I maailmansodan kovimmat ja taitavimmat sotilaat olivat itävaltalaisia, sama juttu toisessa maailmansodassa. Wermachtin parhaimmat yksiköt koostuivat itävaltalaisista. Jos saksalla olisi ollut enemmän itävaltalaisia käytössä niin se olisi voittanut sodan.
itävaltalaiset parhaimpia sotilaita
sieltä ne tulevat
22164
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Itävalta-Unkari oli ympärysvaltojen Venäjä.
Tietysti keskusvaltojen.
niin siksi koska suurin osa itävalta-unkarin sotilaista oli slaaveja, unkarilaisia ym. Punuinkin viestissä oikeista itävaltalaisista jolla tarkoitetaan nykyisen itävallan alueella asuneita sotilaita, saksankieliset. Nämä olivat parhaita sotilaita, heitä vain oli kovin vähän siksi ei itävalta-unkari pystynyt taistelemaan muita suurvaltoja vastaan
Iso osa oli etnisiä saksalaisia. Saksalaiset oli aina enemmistönä niin armeijassa kuin maan hallinnossakin. Unkarilaiset pärjäsi kaikista surkeimmin väestömääräänsä nähden.
Ihmetyttää jotenkin tuo Itävalta-Unkarin surkeus. Eikös siellä ollut saksalaisiakin mukana. Hitler teki viisaasti kun lähti sieltä. Ties missä Serbian perslävessä olisi veivinsä heittänyt.
Totta, itävaltalaiset ovat kovia poikia kuumissakin paikoissa. Ei kaikki olisi pystyneet polttamaan Lappia niin hyvin!
Ei yksin polttaneet sitä sun sukusi pirttiä jossa kaks sisarusta nai ja sai sut alkamaan ja lopulta syntymään.
vähän itävaltalaisia sen jälkeen kun 3. VuorD:n itävaltalaiset oli kotiutettu 1942.
"Ei kaikki olisi pystyneet polttamaan Lappia niin hyvin! "
Ei siinä itävaltalaisilla mitään osuutta ollut.
Kyllä oli, komentajana itävaltalainen Lothar Rendulic. Hän oli perusteellinen heppu, tosin viivytyssuunnitelmat oli laatinut edeltäjä mutta Rendulic halusi tehdä sen perusteellisesti.
Saksan armeijan kenraalieversti, juuriltaan kroaatti.
Lapin tuhoamisen hän määräsi kostoksi Suomen hyökkäyksestä Tornioon vastoin aiempia sopimuksia.
Sillä ei ollut mitään tekemistä hänen syntyperänsä kanssa.
Ei ollut kosto!
Suunnitelmat oli laadittu etukäteen siltävaralta, että NL miehittää Suomen. Viivytys tehtii niin perusteellisest etteivät NL joukot varmasti pääse yllättämään etelän suunnalta vielä idempänä olevia Saksan joukkoja pohjois-Norjassa.
Tosin päämaja ja saksalaiset olivat sopineet suomalaisten toivomuksesta, ettei tehtäsi täydellistä tuhoa vaan esim. sillat räjäytettäisiin vain toisesta päästä. Lothar Rendulic ei hyväsksynyt tätä vaan halusi toteuttaa hävittämisen kuten oli suunniteltu.
Lothar Rendulic oli itävaltalaissyntyinen kroaatti mutta Saksan armeejan upseeri.
Rendulic oli Suur-Saksan kansalainen vuoden 1938 jälkeen. Aiempi palvelushistoria oli täysin yhdentekevää. Valtakunnankansleri Hitlerin mukaan Itävallan koko historia oli ollut yhtä valtiopetosta.
vanhoja valeita.
"Viivytys tehtii niin perusteellisest etteivät NL joukot varmasti pääse yllättämään etelän suunnalta vielä idempänä olevia Saksan joukkoja pohjois-Norjassa."
