Haluaisin keskustella herpeksestä ja parisuhteesta. Itse sain tartunnan noin 5 kk sitten ja tästä alkaen se on ollut mielessäni melkein joka päivä. Vatvon ja vatvon sitä, kuinka kertoa tulevalle kumppanille (tällä hetkellä sinkku)taudista. Olen kuvitellut asiaa toisin päin ja tottakai kieltäytyisin harrastamasta suojaamatonta seksiä kumppanin kanssa jolla tämä on. Ehkä suostuisin suojaamattomaan yhdyntään, kun tietäisin että suhteemme on pitempi aikainen. Tällä iällä en enää leikkisuhteisiin enää alakaan, vaan tosimielellä etsimässä. Mutta pelkään että kun ihastun liikaa tautdista kertominen ajaa "rakkaani" pois tai seksielämä ei ole enää entistä.
Tauti kuitenkin on parantumaton. En tiedä olenko jo mielessäni paisutellut herpeksen HIV-taudin tasolle. Tämä miettiminen on tuskallista. Haluasin olla rehellinen, mutta mutta... Millaisia reaktioita olette kumppaniltanne saaneet kun olette kertoneet? Entä kuinka kun asia on tullut yllätyksenä, koska eihän kantaja aina tiedä että se on itsellä? Olen myös kuullut että kun tauti on ollut elimistössä todella kauan, useita vuosia, se jämähtää selkäytimeen eikä enää oireile.
Tauti kuitenkin on parantumaton. En tiedä olenko jo mielessäni paisutellut herpeksen HIV-taudin tasolle. Tämä miettiminen on tuskallista. Haluasin olla rehellinen, mutta mutta... Millaisia reaktioita olette kumppaniltanne saaneet kun olette kertoneet? Entä kuinka kun asia on tullut yllätyksenä, koska eihän kantaja aina tiedä että se on itsellä? Olen myös kuullut että kun tauti on ollut elimistössä todella kauan, useita vuosia, se jämähtää selkäytimeen eikä enää oireile.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sain itse genitaaliherpeksen stressin laukaisemana kuusi vuotta sitten. Tartunnan alkuperästä lääkäritkään eivät osanneet sanoa muuta. Jokatapauksessa herpes on pysytellyt piilossa sen jälkeen, eikä ole ilmaantunut mitään oireita. Eli se voi olla elimistössä todella pitkään oirehtimatta; olen kuullut jopa, että osalla se oirehtii vain kerran ja jää siihen.
Itse kerroin kumppanilleni heti, kun seksi tuli ajankohtaiseksi. Hyvä on, jos itsellä on tietoa, eikä yritä väistellä, vähätellä tai liiotella asiaa. Olemme harrastaneet onnellista seksiä ilman kondomia kaksi vuotta, eikä kumppanini ole saanut tartuntaa.
Hoidat hyvät, huolettomat ja terveelliset elämäntavat itsellesi. Tällöin herpes pysyttelee yleensä poissa. Mua se kiusas pari vuotta opiskelutressien aikana. Mut nyt ei ole vaivannu pariin vuoteen...
Kunnon rakkaus kestänee tuon tiedon...
Toinen vaihtoehto on etsiä kumppani, jolla jo on se...
Vakava asia, mutta tuo oli hauska, että etsi kumppani jolla herpes jo on... Eli seuranhakuilmoitus kuuluu jotakuinkin näin..
"Etsin miestä, jolla sukupuoliherpes..."
Sorry, mutta naurattaa niin kovin :)
Voisin vastatakin sellaiseen ilmoitukseen... ;)
olen aivan samassa tilanteessa.sain vähän yli kuukausi sitten herpeksen ja nyt se pyörii mielessä koko ajan ja masentaa että huoliikohan enään kukaan siis jos löytyy joskus se seurustelu kumppani niin miten uskaltaa kertoa ja miten kertoa ja missä vaiheessa. kaiken lisäksi sain herpeksen suuhunikin?! miten sen kanssa sitten menetellä nyt ovat rakkulat parantuneet mutta uskaltaako sitä enää pussailla ketään ja miten tästä nyt sitten kertoa kun se oikea löytyy. panikoin ja stressaan tämän asian kanssa päivittäin. olisi kiva tietää muiden kokemuksia herpeksestä genitaalialueella tai suussa ja miten kerroitte kun löysitte kumppanin ja missä vaiheessa ja miten asia otettiin vastaan. iso kiitos
Mietin tautiani päivittäin. Ennen pieni kutina alapäässä ei ajatuksia heivauttanut, mutta nyt ajattelee heti, tuliko herpes uusimaan. Mielessä on aamulla ja iltaisin varsinkin. Kadullakin tai kahvilassa istuessani mietin "onkohan tuolla" ja "onkohan tuolla" - tiedän että tällainen ajattelu ei johda mihinkään, mutta sitä pitää itseään huonompana. En halua että huoraksi luullaan, olen ihan tavallinen naisimmeinen, joka ihannoi perheestä ja maaseudusta... =)
Itse sain herpeksen alapäähän neljätoista vuotta sitten. Muistan että tunteet olivat samat kuin monella tänne kirjoittaneella. Aluksi herpes uusi lähes kuukausittain, tuntui että elämä oli yhtä herpestä..
Elinkin ajat tartunnan jälkeen ilman seuralaista. Ehkä pari vuotta tartunnan jälkeen oireet olivat jo vähäisempiä ja aloin seurustella vakituisesti. Kumppanille kerroin, eikä hän saanut tartuntaa, aluksi käytettiinkin kondomia. Ajan kanssa siirryi pillereihin. tämän jälkeen ovat seuralaisetkin muuttuneet ja olen saanut pari lastakin. Ja harrastanut siis seksiä ilman kondomia. Nykyiselle kumppanille kerroin ennen eka sänkyyn menoa herpeksestä ja käytettiin tietenkin kondomia, myöhemmin siirryttiin pillereihin. Hän ainakin suhtautui asiallisesti herpekseen.
En usko, että herpes ajan kanssa vaikuttaa juurikaan seksielämääsi. Mutta tärkeää on, että opit tunnistamaan kehosi reagoinnit herpeksen aktivoituessa elimistössäsi. Silloin voit kieltäytyä suojaamattomasta seksistä. Itse en harrasta sitä edes kondomin kanssa, jos minulla on oireita. Nykyisin oireet tulevat keskimäärin kerran vuodessa.
Älä turhia huoli, vaikka tartunnan alkuvaiheessa herpes-ajatukset valtaavatkin mielen aika usein. Olet yhtä tärkeä ihmisenä kuin ennenkin, eikä se ihmisarvoasi huononna.
Itse kuulin sairastavani herpestä uudelta kumppaniltani, muutaman kerran olimme olleet kun hänellä ilmeni outoja näppylöitä. Tottakai käskin hänen mennä lääkäriin ja vastauksena oli herpes2, itse otin sen jälkeen vasta-aine testin ja tulos positiivinen. Lääkäri arveli että minä olin tartuttaja, koska hänen oireensa vastasivat ensioireita. En ollut tiennyt taudista mitään ja tietämättäni aiheutin sen kumppanilleni. Ei ollut mukava uutinen itsellenikään... Onneksi miesystäväni alkujärkytyksen jälkeen ymmärsi, eikä taudista enää ole ollut mitään haittaa elämällemme... Muutama näppylä kerran vuodessa stressin yhteydessä, mutta ei ne näppylät kaada hyvää parisuhdetta. Toivottavasti muillakin psotiivisi kokemuksia.