Suksien perushuollosta?

Juuri niin.

Lisään vain, että tuon Rode Multigraden sijasta voi pitovoiteena käyttää myös Rex vaaleansinistä, joka on helpommin löydettävissä kaupasta, mm. Prismasta.

Mukavaa, että näin monet ovat kommentoineet. :)

"hiihtotyylisi on ollut ilmeisestikin perinteinen."

Olen hiihtänyt viimeksi perinteisellä ja luistelutyylillä molemmilla. Aikaa tosiaan on kulunut monta vuotta, joten ihan perusjututkin alkaa unohtua.

" Poista vanhat voiteet siklaamalla ja sen jälkeen loput voiteenpoistoaineella."

Tuota... korjaa jos erehdyn, mutta toisin sanoen siis ensin hion suksien pohjaa siklillä ja levitän loppujen voiteiden poistoon tuota poistoainetta.

Muuten tarkoittaako tuo "pitoalue" siis aluetta, jolla suksi koskee lumeen pohjassa vai miten se määritellää?. Kuten mainittu en kovin hyvin osaa termejä nykyisin. Entä tuo "luistoalue"?

"hiot sen jälkeen voiteet voidetasoittimella tai kuituliinalla."

Onko tuo voidetasoitin siis jokin harja tms?

Sukset kuntoon tvksi kirjoitti:

Mukavaa, että näin monet ovat kommentoineet. :)

"hiihtotyylisi on ollut ilmeisestikin perinteinen."

Olen hiihtänyt viimeksi perinteisellä ja luistelutyylillä molemmilla. Aikaa tosiaan on kulunut monta vuotta, joten ihan perusjututkin alkaa unohtua.

" Poista vanhat voiteet siklaamalla ja sen jälkeen loput voiteenpoistoaineella."

Tuota... korjaa jos erehdyn, mutta toisin sanoen siis ensin hion suksien pohjaa siklillä ja levitän loppujen voiteiden poistoon tuota poistoainetta.

Muuten tarkoittaako tuo "pitoalue" siis aluetta, jolla suksi koskee lumeen pohjassa vai miten se määritellää?. Kuten mainittu en kovin hyvin osaa termejä nykyisin. Entä tuo "luistoalue"?

"hiot sen jälkeen voiteet voidetasoittimella tai kuituliinalla."

Onko tuo voidetasoitin siis jokin harja tms?

Lue lisää

Pitoalue on siinä suksen keskivaiheilla jalan alla oleva noin 30-50 cm pitkä alue, johon pitovoide levitetään. Kun potkaiset perinteisen tyylin potkun, pitoalue koskettaa lumeen ja suksi tarttuu hetkeksi kiinni latuun. Näin ollen reaktiovoima puskee sinua eteenpäin, jos potku on suunnattu oikein.

Luistoalue koskettaa lähes koko ajan latuun. Älä välitä mistään voidetasoittimista tai kuituliinoista. Pitovoidetta vain pohjaan.

Sukset kuntoon tvksi kirjoitti:

Mukavaa, että näin monet ovat kommentoineet. :)

"hiihtotyylisi on ollut ilmeisestikin perinteinen."

Olen hiihtänyt viimeksi perinteisellä ja luistelutyylillä molemmilla. Aikaa tosiaan on kulunut monta vuotta, joten ihan perusjututkin alkaa unohtua.

" Poista vanhat voiteet siklaamalla ja sen jälkeen loput voiteenpoistoaineella."

Tuota... korjaa jos erehdyn, mutta toisin sanoen siis ensin hion suksien pohjaa siklillä ja levitän loppujen voiteiden poistoon tuota poistoainetta.

Muuten tarkoittaako tuo "pitoalue" siis aluetta, jolla suksi koskee lumeen pohjassa vai miten se määritellää?. Kuten mainittu en kovin hyvin osaa termejä nykyisin. Entä tuo "luistoalue"?

"hiot sen jälkeen voiteet voidetasoittimella tai kuituliinalla."

Onko tuo voidetasoitin siis jokin harja tms?

Lue lisää

Taidat tentata huviksesi,tuo hölmöytesi tuon paljastaa

hiihtäjäkin kirjoitti:

Taidat tentata huviksesi,tuo hölmöytesi tuon paljastaa

Mistä moinen ajatus?

Sukset kuntoon tvks kirjoitti:

Mistä moinen ajatus?

Jos meinaat hiihdellä talven aikana vain muutaman sata kilometriä, niin on sama, miten suksesi kunnostat ja voitelet.
Ketjun kirjoituksissa on kerrottu, miten sukset pitäisi kunnostaa ja voidella, mutta jokainen valitkoon itse, miten sen tekee.

diakonaalia kirjoitti:

Jos meinaat hiihdellä talven aikana vain muutaman sata kilometriä, niin on sama, miten suksesi kunnostat ja voitelet.
Ketjun kirjoituksissa on kerrottu, miten sukset pitäisi kunnostaa ja voidella, mutta jokainen valitkoon itse, miten sen tekee.

