naiset kiinnostuu tutustumaan?
Pitääks miehellä olla kavereita että
kiltti mies.
501168
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Ei. Samaa voisin kysyä naisena?
Ei missään tapauksessa.
Riippuu naisesta, jos naisella on paljon kavereita ja puheenaiheeksi tulee kaverit, mitäs sitten? Heität läpällä, että "mitkä kaverit?". Mitäs sitten tapahtuu? Voihan sitä löytää aina kohtalotoverin, mutta ei kannata rakentaa elämää yhden ihmisen varaan, mitäs sitten, kun tulee ero? Iskee satakertaa kovempaa ja on taas yksin, eikä ketään kaveria tukemassa. Nimimerkki henk. koht. kokemusta. Kiltteyttä käytetään hyväksi, jep vieläkin katkera...
Olethan ottanut huomioon, että meitä kaverittomia naisiakin on olemassa? Kyllä mielestäni kaksi yksinäistä voi hyvinkin löytää toisensa, ja heidän suhteensa saattaa olla paljonkin aidompi ja syvällisempi kuin kaveriporukan vedossa liihottelijoilla. Jos on toiselle oikeasti ainoa, myös suhde häneen kasvaa paljon tärkeämmäksi. Pinnallinen nainen antaa sellaisten asioiden kuin kaverimäärän vaikuttaa käsitykseensä miehestä. Ja on muuten häiritsevää, kun nykytilastojen aivopeseminä kaikki käyttävät sanaa "kun" sanojen "tulee" ja "ero" edessä...
No missä te olette piilossa ;)? En ikinä ollut mikään 10 tai 9 äidinkielen oppilas ja se varmaan näkyy. Mikään ei ole ikuista ja sen mitä koin, kun menetin ainoan kihlatun/läheisen/ystävän(kyllä olemme vielä ystäviä, vaikka se on vaikeaa) toiselle miehelle(pojalle), on jotain mitä en halua enään kokea.
sitruuna
Minä taas juuri ottaisen sillaisen miehen jolla ei ole kavereita. He ovat jotenkin niin, ihania. en tiedä miksi. :-)
Ei mua ainakaan haittas.. Jos on vähempi kavereit niin on enemmän mulle seuraks :D mut ei tosiaan kannata yhen ihmisen varaan kaikkea rakentaa jos on mahdollista pitää jokunen muu kaveri
Pitää myös antaa omaa tilaa. Rakkaus ja ikävyys kasvaa, kun ei näe toista pitkään aikaan. Sittenkun saa taas olla yhdessä esim. viikon jälkeen niin se tuntuu ihanalta
Tottahan tuo :) mut lähinnä tarkotin sitä ettei mies sit vietä joka ilta myöhään kavereiden kanssa, kun oon sellasiikin tapauksii nähnyt (ihan naimisissa olevista). Ja kun ei ittellä oo kauheesti kavereita, niin siksikään ei haittaisi. Mut molemminpuolisin olis parempi jos olis myös välillä muiden kavereiden kanssa - juurikin ton takii. Uskoisin ainakin näin, vaikka enhän mä tiiä.. :)
Niin, kyllä kavereita saa olla, mutta jos tyttö/poikaystävä/puoliso on joka ilta baarissa, niin onhan se vähän hämärää. Itse en arvostaisi sellaista ollenkaan. Rauhallisuus ja toisten huomioiminen on mulle arvostettavaa. Kyllä sitä välillä saa vähän riehuakkin, mutta pitkään sitä ei jaksa kattoa.
Mulla on varmaan kaks kaverii mutta nään niitä ehkä kerran kuussa tai joskus. Kyllä naisella saa olla omii menoja ja juttuja että ei tarvii koko aikaa olla yhdessä.
Kyllä minä olen aina halunnut tutustuu naiseen jolla eiole kavereita mutta naiset ei oo pahemmin minuun halunnut tutustuu. Kai vaan yksinäinen mies on huono ihminen jotenkin että ei naiset oo uskaltanut tutustuu.
