helluntailaisen Petri paavolan tekstejä saa lukea joissa se halveksii maan rakoon julistajia ja pappeja jne. omaan korvasyyhyynsä nojaten vailla minkäänlaista aitoa teologista tietoa. Toine alue on seksi muodossa tai toisessa jonka takia luulin sitä ensin seksilääkäriksi.
Paavolan "tutkielmat"
mikä se olevinaan
43353
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Tarkoitatko tota. http://www.kotipetripaavola.com
Jos tarkoitat nii mikä siellä mättää?
Mitä sinä Petri Paavola teet elääksesi vai teetkö mitään? Meinaan kun sinulla näyttää olevan vapaata aikaa massapostittaa noita linkkejäsi ja mainostaa sivujasi kellon ympäri kaikilla suomalaisilla keskustelupalstoilla? Menee minne vaan, Vauva-lehteen, tänne, KaksPlussaan, Iltalehden palstoille... Petri Paavola on siellä! Sinä olet koko ajan joka paikassa. Saatko sinä rahaa klikkauksista vai mikä on?
Petri ei tietääkseni kirjoittele näillä foorumeilla, mutta monet hänen sivujaan lukevat ja ehkä hänet myös tuntevat kristityt linkittävät hänen sivujaan tänne.
Petri ei ole helluntailainen eikä hänestä tule koskaan helluntailaista. Petri on yhden Jumalan seurakunnan mies eikä liity mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan tai kirkkoon. Petri ei ole erehtymätön tulkinnoissaan, joten hänellä on myös virheellisiä opetuksia oikean ja toden joukossa. Petri on jalo kilvoittelija ja elää pyhityksessä Herrallemme Jeesukselle Kristukselle.
Miten sellainen voi olla jalo kilvoittelija ja elää pyhityksessä joka ei halua noudattaa raamatun seurakunta oppia.
Petri puhuu itsestään; "Petriä tunteva", heh heh...
Eihän raamatussa oo kuin Jumalan seurakunta ei siellä opeteta mittää vapaaseurakunnasta helluntaiseurakunnasta jne. Tää on ihan alkeita tää seurakunta oppi.
Henkilökohtaisesti en tunne Petri Paavolaa mutta hänen kirjoituksien perusteella hän vaikuttaa olevan rehellinen ja tarpeen tullen sanoo korjaavan ne kohdat tulkinnoistaan jossa huomaa erehtyneen. Olen samaa mieltä Petriä tuntevan kanssa.
Raamatun seurakuntaoppi on, että kullakin paikkakunnalla on yksi seurakunta, jota nimitetään paikkakunnan mukaan. Petri noudattaa siis tässäkin Jumalan Sanan opetusta.
On hyvin ikävää, että maassamme on paljon lahkotoimintaa ja uskonsuuntia, jotka ovat ominneet itselleen seurakunnan nimen vaikka eivät ole seurakunta.
Hän näkyy olevan jonkunlaisen hengellisen järjestön johtokunnassa.
On siis perustettu käytännössä yksi seurakunta muiden joukkoom.
Onko raamatulliseksi, apostoliseksi paikallisseurakunnaksi muuttuminen ilmoitusasia? Jos siis perustan uuden seurakunnan ja nimitän sen Jumalan paikkakunnalla N kokoontuvaksi seurakunnaksi, niin olenko silloin raamatullinen?
En jaksa uskoa että P.P. teeskentelisi ja valehtelisi.
Eiköhän tuo hengellinen järjestö ole ihan Petrin oma tekele. Jossakin vaiheessa varmaan muuttunee seurakunnaksi. Varmaan on helluntaiseurakunnista paljon lähtijöitä Paavolan seurakuntaan, kun se perustetaan. Niin paljon on häntä hehkutettu joka paikassa.
Miksi tuosta kirjoituksesta miinusta?
Saulus-Lähetys ei ole seurakunta, eikä edes voisi olla sitä sillä Herralla on vain yksi seurakunta maan päällä, Hänen omansa.
Toiseksi ei taida Paavolalla olla valtaa muuttaa Saulus-Lähetystä seurakunnaksi vaikka edes maallisesti haluaisikin, taitaisi muut veljet Saulus-Lähetyksessä estää sellaisen yrityksen.
Ihme panettelua täällä!
Oikein sä kirjoitit, mutta miinusta sulle antoivat.
Jumalan seurakunta on Kristuksen morsian ja Kristuksella on vain yksi morsian. Jumala on säätänyt viisaasti, että tämä seurakunta kokoontuu yhteen kullakin paikkakunnalla paikkakunnan nimen mukaan. Kaikki nämä seurakunnat maapallolla muodostavat Jeesuksen morsiamen, joka on hänelle kihlattu ja joka kerran on oleva hänen vaimonsa. Tämä on suuri salaisuus ja monilta aivan hukassa.
Korintossa oli Korinton seurakunta (kaupungissa noin puoli miljoonaa asukasta eli saman verran kuin Helsingissä) ja Roomassa oli Rooman seurakunta (kaupungissa oli noin kaksi miljoonaa asukasta, mutta kuitenkin he olivat yksi paikallisseurakunta).
Miksiköhän uskovat eivät halua palata alkuseurakunnan malliin (yhden paikallisseurakunnan malliin) vaan ovat tekemässä Jeesuksesta useamman morsiamen sulhasta? Jeesuksella on kuitenkin vain yksi morsian.
No turha on tässä sulle sydäntä vuodattaa. Ovat tehneet Herrastamme sulhasen monille morsiamille, ja ovat niin eksyksissä, etteivät edes syntiään tunnossaan tunne. Jeesuksellako monta morsianta, Jeesusko uskoton kihlaamalleen? Ei ikinä.
>>Ihme panettelua täällä!
en olisi tuosta ihan varma, erehdyttää kyllä.Hiljattain täällä esitettiin Jes. 7 nuori nainen kirjoitusten yhteydessä väite että ortodoksinen juutalainen Raamatun käännöskin käyttäisi sanaa neitsyt ja linkki oli kristilliseen kännökseen joka oli olevinaan juutalainen kun siinä ei ollut käännetty kaikkea tekstiä ollenkaan vaan väliin oli laitettu heprean ilmauksia joita käytetään arkikielessä mutta ei Raamatussa .Opuksessa oli kaiken lisäksi sekä VT että Ut joten kyllä jokaisen, jopa Paavolan, piti tietää että kyse oli jostain muusta kuin "ortodoksisesta juutalaisesta" Raamatusta.
Tämä maa tarvitsisi lisää Petri Paavolan kaltaista miehiä, jotka eivät juokse suurten kokouspalkkioiden perässä eivätkä kumartele ja mielistele ihmisiä.