Lue lisää

Sukset ei mene pilalle vaikka pohjustukset tekee väärin. Voi korjata myöhemmin, kun oppii tekemällä. Liian kuuma rauta voi irrottaa pohjan, mutta ei ole ongelma voiteluraudan kanssa.

Sukset kuntoon tvksi kirjoitti:

Mukavaa, että näin monet ovat kommentoineet. :)

"hiihtotyylisi on ollut ilmeisestikin perinteinen."

Olen hiihtänyt viimeksi perinteisellä ja luistelutyylillä molemmilla. Aikaa tosiaan on kulunut monta vuotta, joten ihan perusjututkin alkaa unohtua.

" Poista vanhat voiteet siklaamalla ja sen jälkeen loput voiteenpoistoaineella."

Tuota... korjaa jos erehdyn, mutta toisin sanoen siis ensin hion suksien pohjaa siklillä ja levitän loppujen voiteiden poistoon tuota poistoainetta.

Muuten tarkoittaako tuo "pitoalue" siis aluetta, jolla suksi koskee lumeen pohjassa vai miten se määritellää?. Kuten mainittu en kovin hyvin osaa termejä nykyisin. Entä tuo "luistoalue"?

"hiot sen jälkeen voiteet voidetasoittimella tai kuituliinalla."

Onko tuo voidetasoitin siis jokin harja tms?

Lue lisää

Jos sukset ovat olleet jo vuosia sellaisenaan ilman suojavahaa varastossa, niin pohjien pinta lienee kovetunut niin, ettei se ota vastaan parafiinivoidetta. Pohjat pitäisi siis hioa urheiluliikkeessä ennen voitelua. Sen jälkeen luistokohtien voitelu pohjustusparaffinilla, ja pintaan jotain yleisparafiinia, esim Rexin fluoritonta sinistä.

Jos kysymyksessä on perinteinen suksi niin kyseinen vahaus vain luistokohdille. Vapaan tyylin suksissa voidellaan koko pohja. Perinteisen suksessa sen jälkeen hiotaan pitokohta hienolla hiekkapaperilla, jolla varmistetaan pitovoiteen pysyvyys. Pitovoiteeksi laitetaan jotain, esim. Rexin vaaleansinistä, tai Vauhdin "porkkanaa", siis oranssia, jotka toimivat parhaiten pikkupakkasella.

Tuon pohjustustyön voi antaa urheiluliikkeen tehtäväksi, mutta toki sen itsekin voi tehdä. Voiteluteline maksaa muutaman kympin, samoin parafiinin sulattamiseen tarkoitettu voitelurauta. Sitten tarvitaan muovinen sikli, jolla ylimääräinen parafiini siklataan pois ja harja, jolla viimeistely tehdään. Voiteita tarvitaan pohjustusparfiini ja jokin pakkaskelin parafiini, esim Rexin sininen. Harrastehiihtäjälle muu on turhaa. Tosin vauhdin lisääntyessä alkaa kaipaamaan lisää luistoa ja sitä saa fluoripitoisilla ja tarkemmin kelin mukaisilla voiteilla.

Tiedän, että nyt joku alkaa mutinan, että kaikki voitelu on turhaa harrastehiihtäjälle. Mutta ei se ole. Poikani oli aikaisemmin myös sitä mieltä, ettei voitelua tarvita, mutta kunnostin sitten hänen suksensa talven hiihdon jälkeen. Hän ällistyi kun näytin millaista mustaa moskaa pohjista tuli kuumassa parafiinivoitelussa kun siklasin ylimääräisiä pois. Samoin hän ihmetteli luiston huimaa paranemista, kun laitoin pohjiin pintakerrokseksi matalafluorista sinistä Rexiä.

Nykyisten suksien pohjamuovi on hieman huokoista ja se imaisee jonkin verran parfiinia, kun sitä voidellaan. Taas joku väittää, ettei niin ole, mutta se on kylmä totuus. Suksien pohjat menevät piloille,huokoset tukkoon, jos niitä ei vähintään kerran talvessa huolleta parafiinivoitelulla. Jos hiihdetään paljon niin tuo huolto pitää tehdä useammin, heti kun pohjat alkavat kulumaan vaaleiksi. Nykyisillä pikaluistoilla voi tuota huoltoväliä pidentää, mutta ei poistaa kokonaan.

Mutta älä nyt alkuperäinen kirjoittaja säikähdä. Ei se niin vaikeaa ole, vaikka asia pientä vihkiytymistä vaatiikin ja homman voi todella jättää urheiluliikkeelle, tai pyytää jotain kokeneempaa kaveria auttamaan ja itse sitten vain käyttää pikavoiteita. Urheiluseuroillakin on yleensä nimettynä harrastehiihtovastaava, jolta voi kysellä neuvoja.