Nykymaailmassa on harvinaista, että nainen tekee aloitteen. Miehen pitää olla se itsenäinen ja itsevarma, joka tulee, ja vie jalat alta. Ei ne muut yksinäiset tule kotiovelle koputtamaan, vaikka kuinka toivoisi. Jossain ne on piilossa...
Mut eiks se oo miehellekin kauheen hyvä "buusti" sit kun tekee alotteen ja jos nainen sit kiinnostuu? Kyl mä ainakin kiinnostuisin jo sen takii et joku yrittää ja mietin et miksi kiinnostaisi. :) Jos nainen alottaa niin se ei oo niin "mielenkiintosta"... Tai en tiiä, ehkä haluun vaa elää satumaailmassa XD Mä oon aina käsittänyt et se olis miehelle niiku "kunnia" yms. Tai ei kunnia, mut en ny keksi mitään muutakaan kuvaavampaa sanaa..
Hylkäämisen pelkohan siinä aina on. Varsinkin, jos ei ole niin vahvaa itsetuntoa. Mutta joskus pitää vaan mennä, eikä meinata. Voi ainakin sanoa itselleen, että yritti. Mitäs sinä teet viikonloppuna ;)
Niin... on toi kyl ymmärrettävää. Mut aika hassuu jos nainen ihan suoralta kädeltä "hylkäis" (ellei nyt oo jostain ihan omituisesta/epäilyttäväst tyypist kyse nii ehk sitte..), tai musta on ainakin mielenkiintosta tutustuu uusiin ihmisiin.. :)
Mutta vastahan viikko alkoi... :D en tiedä yhtään, varmaan kouluhommia taas :/
Jotkin naiset pitävät itseä niin ylhäällä, että ei riitä muutakuin se ainakin 180cm pitkä, täydellinen kroppanen urheilija nuorukainen, jolla on myös rikkaat vanhemmat, auto, kavereita ja hyvä työpaikka. Välillä pitää rentoutuakkin, onhan se koulu tärkeää. Mulla taas on aika avoin viikko, pari tapaamista siellä sun täällä. Lämmin kahvi, lämpimässä seurassa ei tekisi pahaa :)
... Liian täydellinen mies tietää vaan harmia, kun muut naiset olis perässä kokoajan.. Eli eivät siksi ole niin täydellisiä ollenkaan - mun mielestä. :)
Sun pitää hommaa joku kaveri kahville sun kaa :) meet sit lounastaa jonku tyypin kans ku alotat koulun taas tai työt tai jtn.
No onhan siinä sekin puoli. Niinkuin sanoin aiemmin, ainakin yritin :D
Oon mä tehnyt alotteita paljonkin, tosin en viime parina vuotena enään mitään live alotteita en ole tehnyt. Naisesta näkee 5 sekunnissa että kiinnostaako sitä ja eipä ole kiinnostanut. Ehkä oon sitten huono tekee alotteita mut oon ainakin yrittänyt.
paitsi et kyllä joskus yks nainen kehui että oon hyvä tekee alotteita mut olin sille liian lyhyt, joten se juttu kuivui kokoon.
Uskaltaisin väittää vastaan ettei naisesta kyllä näe 5 sekunnissa kiinnostaako. :) tai ehkä jos yrittää "rakkautta ensisilmäyksellä"- taktiikkaa, niin ehkä sitte mut mun käsittääkseni se on aika harvinaista..
Mut onhan paljon lyhkäsiä naisia myös jos se pituus nyt on sellanen prioriteetti :) Kyl oon ite nähny monta hyvännäköstä "lyhyttä" (ts mun kokosia tai lyhkäsempiä) miestä ainakin - ovat monesti mukaviakin :) mut ei saa heti vetäytyy noin katkeraks et jos "näkee" ettei ihan heti kiinnosta - se katkeruus kyl näkee eikä oo ollenkaan mikavaa kateltavaa :/
Sanoisin, että ei. Riippuu tietysti naisesta. Niinkuin tuossa "eläväkuollut" jo sanoi. Nainen, jolla ei oo kaveria varmasti ymmärtää paremmin kun on sama tilanne. Mutta sellainen nainen, joka ei ymmärrä sinua, kun sulla niitä kavereita ei oo, niin ei oo tutustumisen arvoinen.
