Oli taantuma tai tämä ei vaikuta kelan/sosiaaliviraston rahoilla vakituisesti vuodesta toiseen elävien perheiden perheenlisäyksiin. Rahaa tulee tasaisesti sitä enemmän mitä enemmän on lapsia perheessä.
Maassa jo tuhansia maahanmuuttajia jotka kuuluvat tähän ryhmään joilla yli viisi lasta per talous ja elävät avustuksilla pärjäten hyvin. Usein syynä kultturiset syyt eli vanhemmat haluavat mahdollisimman monta lasta, varsinkin isä sillä tämä on status.
Hesarin kirjoitus koskee ansiotuloilla eläviä perheitä. Palkan pienennykset ja yt-neuvottelut kun eivät koske avustuksilla eläviä perheitä ollenkaan. Tämä on moraalisesti niin väärin, maksajat joilla vastuuta eivät uskalla hankkia lisää lapsia samaan aikaan kun vastuuttomat hankkivat lapsia edellisten maksamilla veroilla ilman huolta häivää.
-----------------------------------------------------------
3.11.2013 21:59
Päivi Punkka
Helsingin Sanomat
Taantuma on jäädyttänyt monen pariskunnan vauvahaaveet.
Vuonna 2008 alkaneen talouden alamäen mukana myös syntyvyys on laskenut. Synnytysten määrä on vähentynyt varsinkin Helsingin seudulla.
Etenkin metropolialueella elettiin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen viimeiset vuodet vauvabuumin aikaa, mutta nyt syntyvyys on laskenut jo kolmatta vuotta perättäin.
"Yksi tekijä ovat järjettömän kalliit asuntojen hinnat pääkaupunkiseudulla", sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gissler.
Taloudellinen epävarmuus vaikuttaa niin yhteisten kotien perustamiseen kuin jälkikasvunkin suunnitteluun, sanoo Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirch. Huoli rahasta lisää epäröintiä muuttaa yhteen ja ottaa asuntolainaa. Ja vaikka itse ei epäröisi, asuntolainaa voi olla vaikeampi saada.
Koko maassa syntyvyys väheni vuosina 2010–2012 kaksi prosenttia, mutta Espoossa kasvu oli jopa viisi prosenttia. Espoon työpaikkatilanteen on sanottu olevan erityisen herkkä talouden vaihteluille.
"Taloudellinen epävarmuus on viime vuosina saanut nuoria aikuisia kaikkialla Euroopassa varovaisiksi", Rotkirch sanoo.
Etenkin Helsingissä ja Espoossa synnyttäjien keski-ikä on valmiiksi muuta maata korkeampi, 31,5 vuotta. Taloudellinen taantuma ja epävarmuus esimerkiksi omasta työpaikasta johtavat siihen, että etenkin ensimmäisen lapsen saantia lykätään entisestään.
"Ja nyt on taloudessa ollut viisi vuotta vain madonlukuja", THL:n Gissler huomauttaa.
Vantaalaisen Paula Antellin, 30, esikoisen laskettuun aikaan on enää pari viikkoa.
Tulevan äidin keskeneräisistä teologian opinnoista huolimatta taantuma ei tuo erityistä jännitettävää. Erillistalossa Hiekkaharjussa asuvalla pariskunnalla on vakituiset työpaikat. "Kyllähän se perusturvan tuo. Tietää, että saa asuntolainan ja vauvan menot maksettua."
Tuleva äiti työskentelee järjestöasiantuntijana ja 29-vuotias Jukka-Pekka Antell yrittäjänä.
Pätkätyöt tai rahahuolet eivät ole kaveripiirissäkään lykänneet lisääntymistä. Tuleva äitikin uskoo, että perhe olisi kasvanut, vaikka jompikumpi vanhemmista olisi ollut työttömänä.
Lastenhuone varusteineen odottaa jo asukasta. "Eniten lapsi tarvitsee sitä rakkautta ja vanhempien luomaa turvallisuutta", Antell uskoo.
THL:n Gisslerin mukaan laman alkaessa lapsia hankitaan, mutta sen pitkittyessä syntyvyys alkaa vähentyä.
Lisäksi taloudellinen epävarmuus johtaa etenkin kalliiden asuntojen pääkaupunkiseudulla siihen, että lapsiluku saattaa jäädä yhteen, vaikka haaveissa olisi ollut useampi. Yhä harvempaan perheeseen syntyy kolmas lapsi.