Olen lukenut useita Paavolan "tutkielmia" raamatullisista aiheista ja pitänyt niitä ymmärrettävään muotoon kirjoitettuina ja Raamattuun pitäytyvinä. Sekä puheissaan että kirjoituksissaan Paavola kehottaa kuulijoitaan arvioimaan ja koettelemaan Raamatulla sen, mitä hän opettaa. Hän vastaa myös annettuun palautteeseen, myös arvosteleviin kannanottoihin (tiedän omasta kokemuksestani).
Miksi tuosta kirjoituksesta miinusta?
Aina täällä nousee esille Petri Paavola ja hänen kirjoituksensa. Vähän aikaa sitten hän kirjoitti tänne jollain nimimerkillä viitaten ja linkittäen "minun tekstiini". Pidän selvänä, että Petri Paavola pitää kirjoituksiaan niin tärkeinä, että hän pyrkii siihen, että mahdollisimman moni lukisi juuri hänen nettisivujaan. En ole toistaiseksi kohdannut toista niin ahkeraa linikittäjää yksityisistä henkilöistä enkä kristillisistä yhteisöistä. Turun Weijo alkaa olla samaa luokkaa ja "Jumalan seurakunta" -yhteisön takana pidetään totena, että juuri se on ainoa ja oikea seurakunta. Jumalan seurakunta ei kaikilta osin mielestäni kestä Raamatun valossa arvioimista. Vaarana on se, että linkittäjät ovat tiedostamattaan sydämessään ylpistyneet ja ottaneet itselleen suuren opettajan aseman.
Raamattu varoittaa tästä: "minä sanon teille jokaiselle, ettei tule ajatella itsestään enempää, kuin ajatella sopii". Mahdollisessa ylimielisyydessä saattaa käydä niin, että sorrutaan arvostelemaan kriittisesti sellaisiakin Raamatun opettajia, jotka ovat erittäin raamatullisia. Tietyissä asioissa näkemyserot eivät saa nousta liian suureen painoarvoon. Ylpeys sanoo: juuri minä olen oikeassa.
Annan pari ehdotusta, jos Petrei sattuisi näitä sivuja lukemaan. Ensiksikin - koska omalla nimelläsi kirjoitat kotisivuillesi Raamatun opetuksia, niin mikä estää sinua osallistumasta näihin esimerkiksi täällä käytyihin keskusteluihin avoimesti omalla nimelläsi? Toiseksi - toivon sinun perustavan omille nettisivuillesi osion, jossa tekstisi lukeneeet voistivat käydä sen sisällöstä keskustelua ja olla suoraan vuorovaikutuksessa sinuun.
Näyttäisi siltä, että Petri Paavola ei ole vakinaisessa päivätyössä. En ole sitä itsekään, sillä olen työtön, eikä työttömyys tee kenestäkään muita huonompaa missään suhteessa. Paavali elätti itsensä teltan tekijänä ja hän kykeni Jumalan armosta evankelioimismatkoille ja opetuskirjeitä sanelemaan. Jos Petri on työtön työnhakija, niin jossain vaiheessa työvoimahallinto ohjaa hänet jollekin työttömyyskurssille tai tukityöllistää hänet. Näin hänestäkin tulisi "teltan tekijä". On mahdollista, että joku ajattelee, että hengelliset kirjoitukseni ovat niin tärkeitä, että en ota vastaan mitään muuta työtä. Asenne on tällöin se, että kirjoittaminen on minulle Jumalan kutsu ja minä toteutan vain sitä. Petri Paavola ottaa halukkaasti kantaa monenlaisiin päivän uutisiin ja kirjoittaa niistä perusteellisen pitkä selontekoja. Olisiko mahdollista, että jokaiseen aiheeseen puuttumisen sijasta, suostuisimme olemaan niitä "teltantekijöitä" ja kirjoittaisimme hieman harvempaan tahtiin eikä se poistaisi mitenkään Jumalan kutsua. Ei se poistanut Paavaliltakaan.
Mielestäni on täysin väärin sanoa, että Petri Paavola kirjoittaisi vain "omaan korvasyyhyynsä nojaten vailla minkäänlaista aitoa teologista tietoa." Hänellä on kaiken ymmärrykseni mukaan huomattavan vahvempi teologinen tieto kuin useimmilla uskovilla. Vain harva perehtyy Sanaan samalla hartaudella kuin Petri Paavola. En ole myöskään nähnyt hänen teksteissään suoraa itsensä korottamista ja helpon tien kristillisyyttä - korvasyyhyyn hän ei mielestäni kirjoittele. Minkä palkan hän kirjoituksistaan saa, ainoastaanko sen, että monet arvostelevat häntä mitä ankarimmin ja kovin sanoin?
Petri Paavola näyttäisi olevan yksi niistä uskovista, joilla ei ole omaa kotiseurakuntaansa. Syyt hän tietää itse. Parasta olisi, että hänelle olisi johdatuksessa löytynyt oma seurakunta, joka olisi siunannut ja lähettänyt hänet toimimaan Jumalan valtakunnassa niillä armolahjoilla, joita hänellä on. Eikö tämä maa ole täynnä näitä "Petri Paavoloita"; raskasta on olla vain hiljaa ja kätkeä lahjat ja evankeliumi maan poveen, kun kukaan ei lähetä Jumalan valtakunnan elopellolle. Ihmiselämä on lyhyt ja ihmiset vaeltavat suruttomasti iankaikkista kadotusta kohti. Mitä evankelimin hyväksi pitäisi tehdä, tuskallista on pitää omana tehtävänä vain kymmenyksien antamista ja rukousta. Sitähän tekevät kaikki, myös palkatut työntekijät.
Petri Paavolan monet kirjoitukset ovat olleet opillisesti raamatullisia ja hengellisesti virvoittavia. Se on jo paljon tänä luopumuksen aikana, jolloin harhaopit ja vääränlaiset evankeliumit leviävät kaikkialla. Voi olla, että Petri Paavolan halu kirjoittaa nousee aidosti nykykristillisyyden tuskaa tuottavasta tilanteesta. Petri on tekemisistään tilivelvollinen viime kädessä Jumalalle. Ylpistymisen ja väärän aseman ottamisen vaara on aina olemassa, kuten sanoin - Petri Paavola on syntinen, kuten me muutkin, joten omassatunnossaan hän käynee oman Jaakobin paininsa työnäkynsä suhteen. Jos jotkut uskovat tukevat Petri Paavolaa ja hänen perhettään taloudellisesti, niin se on heidän oma valintansa. Kotisivuillaan Petri Paavola ei tietääkseni ole vedonnut kenenkään kukkaroiden nyörien avaamiseen.