Aluksi sovitiin todella vain siltojen ja majoitustilojen tuhoamisesta.
Suomalaisten alettua täysimittaiset sotatoimet Rendulic määräsi täydellsen tuhon kostoksi.
"I maailmansodan kovimmat ja taitavimmat sotilaat olivat itävaltalaisia, sama juttu toisessa maailmansodassa. Wermachtin parhaimmat yksiköt koostuivat itävaltalaisista."
Ei pidä lainkaan paikkaansa.
Saksa joutui 1. MS:ssa suorastaan pelastamaan itävaltalaiset suurtappiolta Venäjää vastaan.
Wehrmachtin parhaat joukot olivat panssari- ja moottoroidut divisioonta. Ne olivat pääasiassa saksalaisia. Oli kylläkin myös itävaltalainen panssaridivisioona. Heitä oli runsaasti myös vuoristojoukoissa, Sotilaina he olivat yleensä täysin kelvollisia.
Itävaltalaisia oli ripulipoika muutama miljoona. Jos on sitä paitsi joukko slaaveja jotka juoksee kädet pystyssä vihollisen puolelle panslaavismin henkeä noudattaen, niin eipä siinä paljoa sodita. Itävalta-Unkarissa oli muutenkin paljon ristiriitoja. Enemmistö sen "kansojen vankilan" asukeista ei lähtenyt yksimielisinä sotaan.
Älä taas pörise. Itävalta-Unkarin armeijassa palveli paljon tulevia kovanaamoja. Rendulic oli yksi. Oli se toisaalta aika löröä. Rendulicia lukuunottamatta kaikki Hitlerin parhaimmat kenraalit toisessa maailmansodassa oli Saksan Keisarillisen Armeijan tuotetteita.
Olihan se kieltämättä hauskaa miten kaikki inisi asioista. Saksalaiset valitti keisarin tukahduttavan saksalaista kulttuuria. Slaavit ja unkarilaiset oli katkeria vuodesta 1848.
Ei siellä pelkästään kansalliset vähemmistöt pärisseet. Itävalta-Unkarissa toimi Victor Adlerin johtama vahva vasemmisto. Adler oli bolsujen kaveri.
vuoteen 1918 sitten joitain muitakin armeijoita kuin keisarillinen?
Eikä I-U:n armeijassa juuri kovanaamoja ollut. Pikemmin päinvastoin.
Avaus on aivan lööperiä.
Oli. Saksalla oli keisarikunnassaan teknisesti ottaen neljä armeijaa.
Eikä itävaltalaisten kummoisuudesta ole mitään todellista näyttöä. Hätää kärsimässä Venäjää vastaan,eikä pidä unohtaa aiempia nöyryytyksiä ranskalaisten (lähinnä Napoleonin) käsissä. Wagram, Marengo ja Eckmühl tulee hakematta mieleen. Ja vielä nippu pienempiä tappioita: Landshut, Ebersberg, Regensberg, Abensberg, Teugen, Hausen... on siinä itävaltalaislapsille kertomista. Aspern-Esslingissä taisivat itävaltalaiset voittaa, kun arkkiherttua Kaarlella oli ensimmäisenä taistelupäivänä nelinkertainen ylivoima. Vähempi ei riittänyt.
Saksalaisilla on itävaltalaisten touhuille erityinen, juuri tähän tarkoitukseen kehitetty sana: Schlamperei. Tarkoittaa vapaasti käännettynä epäorganisoitua möhlimistä, so. itävaltalaisuutta.
Saksalaisia raivostutti erityisesti se, että nämä itävaltalaiset hienohelma hevosmiehet varoitti Brest-Litovskissa että ellei rauhaa saada aikaiseksi välittömästi tulisi Itävalta-Unkari kaatumaan.
Kaikki tajusi tuossa läävässä viimeistään Brusilovin hyökkäyksen jälkeen että "kussee jouvuttiin".