Tilanne on erilainen kuin 1990-luvun alun syvässä lamassa. Tuolloin lapsia syntyi paljon. Anna Rotkirchin mukaan tämä johtui siitä, että samaan aikaan otettiin käyttöön kotihoidon tuki.
Myös asuntojen hinnat laskivat, mikä auttoi nuoria perheitä, Mika Gissler jatkaa.
Väestöliiton Anna Rotkirch muistuttaa, ettei perheenlisäystä kannata lykätä taantuman takia liian pitkälle eteenpäin. Jossain vaiheessa naisella tulee vastaan ikä, jonka jälkeen lasten saaminen voi olla hyvinkin hankalaa.
Hänen mukaansa leikkausuhkien sijaan valtion pitäisi muistuttaa, että Suomessa on hyviä perhepoliittisia etuuksia, päiväkodit sekä vanhempain- ja hoitovapaat.
"Pitäisi viestittää, että tässä maassa on kuitenkin aika hyvä saada lapsia ja että jokainen lapsi on tervetullut", Rotkirch muistuttaa.
Maassa jo tuhansia maahanmuuttajia jotka kuuluvat tähän ryhmään joilla yli viisi lasta per talous ja elävät avustuksilla pärjäten hyvin. Usein syynä kultturiset syyt eli vanhemmat haluavat mahdollisimman monta lasta, varsinkin isä sillä tämä on status.
Hesarin kirjoitus koskee ansiotuloilla eläviä perheitä. Palkan pienennykset ja yt-neuvottelut kun eivät koske avustuksilla eläviä perheitä ollenkaan. Tämä on moraalisesti niin väärin, maksajat joilla vastuuta eivät uskalla hankkia lisää lapsia samaan aikaan kun vastuuttomat hankkivat lapsia edellisten maksamilla veroilla ilman huolta häivää.
-----------------------------------------------------------
3.11.2013 21:59
Päivi Punkka
Helsingin Sanomat
Taantuma on jäädyttänyt monen pariskunnan vauvahaaveet.
Vuonna 2008 alkaneen talouden alamäen mukana myös syntyvyys on laskenut. Synnytysten määrä on vähentynyt varsinkin Helsingin seudulla.
Etenkin metropolialueella elettiin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen viimeiset vuodet vauvabuumin aikaa, mutta nyt syntyvyys on laskenut jo kolmatta vuotta perättäin.
"Yksi tekijä ovat järjettömän kalliit asuntojen hinnat pääkaupunkiseudulla", sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gissler.
Taloudellinen epävarmuus vaikuttaa niin yhteisten kotien perustamiseen kuin jälkikasvunkin suunnitteluun, sanoo Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirch. Huoli rahasta lisää epäröintiä muuttaa yhteen ja ottaa asuntolainaa. Ja vaikka itse ei epäröisi, asuntolainaa voi olla vaikeampi saada.
Koko maassa syntyvyys väheni vuosina 2010–2012 kaksi prosenttia, mutta Espoossa kasvu oli jopa viisi prosenttia. Espoon työpaikkatilanteen on sanottu olevan erityisen herkkä talouden vaihteluille.
"Taloudellinen epävarmuus on viime vuosina saanut nuoria aikuisia kaikkialla Euroopassa varovaisiksi", Rotkirch sanoo.
Etenkin Helsingissä ja Espoossa synnyttäjien keski-ikä on valmiiksi muuta maata korkeampi, 31,5 vuotta. Taloudellinen taantuma ja epävarmuus esimerkiksi omasta työpaikasta johtavat siihen, että etenkin ensimmäisen lapsen saantia lykätään entisestään.
"Ja nyt on taloudessa ollut viisi vuotta vain madonlukuja", THL:n Gissler huomauttaa.
Vantaalaisen Paula Antellin, 30, esikoisen laskettuun aikaan on enää pari viikkoa.
Tulevan äidin keskeneräisistä teologian opinnoista huolimatta taantuma ei tuo erityistä jännitettävää. Erillistalossa Hiekkaharjussa asuvalla pariskunnalla on vakituiset työpaikat. "Kyllähän se perusturvan tuo. Tietää, että saa asuntolainan ja vauvan menot maksettua."
Tuleva äiti työskentelee järjestöasiantuntijana ja 29-vuotias Jukka-Pekka Antell yrittäjänä.