Yksi arvio
Kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Petriin itseensä ja kysyä, miten asiat ovat, sen sijaan, että esittäisi arveluita.
Petri kirjoittaa foorumeilla yleensä omalla nimellään tai nikillä, jossa on hänen nimensä (aiemmin esim. PetriFB). En ole ollut vähään aikaan Petriin yhteydessä, mutta hänet aiemmin tunteneena ihmettelen, jos hän kirjoittaisi täällä salanimellä (nikillä, josta häntä ei voida tunnistaa, ja niin, että hän ei paljasta itseään).
Petri on Saulus lähetys ry:n Raamatun opettaja ja evankeliumin julistaja.
""Näyttäisi siltä, että Petri Paavola ei ole vakinaisessa päivätyössä""
Kuule, ei ole vakinaisessa päivätyössä helluntailaiset saarnaajatkaan, vai ovatko? Saavat seurakuntalaisilta palkkansa, mutta harvemmin näkyvät julistamassa kuin Paavala eivätkä ole aktiivisia kirjoittamaankaan epäraamatullisista ilmiöistä.
Petriin saat yhteyden helposti. Kysy asioita häneltä itseltään äläkä täällä arvuuttele. Oletko ollut kuulemassa hänen evankeliumin julistustaan ja opetustaan yhtään kertaa?
"Enemmän Petrejä", niinkuin joku sanoikin.
Et kovin hyvin tunne sinäkään Petriä !
Kyllä hän on kirjoitellut eri nimillä salaa, koska moni ei ota hänen sanojaan vastaan, jos tietää kyseessä olevan Petri Paavolan.
On muitakin syitä toki, mutta on ainakin aiemmin kirjoitellut monellakin eri nikillä.
Ja tämä on TIETOA nyt !
""Kyllä hän on kirjoitellut eri nimillä salaa, koska moni ei ota hänen sanojaan vastaan, jos tietää kyseessä olevan Petri Paavolan.""
Samoin teen minä ja muutama muukin nykyisin. Ja tämäkin on varmaa tietoa. Juttu menee tätä rataa, että jos kirjoitan tunnetulla nikilläni saan vain miinuksia ja arvosteluryöpyn päälleni, mutta kun kirjoitan "tuulesta temmatulla nimimerkillä" niin plussiakin ropisee ja syntyy asiallista keskustelua.
Raamatun opetus kunniaan. Sitä mää toivon! Kiitos Jumalan totuudesta.
Kommentti "Petriä tuntevalle".
Kiitos huomautuksestasi, tässä siitä nousevia huomioitani.
Ajattelen, että keskustelupalstan luonne on sellainen, että siellä jaetaan ajatuksia, mielipiteitä ja omaksumiamme Raamatun opetuksia pitkälti sen pohjalta, miten asiat koemme tai miten ne olemme itse ymmärtäneet. Kirjoitukset nousevat myös siitä materiaalista, mitä joku tänne kirjoittaa - näin keskustelu "ketjuuntuu" ja etenee. Tämän tästä kirjoituksissa käsitellään suoraan jotain henkilöä tai kristillistä yhteisöä. On paljon vaadittu, että keskuselufoorumiin osallistujat ottaisivat aina ennen kommenttejaan yhteyttä kysessä olevaan henkilöön ja tarkistaisivat ketjussa esille nousseita tietoja. Hyvin monien puhelimet pörräisivät tämän tästä, mm. Pirkko Jalovaaran ja monen muun: "...haluan vain tarkistaa, miten tarkkaan ottaen sinä oikein sanoit ja mitä sinä oikeasaan sanomallasi tarkoitit, kun täällä "helluntailaisuus-ketjussa kirjoitettiin, että..."
On tietenkin väärin ja valheellista esittää faktatietona jotain sellaista, joka ei pidä lainkaan paikkaansa. Hyväksyn kuitenkin tällaisessa foorumissa arvioita ja olettamuksia, joita muut sitten voivat tarkentaa ja omalla tiedolla täydentää. Esimerkiksi lehtien yleisönosastoon olisi kirjoitettava aivan eri tavalla ja asiakokonaisuutta tarkasti ajatellen. Tänne sopivat hyvin myös arviot ja kapeastakin lähtökohdasta nousevat mielipiteet. Tämä on lähellä sellaista keskustelua, jota käymme ystäviemme ja tuttaviemmekin kanssa. On hyväksyttävää, että monet keskustelufoorumiin heitetyt ajatukset ovat spontaaneja ja sen hetkisessä tunnetilassa kirjoitettuja, kunhan niissä ei vain tihku käsinkosketeltava viha ja toisten panettelu. Valitettavan paljon "vihaviestejäkin" täällä nähdäkseni on.
Itse kommentoin ketjussa esille nousseeseen ajatukseen Petri Paavolan työelämästä tavalla: "Näyttäisi siltä, että...". Mielesteni olisit hyvin voinut kertoa Petri Paavolan työskentelystä Saulus-lähetyksessä jo ensimmäisessä viestissäsi, jossa toit esille vain sen, että hän ei ole helluntailainen eikä ole koskaan ollutkaan. Nimim. "Mikä on?" viittasi Petri Paavolan mahdolliseen työttömyyteen vähän ennen sinun ensimmäistä kommenttiasi, joten olisit voinut halutessasi asian jo silloin korjata. Itse halusin tuoda esille sen, ettei mahdollinen työttömyys ole mikään häpeä eikä este kirjoittaa kotisivuilla tai missään muuallakaan. En esittänyt työttömyyttä faktana, vaan "Mikä on?" -nimimerkin kirjoituksen pohjalta mahdollisuutena. Jatkoin kirjoitustani samaan tyyliin: Jos Petri on työtön työnhakija..."
Huomasit varmaan, että kirjoitukseni oli pääsoin erittäin positiivinen: "Petri Paavolan monet kirjoitukset ovat olleet opillisesti raamatullisia ja hengellisesti virvoittavia." Arveluja voi siis esittää tällaisessa keskustelufoorumissa ja niitä voi enemmän asiasta perillä oleva sitten täydentää ja lisätä. Pidän itse aivan eri luokassa painivana niitä kommentteja, joissa jotakin kohtaan osoitetaan heti kättelyssä mitä suorasukaisempia moittivia arvioita. Tämän ketjun avaus on sellainen. On aika paljon sanottu, että Petri Paavolalla ei olisi "minkäänlaista teologista" (raamatullista) tietoa.