Toi sun käyttämä nimmari kiltti mies, niin tuli vaan tässä mieleen, et satutko olemaan se kiltti mies, joka vastas mulle viime viikon maanantaina? Hakuammuntaa tää toki on, mutta...no, en oo hänestä kuullut moneen päivään enkä tiedä lukeeko meilejä lainkaan.
Kun en aivan 100% varma ole mikä on syy tähän hiljaisuuteen. Arvailu mahdollisesta syystä tähän on, eli se yöllinen keskustelu viime viikonloppuna
En nyt sano enempää tässä, mutta jos sä olet tämä ko.mies tai sattuisit tämän lukemaan, niin ei tässä mikään ole muuttunut omalta osaltani ollenkaan. Tiedoksi
jos niin luulit.
Syy voi tietty olla joku muu, jolloin annan musta saa käsityksen et luulen itsestäni
liikoja :-D mikä ei pidä paikkaansa, muutakaan syytä en oo keksinyt.
Eli ota nyt hyvä, kiltti mies yhteyttä :-)
Minusta olisi ihan hyvä, ettei miehellä ole kavereita. Eihän se tietenkään sitten ole mukavaa, jos mies siitä itse kärsii.
Monista miehistä tulee esiin äärimmäisen ärsyttäviä piirteitä miesporukassa ja he itsekin saattavat myöntää, että se käytös on heistä typerää eivätkä oikeastaan tiedä, miksi heittäytyvät sellaisiksi. Sama koskee monia naisia naisporukassa.
Miksi kaverittomuuden pitäisi haitata? Tietty jos kyseessä on joku horoperse jolla on tarkoitus jakaa värkkiään miehensä kavereillekin.
Toisen kaverittomuudessa on se riski että silloin voi jäädä jumiin kotiin jos ei halua jättää tyttö-/poikaystävää yksin parina iltana viikossa. Ja liika läheisyys on riski, jos siis on "kaikki munat samassa korissa".
Oma yksinäisyyteni on juuri sitä että kotona odottaa valitus jos olen illat(-kin) poissa muutoin kuin työasioissa. Jouduin ostamaan koti-ihmiselle oman auton jotta hän ei olisi "motissa" kotona ellen minä ole ajeluttamassa häntä kauppoihin.
Vaikeaksi asia muuttui ajan kanssa, eli silloin kun kiinnostuksen aiheet alkoivat palata normaaleiksi mies / nainen asioihin. Vaatekauppojen tai autokauppojen kiertäminen ei ole kaikkien "se" juttu vaikka se alkuun voi olla mielenkiintoista.
Mutta ei kaverittomuus ole kovin omituista jos sanoo että tutut roikkuvat vain somessa, "ei heitä kiinnostanut live-tapaamiset". Tai että ne tutut ovat perustaneet perheen tai muuttaneet paikkakunnalta.
Yksinäinen mies ei ole naisten suosiossa koskaan ollut. ei niset halua sellaseen tutustua vaikka muuta väittävät.
oot vaan katkera kyllä haluu mä tiedän sen
Kaverit ovat suositus, merkki sosiaalisista taidoista. Ja tae siitä, että henkilöllä on ns. omaa elämää ja muitakin tukipilareita, kuin pelkkä parisuhde.
Paskapuhetta. Olen yksinäinen mutta silti sosiaalinen. Kaverillisuus ei ole MINKÄÄN tae. Tämä on totuus.
eiköhän naiset kierrä aika kaukaa jos ei ole ketään. pitää olla suosittu ja hyvä elämän joka osa-alueella että nainen pysyy kainalossa. voi saada yhdet sääli treffit mutta se on siinä.