Siklitaavi kirjoitti:

Jos sukset ovat olleet jo vuosia sellaisenaan ilman suojavahaa varastossa, niin pohjien pinta lienee kovetunut niin, ettei se ota vastaan parafiinivoidetta. Pohjat pitäisi siis hioa urheiluliikkeessä ennen voitelua. Sen jälkeen luistokohtien voitelu pohjustusparaffinilla, ja pintaan jotain yleisparafiinia, esim Rexin fluoritonta sinistä.

Jos kysymyksessä on perinteinen suksi niin kyseinen vahaus vain luistokohdille. Vapaan tyylin suksissa voidellaan koko pohja. Perinteisen suksessa sen jälkeen hiotaan pitokohta hienolla hiekkapaperilla, jolla varmistetaan pitovoiteen pysyvyys. Pitovoiteeksi laitetaan jotain, esim. Rexin vaaleansinistä, tai Vauhdin "porkkanaa", siis oranssia, jotka toimivat parhaiten pikkupakkasella.

Tuon pohjustustyön voi antaa urheiluliikkeen tehtäväksi, mutta toki sen itsekin voi tehdä. Voiteluteline maksaa muutaman kympin, samoin parafiinin sulattamiseen tarkoitettu voitelurauta. Sitten tarvitaan muovinen sikli, jolla ylimääräinen parafiini siklataan pois ja harja, jolla viimeistely tehdään. Voiteita tarvitaan pohjustusparfiini ja jokin pakkaskelin parafiini, esim Rexin sininen. Harrastehiihtäjälle muu on turhaa. Tosin vauhdin lisääntyessä alkaa kaipaamaan lisää luistoa ja sitä saa fluoripitoisilla ja tarkemmin kelin mukaisilla voiteilla.

Tiedän, että nyt joku alkaa mutinan, että kaikki voitelu on turhaa harrastehiihtäjälle. Mutta ei se ole. Poikani oli aikaisemmin myös sitä mieltä, ettei voitelua tarvita, mutta kunnostin sitten hänen suksensa talven hiihdon jälkeen. Hän ällistyi kun näytin millaista mustaa moskaa pohjista tuli kuumassa parafiinivoitelussa kun siklasin ylimääräisiä pois. Samoin hän ihmetteli luiston huimaa paranemista, kun laitoin pohjiin pintakerrokseksi matalafluorista sinistä Rexiä.

Nykyisten suksien pohjamuovi on hieman huokoista ja se imaisee jonkin verran parfiinia, kun sitä voidellaan. Taas joku väittää, ettei niin ole, mutta se on kylmä totuus. Suksien pohjat menevät piloille,huokoset tukkoon, jos niitä ei vähintään kerran talvessa huolleta parafiinivoitelulla. Jos hiihdetään paljon niin tuo huolto pitää tehdä useammin, heti kun pohjat alkavat kulumaan vaaleiksi. Nykyisillä pikaluistoilla voi tuota huoltoväliä pidentää, mutta ei poistaa kokonaan.

Mutta älä nyt alkuperäinen kirjoittaja säikähdä. Ei se niin vaikeaa ole, vaikka asia pientä vihkiytymistä vaatiikin ja homman voi todella jättää urheiluliikkeelle, tai pyytää jotain kokeneempaa kaveria auttamaan ja itse sitten vain käyttää pikavoiteita. Urheiluseuroillakin on yleensä nimettynä harrastehiihtovastaava, jolta voi kysellä neuvoja.

Lue lisää

Joo. Mutinaa, mutinaa.

Pohjassa ei niitä imeyttäviä huokosia ole, vaan parafiini joko liukenee pohjaan tai kiinnittyy pohjan pintakerroksiin muilla tavoin. Tuo huokosteoria on vanha mantra.

Olet oikeassa, että pohja kannattanee puhdistaa jos siinä on törkyä, mutta sen voi puhdistaa voiteenpoistonesteellä (tai jollain halvemmalla liuottimella kuten spriillä tai tärpätillä). Jos pari kertaa talvessa hiihtää, niin mitään telineitä tai lämmitysrautoja ei kannata ostella.

Aloittaja on nyt varmaan jo lahjakkaasti säikytetty pois hiihdon parista.

Näkökulmia kirjoitti:

Joo. Mutinaa, mutinaa.

Pohjassa ei niitä imeyttäviä huokosia ole, vaan parafiini joko liukenee pohjaan tai kiinnittyy pohjan pintakerroksiin muilla tavoin. Tuo huokosteoria on vanha mantra.