Mistä kertoo se, että nimim. dankuzzan kommentti "Raamatun opetus kunniaan. Sitä mää toivon! Kiitos Jumalan totuudesta." saa peräänsä miinuksen? Kun kyselevä sielu pelkästään kysyy linkkiin viitaten, että mikä siellä mättää, niin tuloksena on peräti neljä miinusta. Miinustamisen sijasta asialliseen kysymykseen joku voisi asiallisesti myös vastata.
Siunausta päivääsi!
Tokkopa Paavola Saulus-Lähetys ry:ltä saa palkkaa. Käsittääkseni yhdistyksellä ei ole yhtään palkattua työntekijää vaan kaikki toiminta tapahtuu vapaaehtoisvoimin.
Mitä se ketään liikuttaa jos vaikka Saulus-lähetys jakaa osan saamistaan lahjoituksista avustuksina vapaaehtoisille työntekijöille? "Lahjaksi olette saaneet. Lahjaksi antakaa!
Yksi arvio
Oletit kirjoituksessasi, että Petri kirjoittelee itse täällä ja linkittelee kotisivuilleen. Onko sinulla mitään todisteita tälle oletukselle? Kannattaako sellaisia oletuksia tehdä, joita ei voi mitenkään todistaa?
Mainitsit kirjoituksessasi Weijo Lindroosin ja sen "Jumalan seurakunnan", jota hän edustaa Suomen Turussa. Kirjoituksestasi saa helposti sellaisen käsityksen, että Petri edustaa samaa "liikettä" kuin Weijo, mikä ei pidä paikkaansa. Viimeisimmän tietoni mukaan Petri ei tee yhteistyötä Weijon tai tämän liikkeen kanssa eikä ole edes yhteydessä heihin.
Ehdotit, että Petri avaisi kotisivuilleen mahdollisuuden käydä keskustelua hänen teksteistään. Minusta tällainen ei ole tarpeen. Petri on ollut aiemmin modena useammalla eri foorumilla, joilla on voitu keskustella asioista ja hänen kirjoituksistaan melko vapaasti. Hänellä on myös blogi, jota en ole koskaan lukenut, mutta olettaisin, että blogissa voi antaa palautetta myös blogiin itseensä eikä vain sähköpostilla. Mitä sähköpostiin tai puhelimeen tulee, niin mitään muuta palautemahdollisuutta kuin nämä ei sanan palvelijan mielestäni tarvitse lukijoille järjestää: puhelinkin on jo ekstraa, sillä kovin moni ei tahdo antaa numeroaan julkiseen jakeluun häiriösoittojen vuoksi.
Pohdit kirjoituksessasi Petrin tilannetta työmarkkinoilla. Pidät tällaista pohdiskelua ja arveluita ihan hyväksyttävänä asiana. Itse en kuitenkaan lähtisi esittämään arveluita toisen tilanteesta, sillä se johtaa helposti aiheettomaan kritiikkiin kohteena olevaa henkilöä kohtaan. Kun esität samassa yhteydessä arveluita omien kirjoitusten liian tärkeänä pitämisestä ja työstä kieltäytymisestä, niin tämä johtaa helposti väärämieliseen panetteluun ym. Jumalan tahdon vastaiseen toimintaan Petriä kohtaan. Olisit voinut harkita tarkemmin, mitä kirjoitat.
En tiedä itsekään Petrin työtilannetta nykyään. Hän kokeili aikoinaan yrittäjyyttä, mutta en tiedä, miten siinä kävi. Saulus lähetyksestä en tiedä, maksaako se palkkaa tai kulukorvauksia Petrille: oikein olisi maksaa varojen mukaan, sillä niin Raamattu neuvoo tekemään.
Sinulla on luultavasti erilainen näkemys siitä, mikä on seurakunta, kuin Petrillä. Petri pitää yhteyttä omalla paikkakunnallaan ja muualla oleviin Jeesuksen seuraajiin. Petrin mielestä (olen tästä melko varma) kaikki hänen paikkakunnallaan olevat Jumalan lapset kuuluvat sen paikkakunnan Jumalan seurakuntaan, niin kuin Petri itsekin. Jos uskovaiset eivät toimi tämän näkemyksen mukaan vaan jakautuvat erilaisiin lahkoihin ja ryhmiin, niin se ei taida olla Petrin mukaan sellaista toimintaa, jota hän pitää apostolien ja Jeesuksen opetusten mukaisena. Eikä Petri tietääkseni aio liittyä koskaan mihinkään sellaiseen "yhteisöön"... Mutta jos tahtoo tietää varmasti sen, mitä mieltä Petri on, niin kannattaa kysyä suoraan häneltä itseltään. On niin helppoa ymmärtää väärin, mitä hän opetuksillaan tarkoittaa.
Minäkään en ole löytänyt Petrin sivuilta kehotusta tukea häntä taloudellisesti. Itse en pidä kuitenkaan vääränä sitä, jos sanan palvelija pyytää taloudellista tukea muilta uskovilta ja antaa siihen mahdollisuuden kotisivujensa kautta. Evankeliumin työntekijä on palkkansa ansainnut eikä taloudellisen tuen pyytäminen ole väärin, jos Jumala on siihen työhön jonkun kutsunut. Itse asiassa taloudellisesta tuesta olisi hyvä sopia niiden kanssa, jotka ovat työyhteydessä sanan palvelijan kanssa. Ehkäpä näin on tapahtunut Petrinkin kohdalla Saulus lähetyksen kautta? En tiedä, mutta toivottavasti näin on tapahtunut.
Niin eihän ne mielyttää karrismaattikot nuo pyhät ja oikeaoppiset.
Olet varmasti veljeni Kristuksessa, mutta jostain syystä yhdistelet nyt asioita tarkoitushakuisesti minun kohdallani. Älä hyvä veli sekoita muiden mielipiteitä minun mielipiteisiini. Olen osallistunut keskusteluun, jossa hyvin kriittisiä mielipiteitä ovat tarjonneet esim. seuraavat nimimerkit: ”Mikä se olevinaan”, ”itsepetos”, ”Mikä on?”, ”ldjkfmfvnrkrf nc” ja ”Mazdels (ei kirj.)”. Nimimerkki vr62 vakuuttaa kirjoittavansa totuutta sinulle: ”Et kovin hyvin tunne sinäkään Petriä ! Kyllä hän on kirjoitellut eri nimillä salaa, koska moni ei ota hänen sanojaan vastaan, jos tietää kyseessä olevan Petri Paavolan. On muitakin syitä toki, mutta on ainakin aiemmin kirjoitellut monellakin eri nikillä. Ja tämä on TIETOA nyt!” Huomaa, että esittäjä on vr62, en minä.