Rahalla saa naisia ja kavereita.Yks kaverini voitti arvasta 200 tonnia ja heti oli naisia ja kavereita pilvin pimein. se sai tyttöystävän jota hemmottei ulkomaan matkoilla ja lahjoilla. minä varoittelin että sitä käytetään hyväksi ja että ne on vain rahan perään. No kaverini piti bileitä ja tarjosi viinat ja sauna iltoja ja matkoja muillekkin. Alle vuosi niin rahat oli loppu ja kaverit ja nainen jätti kuin nalli kalliolle.
Siten se masentui ja tappoi itsensä.
Mun pahin painajainen olis voittaa lotossa tms. Ei tietäs mihin tunkis rahat, ja vaikka lahjottaiski jonnekin, niin varmaan tulis niitä utelijoita tyyliin "kyllä sä nyt jotain jätit ittelles". OIis pakko muuttaa kotipaikkakunnalta ja aloittaa tuntemattomana jossain muualla, ihan yksin. Tästä syystä en lottoa enkä osta arpoja...
Mä taas toivon että voitan lotossa ja lottoon joka viikko. Se olis hauskaa nähdä kun olis paljon rahaa niin alkais kavereita ilmantuu ja naisetkin varmaan kiinnostuisi heti kun ajelis hienolla autolla kuntosalin pihalle. Kyllä mä näyttäisin ja hakisin huomioo jos lotossa voittaisin ison potin. On elämä niin hiljaista et muutos olis tarpeen.
kyl tietäsin mitä tekisin
Jos oisin rikas, niin mä taas yrittäisin piilotella taviksilta sitä ja mua häiritsis jos ihmiset kiinnostuis musta sen takia. Jos asuisin esim. jossain hienostoalueella, niin en mä sitä helposti muille paljastais.
Riikkaana olisi varaa harrastaa melkein mitä vaan mieleen pälkähtää ja vois löytää sitä kautta helpommin kavereita.
Voisi myös matkustaa, asua missä päin maailmaa huvittaa. Saada sitä kautta paljon uusia kokemuksia. Ulkomailta saattaisi löytää paljonkin helpommin kavereita, kuin kotimaasta, kunhan vaan osaa/opettelee kielen. Ainakin olen kuullut joiltakin yksinäisiltä esim. kun asuivat Britanniassa löysivät helposti kavereita, mutta Suomesta eivät ole sitä ennen eivätkä sen jälkeen löytäneet kavereita.
Jatkaisin siis mielummin entisen tapaan yksinoloa, kuin joidenkin rahan ja hienostoelämän perässä juoksevien kanssa seurustelua.. mutta varmasti löytäisin helpommin niitä todellisiakin ystäviä ja kavereita, erityisesti siksi että elämään tulisi niin paljon enemmän sisältöä.
Niin ja mulle se olis antanut 5000 euroo mutta en ottanut vaikka olin työtön. Itse en siis bilettänyt sen rahoja enkä käynyt juhlimassa. Pelattiin samas jalis joukkueessa 10 vuotta.
Kyllä pitä olla miehellä kavereita. Ihan kokemusesta sen voin sanoo. mie svoi kiinnostuu naisesta jolla ei ole kavereita mutta se ei toimi toisinpäin. Olen niin monta aloitetta tehnyt että en perässä pysy.
Pari aloitetta tehnyt ite (21 v mies) ja viimeisimmän luulin olevan yksinäinen työmyyrä mimmi ja siksi koin että on saumaa. Helvetin hyvännäköinen, ahkera, mutta oli jotenkin uupuneen ja estyneen oloinen kohdattaessa. Luulin että on yksinäinen.. Näin häntä usein tuossa puolisen vuotta sitten kaupassaan. Pyysin häntä (kaupan kassa) hiljaisena aikana kahville reilu viiden näkemiskerran jälkeen, muttei lähtenyt.. En mene enää samaan kauppaan ja keissi paketissa. Ja nyt ihan äsken ihan sattumalta huomasin aika varmoista lähteistä netistä että tää mimmi onkin aika suosittu ja kait varattu.. Että semmosta..