Olet oikeassa, että pohja kannattanee puhdistaa jos siinä on törkyä, mutta sen voi puhdistaa voiteenpoistonesteellä (tai jollain halvemmalla liuottimella kuten spriillä tai tärpätillä). Jos pari kertaa talvessa hiihtää, niin mitään telineitä tai lämmitysrautoja ei kannata ostella.

Aloittaja on nyt varmaan jo lahjakkaasti säikytetty pois hiihdon parista.

Lue lisää

No asioitahan voi tarkistaa, kun jokaisella tänne kirjoittavalla on käytössään internet-niminen moterni kotkotus.

Wikipedia mm. kertoo tietoartikkelissa "Suksi" kohdassa voitelu seuraavaa: "Yhden maastohiihtosuksen pohjaan saadaan materiaalivalmistajan (CPS) mukaan ns. imeytymään (liukenemaan UHMW PE:n sisältämään olomuotoon) reilun gramman verran luistovoidetta 110 C lämpötilassa." Kysymys on P-tex 2000 ja 4000 muovimateriaaleista, joita nykyään käytetään kaikissa suksissa aivan halvimpia suksimalleja lukuunottamatta. Ne halvimmat ämpärimuovisukset ovat luku sinänsä. Niissähän voiteita ei saa pysymään millään, eikä semmoisia usein Kiinassa tehtyjä kukaan järkevä hiihdon harrastaja osta itselleen ristiksi, korkeintaan ihan pienelle lapselle, joka aloittelee hiihtoharrastusta, eikä luistolla ole väliä, voi ostaa.

Siis suksenpohja imaisee itseensä luistovoidetta, parafiinia, koska materiaali on huokoista. Voidaan toki puhua myös liukenemisesta, mutta se liukeneminen ei tarkoita sitä, että pohja siitä sen kummemmin kuluu, kun voidetta siklaillaan ja harjaillaan uudelleen ja taas uudelleen lukemattomia kertoja, vaan hyvin huolletut pohjat kestävät monien tuhansien kilometrien hiihdon. Laitettu luistovoide kuluu siis myös pois, jonka asian jokainen voi havaita pohjan vaalenemisena, ja parafiinikäsittely sen vuoksi täytyy ajoittain uusia. Kyseisessä suksiartikkelissa myös puhutaan luistokertoimista, joita on voidelluissa ja voitelematomissa suksissa.

Pinttyneen tai uv-säteilyn kovettaman suksenpohjan avaaminen ei onnistu voiteenpoistoaineella, vaan se vaatii hionnan. Hionnan voi myös tehdä itse hienolla hiekkapaperilla, mutta on kova homma, eikä lopputuloksesta ole takuuta. Siksi urheiluliikkeen hionta kivihiomakoneella on paras vaihtoehto, eikä niin hirveän kalliskaan, jonka jälkeen kunnon parafiinikäsittely.

Ei näitä asioita kenenkään tarvitse säikähtää. Täytyihän aikoinaan myös puusukset huoltaa. Tervattiin ja luistoksi laitettiin kynttilää. Pitovoide sitten oli mitä milloinkin moskaa, hartsia tai muuta. Nykyään luisteluhiihto on saanut suosiota varmasti sen vuoksi, että luistelusuksien huolto on hyvin helppoa, kun ei tarvise pidon kanssa pelailla. Pito-ongelmiin perinteisen suksissa on nyt harrastehiihtäjille tullut ilmeisen oiva ratkaisu, eli pitoteippi.Yksinkertaisimmillaan parafiinivoitelun voi tehdä itse esim vanhalla silitysraudalla, kunhan pitää huolen ettei polta suksenpohjia. Parafiinin levittäminenkin onnistuu ilman telinettä kahden tuolin välissä, ja toinen pitää kiinni suksesta, kun toinen levittää voiteen. Sitten vaan ylimääräisen voiteen huolellinen siklaus ja harjaus, niin luistovoitelu on valmis. Pitovoidetta sitten vaan perinteisen sukseen purkista. Lukuisia kertoja olen tasoittanut pitovoiteen kämmenpohjalla, mutta siisteimmin se tapahtuu muutaman euron maksavalla tasoituskorkilla.

Siklitaavi kirjoitti:

No asioitahan voi tarkistaa, kun jokaisella tänne kirjoittavalla on käytössään internet-niminen moterni kotkotus.

Wikipedia mm. kertoo tietoartikkelissa "Suksi" kohdassa voitelu seuraavaa: "Yhden maastohiihtosuksen pohjaan saadaan materiaalivalmistajan (CPS) mukaan ns. imeytymään (liukenemaan UHMW PE:n sisältämään olomuotoon) reilun gramman verran luistovoidetta 110 C lämpötilassa." Kysymys on P-tex 2000 ja 4000 muovimateriaaleista, joita nykyään käytetään kaikissa suksissa aivan halvimpia suksimalleja lukuunottamatta. Ne halvimmat ämpärimuovisukset ovat luku sinänsä. Niissähän voiteita ei saa pysymään millään, eikä semmoisia usein Kiinassa tehtyjä kukaan järkevä hiihdon harrastaja osta itselleen ristiksi, korkeintaan ihan pienelle lapselle, joka aloittelee hiihtoharrastusta, eikä luistolla ole väliä, voi ostaa.