Älä ole nopea tekemään omia johtopäätöksiäsi. Teet väärin, jos haet kirjoituksistani sellaisen käsityksen, että Petri edustaisi samaa ”liikettä” kuin Weijo. Sinun on pakko huomata tekemäni selvä ero. Kirjoitin, että ”Jumalan seurakunta ei kaikilta osin mielestäni kestä Raamatun valossa arvioimista” ja toisaalta Petri Paavolasta: ” Hänellä on kaiken ymmärrykseni mukaan huomattavan vahvempi teologinen tieto kuin useimmilla uskovilla. Vain harva perehtyy Sanaan samalla hartaudella kuin Petri Paavola.” Jos molempiin tahoihin on täällä runsaasti linkityksiä, niin eihän se mitenkään merkitse sitä, että tahot olisivat samaa puuta.
Olen esittänyt joitakin huomioita sen pohjalta, mitä tästä ketjusta olen lukenut. Mahdollinen työttömyyskin on noussut esille ja esitin, että jos näin on, niin työttömyys ei suinkaan ole mikään este Sanan opetuksen jakamiseen netin kautta. Toteat lopulta Petrin tuntevanakin: ”En tiedä itsekään Petrin työtilannetta nykyään”. Entä sitten – eihän se ole mitenkään keskeistä eikä olennaista pohdittaessa kenen tahansa toiminnan oikeudellisuutta ja raamatullisuutta Jumalan ja ihmisten edessä.
Jokaisen Herran palvelijan on hyvä tutkia motiivejaan Herransa edessä. Kirjoitin: ”Petri on tekemisistään tilivelvollinen viime kädessä Jumalalle. Ylpistymisen ja väärän aseman ottamisen vaara on aina olemassa, kuten sanoin: ”Petri Paavola on syntinen, kuten me muutkin, joten omassatunnossaan hän käynee oman Jaakobin paininsa työnäkynsä suhteen.”
Raamattu koskettaa syvästi meitä siitä mahdollisuudesta, että alamme suositella itseämme ja toimintaamme. 2. Kor. 10:18 ”Luotettava ei ole se, joka itse suosittelee itseään, vaan se, jota Herra suosittelee.” Olla rohkea evankeliumin puolesta ja samalla nöyrä – siinä on meille kaikille riittävästi kilvoiteltavaa. Kiusaus ylpistymiseen on erityisen suuri paljon esillä olevien kohdalla. Jumala oli antanut Paavalin lihaan pistimen, ettei hän ylpistyisi.
Pyydän anteeksi taitamattomuuttani, sillä kirjoituksistani saattaa saada käsityksen huomauttamastasi ”työstä kieltäytyjästä”. Minun olisi pitänyt harkita tarkemmin. Päätarkoitukseni oli tuoda esille se, että Paavalin tapaan maallisen työn ja evankeliumin julistamisen yhdistäminen on hyvä malli.
Mitä tulee käytännön asioihin, niin niissä meillä on vapaus olla eri mieltä. Minusta Petrin kotisivuilla olisi hyvä olla mahdollisuus asialliseen opetukselliseen keskusteluun sivustoa lukevien ja Petrin kesken. Se olisi vuorovaikutukseen parempi foorumi kuin esimerkiksi tämä ketju tässä. Vastaanottajan olisi helppo pitää se siistinä, raamatullisena ja asiallisena.
Kirjoitit: ”Sinulla on luultavasti erilainen näkemys siitä, mikä on seurakunta, kuin Petrillä”. Huomautuksesi on niin sanottua ”aivoluteilua”, jossa oma ajatus laitetaan toisen ajatukseksi. Minulla näyttää olevan Petrin kanssa samanlainen näkemys seurakunnasta. Jokainen uskova kuuluu Kristuksen ruumiseen, joka on seurakunta
Yksi arvio
Kyllä sinä annoit aiemmassa viestissäsi ihan selvän kuvan siitä, että Petri kirjoittelee täällä monilla eri nimimerkeillä ja linkittelee kotisivulleen:
"Aina täällä nousee esille Petri Paavola ja hänen kirjoituksensa. Vähän aikaa sitten hän kirjoitti tänne jollain nimimerkillä viitaten ja linkittäen "minun tekstiini". Pidän selvänä, että Petri Paavola pitää kirjoituksiaan niin tärkeinä, että hän pyrkii siihen, että mahdollisimman moni lukisi juuri hänen nettisivujaan. En ole toistaiseksi kohdannut toista niin ahkeraa linikittäjää yksityisistä henkilöistä enkä kristillisistä yhteisöistä..."
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11819292/#comment-64266961
Yksi arvio
Korjaan sen verran, että sinä et väittänyt Petrin kirjoittaneen "monilla eri nimimerkeillä", mutta että hän kuitenkin kirjoittaa paljon ja linkittelee kotisivuilleen...
Kaikki uudestisyntyneet Jeesukseen uskovat kuuluvat Kristus-ruumiiseen, mutta sen lisäksi paikallisseurakuntayhteys on meille myös hyvin tärkeää. Tarvitsemme sisar-, veliyhteyttä ja hengellistä kotia, jossa voimme yhteisestä uskosta rakentua ja kasvaa.
Jotkut ovat esim loukkaantumisen tai muun vastaavan seurauksena jättäneet paikallisseurakuntayhteyden. Seurakuntaa ei voida kuitenkaan sivuuttaa, vaikka tässä maailmassa ei ole yhtään täydellistä seurakuntaa. Joku on sanonut hyvin, että seurakunnista tulee viimeistään siinä vaiheessa epätäydellisiä, kun itse menee sinne mukaan.
Puutun yhteen kirjoittamaasi asiaan, jonka olen kokenut huonoksi.
On vallalla sellainen sanonta, että jos uskova joka etsii sydämestään Totuutta menee johonkin ns. seurakuntaan, niin se ei enää ole täydellinen.
Tätä käyttävät ne seurakunnissa olevat, jotka eivät ole aralla tunnolla Herran ja Sanan edessä, eli sillä heitolla vain peitellään sen seurakunnan väärät toimet,
eli tyyli on siis se, mikä monilla uskovilla on nykyään, eli ei edes kunnolla pyritä kohti oikeaa ja pyhää, vaan toimitaan miten sattuu, ja seurakunnan ei tarvitse siis tuon "heiton" kautta pyrkiä kohti täydellisyyttä, eikä myöskään yksilö uskovan tarvitse siis päivä päivältä pyhittyä Hengen pyhityksessä.
Tuollainen lausunto, että ei tässä kukaan ole täydellinen siis on pitkälti tuudittautumista Hengelliseen ja pyhitys elämän velttouteen.
