuudessa on ja miten koetaan olevan ? Poliittisen päätöksenteon tarpeisiin pitää luoda tietoon perustuvia analyysejä, laskelmia ja arvioita.
Tarpeet pitää tiedostaa, ongelmat pitää tiedostaa. Ongelmien ratkaisulle luoda vaihtoehtoja ja vaihtoehtoisia laskelmia. Mielipiteitä voi myös mitata, mutta asiasta kannattaa ensin keskustella niin että tieto lisääntyy myös asenteissa. Valtuustot toimivat kuitenkin filttereinä. Voihan yleisön mielipide olla pelkkien luulojen, mielikuvien ja pelkojen varassa. Erilaisia paneeleita ja raateja voidaan käyttöön joille annetaan kysymyksiä, ja näihin kootaan jäseniä joka edustavat väestöpohjia, ja haetaan asiantuntijoita vastaamaan kysymyksiin.
Tieto kasvaa.
Kuntalaisten mielipidettä voi sitten kysyä kun tieto on lisääntynyt ja perustuu johonkin hankittuun todelliseen tietoon eikä mielikuviin, ennakko-asenteisiin ja luuloihin. Kuntaliitoksen harkinta on siis pitkä prosessi.
Minusta voisi yliopistoilta kysyä voisivatko he suorittaa konsulttityötä ja avustaa tietopohjaisen päätöksenteko-prosessin suhteen että tuotetan tietoa, joka olisi pohjaa päätöksenteolle. Ainakin Vaasan Yliopistossa on alue- hallinto- yhteiskuntatieteitä tuntevia ihmisiä paljon ! Yliopistot tarvitsevat varoja ja tutkimuksia voi kysellä josko voisivat toimia konsultteina päätöksenteko-prosessissa asiantuntijoina tekemällä tutkmustyötä pohjaksi? Johtaminen pitää perustua tietoon.
yst. t. Jari Laurila
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.