Siis suksenpohja imaisee itseensä luistovoidetta, parafiinia, koska materiaali on huokoista. Voidaan toki puhua myös liukenemisesta, mutta se liukeneminen ei tarkoita sitä, että pohja siitä sen kummemmin kuluu, kun voidetta siklaillaan ja harjaillaan uudelleen ja taas uudelleen lukemattomia kertoja, vaan hyvin huolletut pohjat kestävät monien tuhansien kilometrien hiihdon. Laitettu luistovoide kuluu siis myös pois, jonka asian jokainen voi havaita pohjan vaalenemisena, ja parafiinikäsittely sen vuoksi täytyy ajoittain uusia. Kyseisessä suksiartikkelissa myös puhutaan luistokertoimista, joita on voidelluissa ja voitelematomissa suksissa.

Pinttyneen tai uv-säteilyn kovettaman suksenpohjan avaaminen ei onnistu voiteenpoistoaineella, vaan se vaatii hionnan. Hionnan voi myös tehdä itse hienolla hiekkapaperilla, mutta on kova homma, eikä lopputuloksesta ole takuuta. Siksi urheiluliikkeen hionta kivihiomakoneella on paras vaihtoehto, eikä niin hirveän kalliskaan, jonka jälkeen kunnon parafiinikäsittely.

Ei näitä asioita kenenkään tarvitse säikähtää. Täytyihän aikoinaan myös puusukset huoltaa. Tervattiin ja luistoksi laitettiin kynttilää. Pitovoide sitten oli mitä milloinkin moskaa, hartsia tai muuta. Nykyään luisteluhiihto on saanut suosiota varmasti sen vuoksi, että luistelusuksien huolto on hyvin helppoa, kun ei tarvise pidon kanssa pelailla. Pito-ongelmiin perinteisen suksissa on nyt harrastehiihtäjille tullut ilmeisen oiva ratkaisu, eli pitoteippi.Yksinkertaisimmillaan parafiinivoitelun voi tehdä itse esim vanhalla silitysraudalla, kunhan pitää huolen ettei polta suksenpohjia. Parafiinin levittäminenkin onnistuu ilman telinettä kahden tuolin välissä, ja toinen pitää kiinni suksesta, kun toinen levittää voiteen. Sitten vaan ylimääräisen voiteen huolellinen siklaus ja harjaus, niin luistovoitelu on valmis. Pitovoidetta sitten vaan perinteisen sukseen purkista. Lukuisia kertoja olen tasoittanut pitovoiteen kämmenpohjalla, mutta siisteimmin se tapahtuu muutaman euron maksavalla tasoituskorkilla.

Lue lisää

Juu. Kuten sanottua, parafiini osittain liukenee uhmwpe:hen, mutta mistä sinä ne huokoset löysit? Mikroskoopillako katsoit? Puussa on huokosia, joihin voi jotain imeyttää, mutta muovissa ei. Tämä huokosteoria juontanee juurensa puusuksien ajalta, johon tuossa viittasitkin.

Jokainen ymmärtää, että jos esim. paksuun maaliin lisää liuotinta, maali ohenee. Jos muoviin liukenee pehmeämpää parafiinia, muovi ohenee (pehmenee).

Hiomalla tosiaan saa sen pehmenneen kerroksen ehkä pois, mutta moni pohja on pehmennyt lähes kokonaan, mikä saattaa syödä luistoa pois.

Yhtä kaikki, se mikä kuitenkin vaikuttaa eniten, jopa yli 95% suksien luistoon on suksen profiili. Näin ollen kuntoilijan ei kannata juuri uhrata ajatuksia luistovoiteluun. Pohjasta voi kyllä puhdistaa ylimääräisen möhnän pois vähäisellä määrällä tärpättiä, koska se ei vie paljon aikaa.

Näkökulmia kirjoitti:

Juu. Kuten sanottua, parafiini osittain liukenee uhmwpe:hen, mutta mistä sinä ne huokoset löysit? Mikroskoopillako katsoit? Puussa on huokosia, joihin voi jotain imeyttää, mutta muovissa ei. Tämä huokosteoria juontanee juurensa puusuksien ajalta, johon tuossa viittasitkin.

Jokainen ymmärtää, että jos esim. paksuun maaliin lisää liuotinta, maali ohenee. Jos muoviin liukenee pehmeämpää parafiinia, muovi ohenee (pehmenee).