Pätkätyöt tai rahahuolet eivät ole kaveripiirissäkään lykänneet lisääntymistä. Tuleva äitikin uskoo, että perhe olisi kasvanut, vaikka jompikumpi vanhemmista olisi ollut työttömänä.
Lastenhuone varusteineen odottaa jo asukasta. "Eniten lapsi tarvitsee sitä rakkautta ja vanhempien luomaa turvallisuutta", Antell uskoo.
THL:n Gisslerin mukaan laman alkaessa lapsia hankitaan, mutta sen pitkittyessä syntyvyys alkaa vähentyä.
Lisäksi taloudellinen epävarmuus johtaa etenkin kalliiden asuntojen pääkaupunkiseudulla siihen, että lapsiluku saattaa jäädä yhteen, vaikka haaveissa olisi ollut useampi. Yhä harvempaan perheeseen syntyy kolmas lapsi.
Tilanne on erilainen kuin 1990-luvun alun syvässä lamassa. Tuolloin lapsia syntyi paljon. Anna Rotkirchin mukaan tämä johtui siitä, että samaan aikaan otettiin käyttöön kotihoidon tuki.
Myös asuntojen hinnat laskivat, mikä auttoi nuoria perheitä, Mika Gissler jatkaa.
Väestöliiton Anna Rotkirch muistuttaa, ettei perheenlisäystä kannata lykätä taantuman takia liian pitkälle eteenpäin. Jossain vaiheessa naisella tulee vastaan ikä, jonka jälkeen lasten saaminen voi olla hyvinkin hankalaa.
Hänen mukaansa leikkausuhkien sijaan valtion pitäisi muistuttaa, että Suomessa on hyviä perhepoliittisia etuuksia, päiväkodit sekä vanhempain- ja hoitovapaat.
"Pitäisi viestittää, että tässä maassa on kuitenkin aika hyvä saada lapsia ja että jokainen lapsi on tervetullut", Rotkirch muistuttaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Moraalisesti todellakin väärin. Kiero varas varastaa kuormasta täyttäen ruokasäkit itselleen samalla kun muut muut isät ja äidit keräävät pelloilta ruokaa perheensä ruokapäytään ravitakseen oman lapsensa. Lopputuloksena isät ja äidit vievät kotiinsa säkit joista varkaat vieneet puolet. Jossain mättää ja pahasti. Kyläkokouksen paikka.
Tähänkin asiaan olisi yksinkertainen ratkaisu, jota professori Tatu Vanhanen ja kumppanit ovat jo iät ehdottaneet: kela- ja sossutukiaisten saamiseksi tulisi hakijan suostua steriloitavaksi.
Jostain syystä kuitenkaan edes perussuomalaiset eivät ole eduskunnassa tuoneet esille tätä mainiota ehdotusta. Miksiköhän eivät? Olisiko syy siinä, että persujen äänestäjäkunta on suurelta osin itsekin lapsia sossurahoilla hankkivia pummeja, jotka kilpailevat samoista tukiaisista somaleiden kanssa?
Tästä on jo vuosia, kun joku poliitikko sanoi televisiossa jotenkin tähän tyyliin, että pienestä syntyvyydestä ja väestön ikääntymisestä tulee vielä iso, iso ongelma, koska huoltosuhde huononee rajua vauhtia, eikä hänellä ollut ongelmaan ratkaisua.
Väestö lisääntyy lähinnä vain maahanmuuton takia ja mies vertasiskin, että jos haluaisimme paikata tulevan vajeen maahanmuuttajilla, niin heitä tarvittaisiin 1,8 miljoonaa ja kaikkien pitäisi tehdä töitä, mitä mies taisi pitää mahdottomana ja naurettavana edes ajatuksen tasolla.
Tämän toki tietää jokainen, jolla on edes jonkinlaiset aivot. Maahanmuuttajien työttömyysprosentti on huima, eivätkä monetkaan taida edes olla hakemassa töitä, kun katsoo ostareiden ja asemien kulmia.
Tässä tämä laskuri, joka peittoaa velkakellon tullen mennen http://eutanasianyt.fi/
Kävelkää kauppakeskuksissa, julkisissa liikennevälineissä niin näette että lasten lukumäärästä on tullut joillekkin ammatti.Televisiosta näen että lisääntyvät vaikka ei ole mitään syötävää. Miten nälkäpäivä tuota asiaa parantaa
Hyvä pointti!