Ja kun noin lausutaan niin sen kautta ilmoitetaan siis, että sillä seurakunnalla ei ole oikeasti haluakaan alkaa ojentautua yhteen uskoon ja yhteen oppiin ja toimimaan kaikin puolin Jumalan tahdossa.
Itse en voi liittyä noihin "seurakuntiin" koska näen toiminnan niin monella tapaa vääräksi, enkä halua olla sellaisessa osallisena, vaan ennemmin etsin ja odotan seuraavanlaista uskovien seuraa ja yhteyttä:
2. Tim. 2:22 Pakene nuoruuden himoja, harrasta vanhurskautta, uskoa, rakkautta, rauhaa niiden kanssa, jotka huutavat avuksensa Herraa puhtaasta sydämestä.
Ja Sana kehoittaa näinkin tiukasti asiasta:
2. Korinttolaiskirje 6
14 Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa; sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä? Tai mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä?
15 Ja miten sopivat yhteen Kristus ja Beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa?
16 Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat? Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: "Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani".
17 Sentähden: "Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani
18 ja olen teidän Isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias".
Ja jotta asioita ei ymmärrettäisi väärin, niin Paavali lisää:
1. Korinttolaiskirje 5
9 Minä kirjoitin teille kirjeessäni, ettette seurustelisi huorintekijäin kanssa;
10 en tarkoittanut yleensä tämän maailman huorintekijöitä tai ahneita tai anastajia tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän täytyisi lähteä pois maailmasta.
11 Vaan minä kirjoitin teille, että jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa.
12 Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat sisäpuolella?
13 Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. "Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha."
No, jos minä vaikkapa en ole minkään seurakunnan vanhin, enkä päätä sen srk:n linjasta, ja se srk haluaa yhä jatkaa samalla, nähdäkseni väärällä linjalla, niin minulle jää vaihtoehdoksi silloin vain erota tai olla liittymättä, eikö totta ?
Seurakunta on jo epätäydellinen ennen kuin itse menee sinne mukaan. Olemme kaikki valitettavasti vielä epätäydellisiä, emmekä tässä ajassa tulekaan täydellisiksi. Täydellisyys vallitsee vasta Taivaassa.
Tästä ei toki voi suoranaisesti vetää johtopäätöksiä, etteikö seurakunnalla tulisi olla pyrkimys tätä päämäärää eli täydellisyyttä kohti, mutta vajavaiseksi se jää siitä huolimatta. Yksilönkin kohdalla pyhittyessä tulee ymmärtämään selvemmin ja selvemmin, miten vajavaisia tosiasiassa olemme. Mitä lähemmäksi Jumalaa tulemme ja Hänen kirkasta läpivalaistustaan, sitä syntisempiä ja puutteellisempia ymmärrämme olevan – vaikka kuinka pyrkisimme pyhitykseen ja täydellisyyteen.
Raamatullisuuteen pyrkiminen on toki tärkeää seurakunnassa ja uskon, että tässä maassa on vielä useita seurakuntia, jotka pyrkivät pitäytymään Raamatun Sanaan – itsekin olen löytänyt sellaisen.
Seurakunta on myös paikka, johon voi tulla keskeneräisenä ja kasvamattomana. Jos Raamattu on meidät kutsunut olemaan yhteydessä, niin eikö sekin osoita pyrkimystä kohti täydellisyyttä, että noudatamme tätä Raamatun ohjetta?
Arvosteltavaa varmasti riittää seurakunnissa, mutta ajattelisin, että vikojen etsimistä tärkeämpää olisi olla omalta - vaikka pieneltäkin - osalta ennemmin rakentamassa sitä hyvää, totuudellisuutta ja Raamatun mukaisuutta seurakunnassa. Vai mitä?
Ajattelen pitkälti kuten sinä puoleeväliin kirjoitustasi !
On hienoa, että olet itse löytänyt sellaisen seurakunnan joka kokosydämisesti pyrkii oikeaa kohti ja täydellisyyttä, vaikka emme sitä täällä saavutakaan.
Minua vain huolestuttaa, että nykyiset ns. seurakunnat eivät lähtökohtaisesti rakennu Sanan ohjeen mukaan, vaan niin sanotusti osa on Apolloksen ja osa Paavalin puolta, eli on ajauduttu lahkoihin ja aidattu eri tavalla uskovat ulos.
Siis On Lutherin puolue ja Vapaakirkon puolue... ja näitä on kai jo satoja.
Siten ei toteudu se perus asia, eli pyhien vapaa yhteys, kun ollaan puolueissa toinen toista vastaan, sen sijaan, että pyrittäisiin yhdessä rakentumaan rauhassa.
Nyt se tärkeä asia, eli vanhimmat saavat tämän aikaan, sillä perheessä nuorempien tulisi kasvaa turvallisessa perhe yhteisössä, ja siten "lapsilta"
ei voi vaatia ymmärtämystä ja aikuisuutta, mutta srk:n vanhimmilta kyllä.
Sillä muuten tilanne on se, että sokea sokeaa taluttaa ja molemmat löytävät itsensä kuopasta.
Siis nähdäkseni on niin, että "vanhimmat" eivät ole kasvaneet ja oppineet itsekään asioita, ja siten koko rakentuminen on lähtökohdiltaan jo pielessä.
Siis ei lapsilta vaadita, mutta siltä joka on itse noussut ja muut ovat nostaneet vanhimman asemaan, siltä pitää voida vaatia vanhemmuutta ja ymmärtämistä, ja hänen/heidän tulee siis olla kykeneviä tehtäviinsä.
Nyt nähdäkseni suomessa ei näin ole, olen käynyt tutustumassa eri seurakuntiin ja krist yhteisöihin, ja jopa minäkin näen, että ymmärrys ja tieto ei riitä vanhimman tehtäviin, ikävä kyllä.
Kerrotko sitten, että miten vaikka minä uutena tulokkaana voisin muuttaa asioita, sillä minun tulisi ensin siis kyseenalaistaa vanhimpien osaaminen ka kyvyt.
Kerrotko kuinka moni "perhe" eli seurakunta saati vanhempi kykenee todella itse tutkisteluun ?
Kuinka siis voi rakentaa, jos muuri on heti edessä ?
Nähdäkseni ja kokemuksieni mukaan on niin, että pitäisi itse alkaa vanhemmaksi, siis sellaiseksi, joka kuuntelee ja hyväksyy oppiensa ja toimiensa arvostelun ja jopa osaa arvostaa sellaista toimintaa.
