Rintamakarkuruus keskittyi maataloustukien tavoin Pohjanmaalle. Miksi näin. Miksi tällaista itsekästä ulostetta. Stalin olisi ainakin Munsalan kylän polttanut pelkuruuden perusteella maan tasalle.
Faktat puhuu
ne siellä ruikkua?
560
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Missä olisi jokin tilasto nähtävissä?
Munsalan pitäjän ( pieni ruotsinkielinen kunta rannikolla ) kalastajaväestöstä, tilastollisetsi ehkä pakeni eniten väkeä käpykaartiin, senjälkeen veneillä ruotsiin.
Tommosessa muutaman sadan ihmisen kunnassa, saadaan tilastollisesti osoitettua ehkä suurin karkureiden määrä suhteessa koko kunnan väestöön, mutta niitä karkureita ei silti tarvitse olla kuin muutama kappale.
Sisukkaimmat sotilaat ja suurimmat suhteelliset tappiot keskittyivät Hämeeseen. Isänmaallisuudellaan elämöineet pohjalaiset olivat sodissamme suhteellisen kesyä porukkaa. Ainoa kunnostautuminen oli vuoden -18 työläisten lahtaukset. Siihen riitti rohkeus mutta ei pitemmälle. Punaiset sentään tappelivat tuolloin vapaaehtoisina mutta valkoiset piti pakottaa.
"Punaiset sentään tappelivat tuolloin vapaaehtoisina..."
Punakaartilaisille maksettiin palkkaa sotimisesta ja punakaartiin ajoi työttömyys Etelä-Suomessa.
".... mutta valkoiset piti pakottaa."
Jos viitaat 1878 asevelvollisuuslakiin, jolla perusteella miehiä kutsuttiin aseisiin puolustamaan isänmaata, niin mitä silloin on sanottava muista samaan aikaan sotaa käyvistä maista? Miehiä kutsuttiin armeijaan 1914-18 useimmissa maissa ja Englannin kaltaisessa maassa, jossa se perustui vapaaehtoisuuteen, katujen lyhtyihin ja pylväisiin kiinitettiin julisteita, joissa pyydettiin värväytymään armeijaan.
Jos kansalaisen sotaan pakotaminen olisi osoitus heikosta puolustustahdosta, niin silloin kansojen motivaatio puolustaa omaa maata oli tosi heikoa II maailmansodan aikana v.1939-1945.
sekä lukumääräisesti, että suhteellisesti eniten Turun ja Tampereen seuduilta sekä Helsingistä, vähiten Itä-Suomesta.
Ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta suuntautui jatkuva pakolais- ja karkurivirta Ruotsiin. Kaikkiaan karkureita meni Ruotsiin noin 800. Se ei ole ratkaiseva luku millään tavalla.