Suomi kuten muutkin Saksan kanssa-sotijat, liittolaiset ja muut aseveljet, joutuivat sodan jälkeen oikeustoimenpiteiden kohteeksi voittajien tahoilta.
Tietääkseni kaikissa näissä maissa poliittinen johto ja muut yhteishenkilöt, ainakin osa niistä jollakin tavalla tuomittiin, jos saatiin kiinni.
Mutta Suomessa ei teloitettu ketään, sitä en tiedä onko toista maata, missä osattiin pelastaa omat johtajat samalla tavalla, vai menikö ne laidastaan seinää vasten, kun voittajat saneli lakeja joita luetaan.
Norjalaiset taisivat teloittaa 800 saksalaismielistä, aika paljon kun ajattelee, että kyse on kumminkin pohjois-maasta, joka ei itse edes osallistunut varsinaisiin sotatoimiin, Tanskakin taisi teloittaa muutaman kymmenen tanskalaista.
Virolaisia ja muita itä-eurooppalaisia ei kannata edes laskea, niitä meni siperian leirelle kuolemaan useita satoja tuhansia, osa ammuttiin samantien kun kiinni saatiin.
Tietääkseni kaikissa näissä maissa poliittinen johto ja muut yhteishenkilöt, ainakin osa niistä jollakin tavalla tuomittiin, jos saatiin kiinni.
Mutta Suomessa ei teloitettu ketään, sitä en tiedä onko toista maata, missä osattiin pelastaa omat johtajat samalla tavalla, vai menikö ne laidastaan seinää vasten, kun voittajat saneli lakeja joita luetaan.
Norjalaiset taisivat teloittaa 800 saksalaismielistä, aika paljon kun ajattelee, että kyse on kumminkin pohjois-maasta, joka ei itse edes osallistunut varsinaisiin sotatoimiin, Tanskakin taisi teloittaa muutaman kymmenen tanskalaista.
Virolaisia ja muita itä-eurooppalaisia ei kannata edes laskea, niitä meni siperian leirelle kuolemaan useita satoja tuhansia, osa ammuttiin samantien kun kiinni saatiin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tässä oikaisuja: Tanska ja Norja eivät olleet Saksan liittolaisia eivätkä aseveljiä, vaan miehitettyjä maita. Norjassa Quisling ja muita nazi-henkisiä yhteistoimintamiehiä tuomittiin maanpetoksesta kuolemaan, joten niitä ei voida rinnasta esimerkiksi Nürbergin sotarikosoikeudenkäynteihin.
Tanskassa ei tuomitu ketään, koska hallituksen myöntyväisyys-politiikka oli kansan hyväksymä.
Romaniassa ja Unkarissa NL teloitti näiden sota-ajan johtajat ja sama oli suuniteilla kesällä -44 jos Suomi olisi antautunut.
Suomessa NL luopui kuolemanrangaistuksesta, koska Paasikivi "pelkäsi" että sotasyyllisistä olisi tehty marttyyrejä. Eli meidän kunnioitettu presidenttimme Risto Ryti vältyi murhalta, koska maata ei miehitetty ja osatiin myös huomauttaa marttyyriydestä.
Italiassa jotkut kiihkoilijat murhasivat Mussolinin. Näin se meni.
Ns. sotasyyllisinä tuomitut olivat Suomen kunniallisia kansalaisia, jotka toimivat maamme parhaaksi ja pelastivat veteraaniemme kanssa meille itsenäisen isänmaan.
Tanskassa ei ehkä tuomittu ketään, mutta teloitettiin kumminkin muutamia henkilöitä.
Sama juttu Italiassa, Ranskassa, Belgiassa, porukkaa kyllä teloitettiin, osa kyllä tuomittiinkin, Hollannista en tiedä.
Italiassa niitä hirtettiin lyhtypylväisiin.
Jugosslaviassa oli käytännössä sisällissota, Sebit tappoi ainakin 800 000 muslimia.
Suomalaiset hoitivat asian fiksusti, pelastivat oman poliittisen johtonsa, joka ei ollut tehnyt mitään varsinaista rikosta, mutta mikäli neukut olisi saaneet tahtinsa läpi, niin ne olisi tuomittu Moskovassa.
----- mikäli neukut olisi saaneet tahtinsa läpi, niin ne olisi tuomittu Moskovassa.-----
Suomen herrat pelalsti se kun Mannerheim oli jo sota-aikana ilmittanut neukulle, että Suomi ei hyökkää Leningradiin eikä Sorokkaan. Se meidät pelasti.