Mutta en ole sellaista nöyryyttä tavannut vaan pikemmin jäykkä niskaisuutta.
Jos olisi vain pienistä muutoksista kyse jotain pientä voisi toki saada aikaan,
mutta jos puhuu esim. siitä, että kaikkein uudestisyntyneiden uskovien tulisi olla yhtä ja yhdessä, niin se nostaa jo ylitse pääsemättömän muurin monesti.
Siis jos vain ja ainoastaan uudestisyntyneet muodostavat Kristuksen seurakunta ruumiin, ja meidän kaikkien paikallisesti tulisi rakentua yhdessä ja yhtenä, ja sitä perus asiaa ei haluta edes hyväksyä, niin käy kuten on käynyt,
että Kristuksen ruumis on pilkottu ja jäsenet erillään, eikä sellainen ruumis voi toimia missä käsi retkottaa erillään ja jalat ovat hajallaan, sun muuta.
Se on sula mahdottomuus sellainen ruumis tai torso, ja siten mitään todellista ei voi tapahtua niin kauan kun tälläinen jakaannus yhä vallitsee !
Asia ei siis ole niin helppo ja yksinkertainen kuin kirjoitat, olen sen käytännössä elänyt elämäni kautta läpi ja tiedän mistä puhun ja kirjoitan.
Nyt on enää yksi kysymys, Mitä vaaditaan siihen että uudestisyntyneet uskovat heräävät ja alkavat pyrkiä oikeaa kohti ???
Minä en tiedä vastausta tuohon, mutta Herra tietää !
Tuo seurakuntien jakaantuminen, josta kirjoitit on todella ikävää ja huolestuttavaa. Näin ollen ei enää toteudu Jeesuksen ylimmäispapillisen rukouksen toive: ”että he olisivat yhtä”. Toisaalta uskon myös, että se on toteutumassa. Haluan uskoa, että lopunaikana ennen Jeesuksen paluuta puhdistettu seurakunta on yhtä.
Ikävää, jos olet joutunut näkemään ja kokemaan vanhimmiston taholta tuota, mitä edellä kirjoitit. Tässä kuitenkaan ei voi yleistää, että kaikki vanhimmat olisivat puoluehenkisiä yms.
Sekin on hyvä huomata, että vaikka oltaisiin asiakysymyksistä ja Raamatun tulkinnasta eri mieltä, silti sydämessä voi olla rakkautta ja kunnioitusta toista kohtaan. Vaikka ollaankin kenties eri seurakunnissa, se ei välttämättä tarkoita, että sydämet olisivat erillään.
Nyt palaan jo aiemmin kirjoittamaani asiaan, eli vanhemman vastuuseen !
Siis jos joku toimii vanhempana jossain Lutherilaisessa kirkossa/seurakunnassa, tai vaikkapa ns. Hellareissa, tai missä muussa ryhmässä tahansa, niin hän JO omalla esimerkillään opettaa nuorempia hajaannukseen.
Siis oma esimerkki on vanhemman tärkein opetus muoto, se puhuttelee eniten nuorempia, ei mitään sanan helinät.
Näin ollen jokaisen, joka on Herralta tästä Seurakunta asiasta opetusta saanut, hänen pitäisi alkaa ojentautua sen mukaan itse toimimaan ja siten esimerkin kautta ohjata nuorempia mukaansa.
Ymmärrätkö siis kuinka paljon suomessa on asiat lähtökohtaisesti pielessä ja vaikka sitä ei itse ymmärretä näemmä, niin puolueissa ollaan ja kovaa ja tiivisti, ja siten omalla esimerkillä siis ollaan edistämässä hajaannusta.
Voi siis olla rakkautta ja kunnioitusta ja vaikka mitä, mutta jos teot eivät ole oikeat, niin se ratkaisee paljon enemmän, siis usko ilman tekoja on kuollut !
Ei sellainen usko mitään hyödytä, joka ei saa aikaan ojentautumista toimimaan Jumalan tahdossa.
Mutta siitä olen samaa mieltä, että jossain kohtaa lampun jalat siirretään sivuun, jos ei muutosta kuulu, ja sitten ne uskovat, jotka ovat kuulleet ja myös totelleet Herra kokoaa Pyhän Hengen kautta yhteen.
Ja sinun ei tarvitse surkutella sitä mitä minä olen kohdannut ja nähnyt, sillä ei ole väliä, vaan sillä on väliä, että kohta 10v sitten Herra nosti esiin Hes 34 luvun ja ilmoitti minulle sen kertovan Suomen Saurakunnan ja "seurakuntien" nyky tilasta.
Ja sitten olen ihan käytännössä saanut nähdä ja oppia, mitä tuo Sanan kohta ihan käytännössä tarkoittaa ja miten mikäkin asia ilmenee ihan käytännön tasolla, suosittelen lukemaan sen Hes34 luvun, ja todella miettimään ja tutkimaan mitä siinä sanotaan ja miten ne asiat todellakin pitävät paikkansa, ikävä kyllä .
Mutta olen myös ymmärtänyt, että Herra on antanut monille aikaa parannuksen tekoon, mutta halua ei näemmä ole kuin hyvin harvoilla, ja nähdäkseni edessä on väli tilinpäätös, jossa kuten siinä sanotaan, Herra tavalla tai toisella tulee tuomitsemaan väärät paimenet ja väärin toimineet lampaat, ja silloin Hän siunaa ne kärsineet lampaat, eli jyvät ja akanat erotellaan siinä kohtaa !
Se tulee olemaan monelle kova hetki ja paikka, kun omat touhut paljastuvat, ja moni joutuu häpeään sen kautta.
Toisaalta ne haavoitetut ja rikotut uskolliset, siunataan samalla ja siinä siis tulee näkyviin itse kunkin sisin ja käy ilmi se, mitä tekoa kukin todella on.
Raamattu kehottaa toimimaan oman paikkakuntansa parhaaksi. Emme voi vaatia mahdottomuuksia seurakunnalta. Jakaantuminen on tapahtunut jo satoja vuosia sitten. Meidän on lähdettävä siitä tilanteesta, missä tänä päivänä elämme.
Jo kauan aikaa sitten tapahtunut jakaantuminen ei oikeuta meitä hylkäämään seurakuntaa. Yksin jäädessä on vaara, että usko hiipuu. Tarvisemme uskovien yhteyttä, paikkaa, jossa saa kasvaa ja rakentua yhteisestä uskota, niin kuin alkuseurakunnana aikoihin jo.
”Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.” (Apt 2:42)
Paikkakunnallani, jossa asun, toimii toisiakin seurakuntia. Vaikka meillä on omia tilaisuuksia, niin meillä on myös yhteistä toimintaa muiden seurakuntien kanssa mm yhteisiä rukousiltoja ja yhteistä evankeliontitoimintaa.