Hiomalla tosiaan saa sen pehmenneen kerroksen ehkä pois, mutta moni pohja on pehmennyt lähes kokonaan, mikä saattaa syödä luistoa pois.

Yhtä kaikki, se mikä kuitenkin vaikuttaa eniten, jopa yli 95% suksien luistoon on suksen profiili. Näin ollen kuntoilijan ei kannata juuri uhrata ajatuksia luistovoiteluun. Pohjasta voi kyllä puhdistaa ylimääräisen möhnän pois vähäisellä määrällä tärpättiä, koska se ei vie paljon aikaa.

Lue lisää

Tuo huokosjuttu ja liukeneminen`?Eikö täällä ole yhtään kemistiä,joka antas lopullisen vastauksen moiseen. näin maallikkona en voi muuta sanoa,kuin sen,että sähkömiehenä opetettiin meille ,että muovi oli se sitten mitä vain,niin ajan kanssa se läpäisee vettä,jonkin verran,sen vuoksi mm. merikaapelissa on vettä läpäisemätön alumiini välikerroksessa.Ja kun nettiä lukee niin siellä sanotaan,että tää UHMWP läpäisee hieman vettä?Eli suksi vettyy vesikelissä pitemmällä matkalla.Mutta tuo pohjan harmaantuminenon mystinen juttu.Kun vedät pohjan sileeksi teräs siklillä on pohja kiiltävän musta ja siinä ei ole siis vahaa varmasti ollenkaan ja täällä osa porukasta väittää,että pohjan harmaus johtuu vahan/parafiinin puutteesta?Voisiko harmaus olla likaa tai pohjan nukkaa??

hiihtäjäkin kirjoitti:

Tuo huokosjuttu ja liukeneminen`?Eikö täällä ole yhtään kemistiä,joka antas lopullisen vastauksen moiseen. näin maallikkona en voi muuta sanoa,kuin sen,että sähkömiehenä opetettiin meille ,että muovi oli se sitten mitä vain,niin ajan kanssa se läpäisee vettä,jonkin verran,sen vuoksi mm. merikaapelissa on vettä läpäisemätön alumiini välikerroksessa.Ja kun nettiä lukee niin siellä sanotaan,että tää UHMWP läpäisee hieman vettä?Eli suksi vettyy vesikelissä pitemmällä matkalla.Mutta tuo pohjan harmaantuminenon mystinen juttu.Kun vedät pohjan sileeksi teräs siklillä on pohja kiiltävän musta ja siinä ei ole siis vahaa varmasti ollenkaan ja täällä osa porukasta väittää,että pohjan harmaus johtuu vahan/parafiinin puutteesta?Voisiko harmaus olla likaa tai pohjan nukkaa??

Lue lisää

Voin sanoa, että olen saanut kemian koulutusta yliopistossa, joskin määrittelen itseni enemmän fyysikoksi.

Vesi ei pääse muovin läpi, muovisukset eivät siis vety, koska uhmwpe:ssa ei ole ainakaan sen kokoisia "huokosia" että vesimolekyyli mahtuisi läpi. Koska parafiinimolekyyli on isompi kuin vesimolekyyli, voimme olettaa, ettei parafiinikaan tunkeudu pohjamuoviin, mutta lämmön avulla se voi liueta muoviin.

Tosiaan tuo harmaantuminen on mystisempi asia. Hyvin teräksellä kuzmin-siklattu pohja ei harmaannu, mutta vahattu pohja harmaantuu. Harmaus siis liittynee parafiiniin. Harmaa lienee parafiinin keräämää likaa tai nukkautunutta pohjaa. Jos siis nukkaantuneen pohjan kuorii terällä pois, pohja pysyy pitkään kiiltävänä.

Näkökulmia kirjoitti:

Voin sanoa, että olen saanut kemian koulutusta yliopistossa, joskin määrittelen itseni enemmän fyysikoksi.

Vesi ei pääse muovin läpi, muovisukset eivät siis vety, koska uhmwpe:ssa ei ole ainakaan sen kokoisia "huokosia" että vesimolekyyli mahtuisi läpi. Koska parafiinimolekyyli on isompi kuin vesimolekyyli, voimme olettaa, ettei parafiinikaan tunkeudu pohjamuoviin, mutta lämmön avulla se voi liueta muoviin.

Tosiaan tuo harmaantuminen on mystisempi asia. Hyvin teräksellä kuzmin-siklattu pohja ei harmaannu, mutta vahattu pohja harmaantuu. Harmaus siis liittynee parafiiniin. Harmaa lienee parafiinin keräämää likaa tai nukkautunutta pohjaa. Jos siis nukkaantuneen pohjan kuorii terällä pois, pohja pysyy pitkään kiiltävänä.