Oon ite oppinu ottaa aika hälläväliä asenteen naisten kanssa ihan viime aikoina. Hold your horses.. Tossa vielä alle 1 kk sitten olin paikoin aika masentunut jos oli huono päivä just naisten suhteen. Nyt ahdistaa vähän korkeintaan näin viikonloppuna, taas neljän seinän sisällä. Aika valuu ja oon kohta 22 v. Kääk, ja aika ujo edelleen. Plus että ignooraan aika paljon naisia. Must tuntuu et joissain paikoissa missä oon liikkunu, jotkut vilkuilee, kuten just salilla nuoremmat naiset. Pitäs oppii juttelee. Mä vaan ignooraan, se selittää outouteni ja yksinäisyyteni. Ei oo kavereita.. Just yks helvetin varteenotettava vanha urheilujantteri samasta junnujoukkueesta aikasemmin, tuli moikkaamaan salilla. Mä olin tosi rikki just silloin, noin viikko sit. Annoin helvetin kuivan vaikutelman taas, ei oo jätkä kattonu päinkään sen jälkeen. Oli niin huono fiilis sillon ettei ääni meinanu kulkee..
En enää sentään marttyyroi, ehkä tää lähtee täst.. Taas yks esimerkki nuoren miehen jumitustilanteesta.. Nuoruus meinaa jäädä elämättä :S
Ei nyt tarvitse olla menemättä kauppaan, jos yhden kerran epäonnisti. Itse juuri harjoittelen samalla tavalla. Silmäpeliä siellä sun täällä, jotain juttua heittää. En kyllä ole suoraan kysynyt treffeille. Kasvattaa sitä itseluottamusta, jos pari kertaa epäonnistaa, niin uutta matoa koukkuun. Ei täältä maailmasta naiset lopu, pitää vaan mennä sillä hälläväliä asenteella just, eikä ottaa itseensä, jos epäonnistuu. Meillä molemmilla on vielä piiitkä aika, ennenkuin nuoruus loppuu, kerkeää vaikka minkälaisiin tilanteihin hakeutua :).
>>Ei nyt tarvitse olla menemättä kauppaan, jos yhden kerran epäonnisti.
Juuri näin. Ei se toinen tiedä faktana että se kysymys oli sinulle ensimmäinen kahteen vuoteen (tms.). Hänelle niitä saattaa tulla viikottain.
Mä mietin joskus että haluaakohan joku mies tälläisen erakon tyttöystäväkseen joka on kiltti, mutta en silti tossun alle menevää tyyppiä ja kuitenkin sanon mitä ajattelen. Sosiaalisessa työssä olen. Mutta jotenkin en löydä yhteyttä kavereihin.
Ehkä joskus on munkin aika löytää se joku! Tai sitten ei.. :)
En usko että miehet välittää onko naisella kavereita vai ei, ulkonäkö luonne tärkeimmät. Toisinpäin onkin sitten eri juttu, naiset ei tunnu kiinnostuvan erakkomiehistä. Itse suhteellisen erakkona sanon että olisi ihanteellista löytää myös erakkonainen..
Haluaa, will you marry meee?
Vähissä on sellaset naiset jolle kelpaa mies jolla ei ole kavereita.
Kyllä mä voisin ottaa sellaisen miehen, mutta eriasia on se,että kyllästyykö siihen jos 24/7 kyöhnää siinä kyljessä menemään... :)
Ei mullakaan ole kavereita,kun muutama ja niidenkin kanssa olen harvoin. Siksi epäilyttää vähän,jos nyt löytäisin miehen niin varmaan pitäis mua hulluna,kun olisin vain sen kanssa. :D
Mutta mikäs siinä jos molempia miellyttäää ;)
Ei naiset halua kun mies on luuseri ilman kavereita.
Harva nainen edes viitsii vastata tähän mitään koska se on selvä ettei ne halua kaveritonta miestä.
Yleensä ihmisillä tuppaa olemaan jokunen kaveri. Ei tarvi olla mikään "bestis" että voi olla kaveri. Parasta kaveriaankin joskus vihaa. Mistä hitosta joku nainen tietää onko sulla kavereita vai ei? Aloitatko keskustelun sanomalla "mulla ei ole kyllä kavereita, mutta..."