Kaikelle jakaantumiselle, joka on jo aikoja sitten tapahtunut, emme voi mitään, mutta kuitenkin voimme toimia mahdollisuuksien mukaan myös yhdessä. Yhteisen rukousillat seurakunnassani ovat olleet erittäin siunattuja - on saanut iloita uskovien yhteydestä. Jotain voimme siis tehdä myös yhteytä ylläpitämään ja edistämään. Sitä, mitä voimme tehdä, niin sitä teemme. En missään mielessä näe seurakunnan vanhimpana toimimista huonona esimerkkinä nuorille – missään mielessä se ei ole uskovien hajaannusta edistävää. Seurakunnat tarvitsevat vanhimmat – se on Raamatullinen malli.
Raamatun mukaan ei pidä jättää seurakunnan kokousta. Yhteyttä voimme luoda niissä puitteissa, mitä se on mahdollista ja elää siinä tovossa, että vielä joku päivä se kaikkien uskovien seurakuntien yhteys syntyy.
Kiitos vastauksestasi, mutta siitä huokuu se sama ajatus malli johon NIIIN monien uskovien kanssa olen törmännyt.
Siis ei edes aleta toden teolla pyrkiä sitä oikeaa kohti, vaan jäädään vanhaan ja väärään, kun muutkin niin toimivat.
Ei tapahdu muutosta, jos ei kunin YKSILÖ USKOVA ITSE ala ojentautua Sanan ohjeen mukaan toimimaan ja kerro asioista muillekin.
Jos vain odotellaan sitä, että muut esnin laittavat asiat kuntoon, ja sitten itsekin vasta lähdetään "valmiiseen pöytään", niin epäilen sellaiselle käyvän niin, että tämä jääkin ulkopuolelle ja osattomaksi niistä siunauksista joita uskollisislle sitten jaetaan.
Siis tämän tyyliseen ajattelu tapaan, jossa tyydytään väärään, kun se on vallalla oleva toimintatapa, ja samalla jätetään ojentautumatta ITSE toimimaan Sanan selvän ohjeen mukaan, tälläiseen olen ihan liikaa törmännyt, enkä usko Herran myöskään sellaista asennetta ja toimintaa arvostavan.
Mutta kukin siis vastaa omista toimistaan Herralle, ei suinkaan minulle:
Luuk. 12:47 Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan, rangaistaan monilla lyönneillä.
Sama kohta laajemmin:
42 Ja Herra sanoi: "Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen huoneenhaltija, jonka hänen herransa asettaa pitämään huolta hänen palvelusväestään, antamaan heille ajallaan heidän ruokaosansa?
43 Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän!
44 Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.
45 Mutta jos palvelija sanoo sydämessään: 'Herrani tulo viivästyy', ja rupeaa lyömään palvelijoita ja palvelijattaria sekä syömään ja juomaan ja päihdyttämään itseänsä,
46 niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin uskottomille.
47 Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan, rangaistaan monilla lyönneillä.
48 Sitä taas, joka ei tiennyt, mutta teki semmoista, mikä lyöntejä ansaitsee, rangaistaan vain muutamilla lyönneillä. Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään.
Tuo kertoo osaltaan sen suuremman vastuun, joka vanhimmilla tai siinä asemassa toimivilla on, olivat he vanhimpia tai eivät.
Mutta muutosta ei tule, jos eivät uudestisyntyneet uskovat ala YKSILÖINÄ ja ITSE siis ojentautumaan Jumalan tahtoon ja siihen oikeaan ja aitoon Seurakunta malliin.
Et kai halua jäädä ulkopuolelle siinä kohtaa, kun uskovat puetaan voimalla ja tarvittavilla lahjoilla tehtäviään varten ?
Minä nimittäin uskon, että uskovia on Herra valmistanut ja kasvattanut jo pitkään suomessa, ja jossain kohtaa heidät kootaan yhteen ja sitten alkavat Jumalan valtakunnan työt todella, mutta jako siis tulee, minä itse en haluaisi olla tai jäädä ulkopuolelle, siinä kohtaa.
Mikä on mielestäsi tuossa seurakuntani mallissa huonoa? Tarkoitatko, että se, mitä teen ja teemme Jumalan valtakunnan hyväksi, on jotenkin väärin?
Täytyykö jotain tulevaa odotella? Eikö jo tänä päivänä kuulu tehdä Jumalan valtakunnan työtä - evankelioida, huolehtia heikommista ja vastauskootulleista, pitää yllä rukouselämää, tutkia Sanaa, yms?
Enkö voi olla jo tänään puettuna voimalla ja käyttää lahjoja, joita olen ja olemme olemme saaneet?
Tuo sinun kirjoituksesi on kovasti yleistävää. Ikään kuin kukaan ei välittäisi pyhityksestä yms.
Tuollaista voi toki väittää, mutta en ole samaa mieltä tästä kanssasi. Jokainen väliinpitämätön tapaus on toki liikaa, mutta tunnen useita henkilöitä, jotka vilpittömästi palvelee Jumalaa.
En viitsi jankata asioista, ja jankkaamiseksi se menisi, jos yrittäisin sinulle asiaa yhä selittää.
Sanon vain, että KUN Kristus on jaettu, niin Seurakuntaruumis ei toimi kunnolla !
Hyvä kysymys, pitäisikö monien odotella ennemmin ja kasvaa ja oppia ja kypsyä, ennen kuin lähdetään omassa tahdossa tai muiden tahdossa puuhailemaan jotakin "erittäin tärkeää", ja astutaan vanhemman saappaisiin, vaikka itse ollaan yhä lapsia ja siten ymmärtämättömiä ?
Se siis ihan käytännössä johtaa siihen, että ymmärtämätön toista opettaa ja kummatkaan eivät voi ymmärtää asioita oikein, ei edes tämä käsittelyssä oleva Seurakunta asia ole selvillä, saati muut asiat. :(
Lahjojen sun muun käytöstä sen verran, että niidenkin käyttöön pitäisi ensin saada koulutus ja opetus, jotta niitä ei käytetä väärin.
Ja luuletko, että lahjojaan ei voi käyttää, jos ei kuulu johonkin "seurakuntaan" eli oikeammin puolueeseen ?
Itse olen ainakin päässyt omiani käyttämään ja harjoittelemaan ja opettelemaan niiden käyttöä, vaikka minulla ei olekaan "seurakuntaa".
Kyllä Herra ja Pyhä Henki pitävät siitä huolen ! ;)