Lue lisää

Niin tässä tullaan ilmeisesti siihen,että pitemmällä matkalla terässiklattu suksi on parempi kuin vahattu.Siitä kai on netissäkin jollakin foorumilla keskusteltu.
Mutta harrastelijan,joka ei kilpaa hiihdä ei tartte siklausta eikä vahausta,kunhan pohjat pitää puhtaina luistoalueilta.

hiihtäjäkin kirjoitti:

Niin tässä tullaan ilmeisesti siihen,että pitemmällä matkalla terässiklattu suksi on parempi kuin vahattu.Siitä kai on netissäkin jollakin foorumilla keskusteltu.
Mutta harrastelijan,joka ei kilpaa hiihdä ei tartte siklausta eikä vahausta,kunhan pohjat pitää puhtaina luistoalueilta.

Lue lisää

Olemme tismalleen samoilla linjoilla.

Jokainen saa tietysti laittaa suksensa niin hyvään kuntoon kuin haluaa ja joku varmasti nauttii tästä suksien huoltamisesta yhtä paljon kuin itse hiihdostakin.
Mutta sellaiselle, joka joskus on hiihtänyt, ei hiihtämisen uusi aloitus ole ihan noin vakava juttu.
Itse aloitin hiihtämisen viisikymppisenä kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Ostin kirpputorilta 80-luvun sukset nordic-siteillä varustettuna ja niihin sopivat monot. Suksissa oli teksti "nevervax", ja se piti paikkansa. Sukset luistivat tyydyttävästi ja pakkasen puolella pitivätkin ilman voitelua. Niillä suksilla pääsin kokeilemaan ja hiihdon rytmi ei ollut hävinnyt mihinkään kolmenkymmenen vuoden aikana.
Telkkarista olin nähnyt luisteluhiihdon tulon ja kokeilin sitä myös näillä samoilla suksilla ja parin kuukauden aikana sain hyvän käsityksen ja tuntuman mitä on kuokka, wassberg ja mogren.
Tuolla varustuksella kävin hiihtelemässä yleisellä, vilkkaalla hiihtoladulla ja kenenkään jalkoihin en jäänyt. Kuokkanousuissa jopa usein sain itse siirtyä ohituskaistalle vaikka edessä oli kalliin kaluston miehiä.
Näin huomasin, että hiihto on minun laji ja olen tietysti sittemmin hankkinut modernimpia välineitä, mutta voitelutiedettä en tarvitse.
Jokainen saa tietenkin hankkia välineet niinkuin haluaa ja voidella niinkuin haluaa, mutta tahdoin vain kertoa, että aloittamaan pääsee huomattavan vaatimattomilla kustannuksilla ja toimenpiteillä.

Nordic-siteillä kirjoitti:

Jokainen saa tietysti laittaa suksensa niin hyvään kuntoon kuin haluaa ja joku varmasti nauttii tästä suksien huoltamisesta yhtä paljon kuin itse hiihdostakin.
Mutta sellaiselle, joka joskus on hiihtänyt, ei hiihtämisen uusi aloitus ole ihan noin vakava juttu.
Itse aloitin hiihtämisen viisikymppisenä kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Ostin kirpputorilta 80-luvun sukset nordic-siteillä varustettuna ja niihin sopivat monot. Suksissa oli teksti "nevervax", ja se piti paikkansa. Sukset luistivat tyydyttävästi ja pakkasen puolella pitivätkin ilman voitelua. Niillä suksilla pääsin kokeilemaan ja hiihdon rytmi ei ollut hävinnyt mihinkään kolmenkymmenen vuoden aikana.
Telkkarista olin nähnyt luisteluhiihdon tulon ja kokeilin sitä myös näillä samoilla suksilla ja parin kuukauden aikana sain hyvän käsityksen ja tuntuman mitä on kuokka, wassberg ja mogren.
Tuolla varustuksella kävin hiihtelemässä yleisellä, vilkkaalla hiihtoladulla ja kenenkään jalkoihin en jäänyt. Kuokkanousuissa jopa usein sain itse siirtyä ohituskaistalle vaikka edessä oli kalliin kaluston miehiä.
Näin huomasin, että hiihto on minun laji ja olen tietysti sittemmin hankkinut modernimpia välineitä, mutta voitelutiedettä en tarvitse.
Jokainen saa tietenkin hankkia välineet niinkuin haluaa ja voidella niinkuin haluaa, mutta tahdoin vain kertoa, että aloittamaan pääsee huomattavan vaatimattomilla kustannuksilla ja toimenpiteillä.

Lue lisää

Noin se menee.

Vaikka on uuttakin kalustoa, ostin huvikseni muutama vuosi sitten kirpputorilta noin 2 eurolla 80-luvun alkupuolen kilpasukset. Osasin arvioida, että ne olivat suunnilleen minun kokoiselleni sopivat. Vaihdoin vain vähän modernimmat siteet, jotta kävisivät monoihini. Puhdistin sukset tärpätillä ja laitoin pitovoidetta pohjiin.

Sukset eivät juuri hävinneet uudemmille perinteisen kilpasuksilleni. Luisto ei ehkä ollut ihan niin hyvä, mutta niillä vanhoilla suksilla oli helpompi ja rennompi hiihtää.

eihän se parkku silloin tällöin pohjaan haittaa mitään - parantaa hieman luistoa etenkin ongelma keleillä (esim. kova pakkanen) sekä puhdistaa luonnollisesti pohjan. Tärkeintä pertsan suksien luistolle on kuitenkin pitoalueen pituuden tarkennus (etenkin jos paino on noussut) liian pitkä pitoalue / löysäsuksi sen luiston vie pois aika tehokkaasti !! Paperitestiä kehiin pitoalueen etukohdan löytämiseksi. Takamerkki on n. 5 cm kantapään edessä..

einari pitopohja kirjoitti:

eihän se parkku silloin tällöin pohjaan haittaa mitään - parantaa hieman luistoa etenkin ongelma keleillä (esim. kova pakkanen) sekä puhdistaa luonnollisesti pohjan. Tärkeintä pertsan suksien luistolle on kuitenkin pitoalueen pituuden tarkennus (etenkin jos paino on noussut) liian pitkä pitoalue / löysäsuksi sen luiston vie pois aika tehokkaasti !! Paperitestiä kehiin pitoalueen etukohdan löytämiseksi. Takamerkki on n. 5 cm kantapään edessä..

Lue lisää

Jos paino on pysynyt samoissa lukemissa, niin ne vanhat sukset kelpaa edelleen. Painon muutokset tuntuu heti suksissa.

Kevyt hiihtäjä ja jäykät sukset (painavammalle tarkoitettu) tietää ongelmia hiihdon aloituksessa, kun suksea ei saa pitään yhtä helposti. Tarvitaan tavallista enemmän oikein ajoitettua potkua ja sitä löytyy paremmin kilometrien myötä. (Raskaamman repun kanssa sitä painoa saa nopeimmin.)

Toisaalta taas painavalle hiihtäjälle löysät sukset tarkoittaa lyhyttä pitovoiteen aluetta. Muutoin ei löydy luistoa ja yhden suksen luisto on nihkeätä. (Kahden suksen luistolla ei ole niin merkitystä kuin alamäissä.)

Paperitesti kannattaa tehdä suksille, kuten tuossa aikaisemmin kirjoitettiin.

j h kirjoitti:

Jos paino on pysynyt samoissa lukemissa, niin ne vanhat sukset kelpaa edelleen. Painon muutokset tuntuu heti suksissa.

Kevyt hiihtäjä ja jäykät sukset (painavammalle tarkoitettu) tietää ongelmia hiihdon aloituksessa, kun suksea ei saa pitään yhtä helposti. Tarvitaan tavallista enemmän oikein ajoitettua potkua ja sitä löytyy paremmin kilometrien myötä. (Raskaamman repun kanssa sitä painoa saa nopeimmin.)

Toisaalta taas painavalle hiihtäjälle löysät sukset tarkoittaa lyhyttä pitovoiteen aluetta. Muutoin ei löydy luistoa ja yhden suksen luisto on nihkeätä. (Kahden suksen luistolla ei ole niin merkitystä kuin alamäissä.)

Paperitesti kannattaa tehdä suksille, kuten tuossa aikaisemmin kirjoitettiin.

Lue lisää

http://pure.ltu.se/portal/files/152565/LTU-LIC-0603-SE.pdf

stj kirjoitti:

http://pure.ltu.se/portal/files/152565/LTU-LIC-0603-SE.pdf

Tuohon kannattaisi jokaisen voidemestarin perehtyä.

Näkökulmia kirjoitti:

Tuohon kannattaisi jokaisen voidemestarin perehtyä.

Ei ne halua eikä ymmärrä.

RotoBrush kirjoitti:

Ei ne halua eikä ymmärrä.

Noh, minäkin joskus olin voidemies, mutta jo vuosia sitten koin kääntymyksen.

stj kirjoitti:

http://pure.ltu.se/portal/files/152565/LTU-LIC-0603-SE.pdf

Siis tää oli ihan vitun tärkee lukee. KIITOS! Tää Sunnutaihiihtäjä huokas juuri syvään. Ei saatana tarvita mitään kerpeleen ylimääräisiä voiteita. kunnon puhdistus sillon tällöin ja ja pitoa perää.
Kovissa kisoissa on voitettu pakasta vedetyillä suksilla jajopa pitopohja vehkeillä.
Se siitä. Kiitos!