Nojaa, ajattelimpa jakaa tunteitani tänne. Olen aloittanut vasta ammattikoulun. Minun luokkani on tosi kiva, kaikki tulee toimeen keskenään ja opettajat ovat mukavia ja rentoja. Koulupäivät menevät joskus melko lupsakkaasti. Aamu on tuskaa. Kello soi siinä puoli kuuden aikaan ja en millään jaksa herätä. Teen kaikki aamu rutiinit silmät ummessa ja bussia odottaessa olen jo melko virkeä. Bussissa ajattelen että voi kun minun ei tarvitsisi mennä kouluun. Tiedän, että ei koulussa ole mitään ahdistavaa ja joskus päivät menevätkin melko rennosti ja nopeasti. Joku minua kuitenkin ahdistaa. Haluaisin olla vain kotona. En jaksa sitä jokapäiväistä ramppaamista. Melko yleensä ajattelen koko päivän koulussa että Millon pääsen kotiin. Vilkuilen kelloa joka vartin välein. En jaksa vain käydä siellä. Haluaisin jäädä kotiin ja elää rentoa elämää. Joskus jopa ajattelen, että lähden lätkimään jonnekkin metsikköön asumaan, ettei tarvitse hommata töitä eikä siksi tarvitse käydä koulua. Eläisin luonnon antimilla, kuten keräilisin sieniä, marjoja sun muuta kivaa. Ehkä voisin myös pystyttää oman maatilan kotiin, pistää perunat peltoon ja mansikat maahan. Niillä elää eikä töitä tarvitse. Voisikai jonkun pienen sivubisneksen hommata, mutta ei siihenkään välttämättä koulua tarvitse! Olen kuullut, että jotkut ottavat töihin koulukokemattomia henkilöitä esimerkiksi johonkin tietokonehommiin, kuten mainosten tekemiseen jne. Tämä on vasta ensimmäinen vuosi ja olen lopen kyllästynyt koko kouluun. Tuntuu niin hirveän raskaalta ajatella että minulla on vielä kaksi vuotta edessä! Miten ihmeessä tulen selviämään siitä? En halua selviytyä. Haluaisin jättää koulun kesken, koska se ahdistaa minua niin paljon. Yleensä ahdistus on aamuisin ja koulusta tultua pahin. Se, miksi en ole paennut tätä kaikkea on ihana perheeni. En voi jättää heitä. En voisi olla niin ilkeä. En voisi satuttaa heitä millään tavalla. En vain voisi tehdä niin. Minun vanhempani ei edes anna minun olla kotona, ei perustaa maatilaa, vaan pakottavat minut kouluun. Kukaan vain ei tunnu ymmärtävän, miten raskasta tämä on minulle.
Koulu ahdistaa.
2
293
Vastaukset
- oivotshu
Mahdatkohan nukkua tarpeeksi? Jos on koko ajan väsynyt, niin jatkuvat rutiinit voivat ahdistaa. Kannattaa muistaa, että vaikka tekisit mitä työtä tahansa, niin yleensä aina niihinkin pitää lähteä tiettyyn aikaan.
Voisit myös jutella asiastasi koulun terveydenhoitajalle, sillä syynä voi olla masennus, joka on hoidettavissa läääkityksellä.
Voisitko hankkia vuokra-asunnon koulun läheltä, niin välttyisit bussimatkoilta?
Voisitko ajatella, että kävisit koulun loppuun, koska se on sinulle hyväksi? Saisit ammatin ja tekisit läheisesi ylpeiksi. Sen jälkeen voisit miettiä, että mikä työ olisi sinulle se oikea.
Kannattaa muistaa, että kaikkia unelmia ei yleensä saa saavutettua heti, vaan se vaatii paljon työtä. Ehkä sinun unelmasi toteutuu jonakin päivänä, mutta sitä ennen pitää tehdä kovasti työtä. Jotta voisit hankkia sen unelmiesi maatilan ja ostaa sinne tarvittavat laitteet, lannoitteet, taimet, kalusteet, auton jne, niin tarvitset sitä rahaa starttaamiseen, joten joudut ehkä jonkun vuoden tekemään muuta työtä, jotta pääset lähemmäs unelmaasi.
Jos olet telkkarista katsonut tai netistä lukenut menestyneistä ihmisistä, niin he kaikki ovat asettaneet päämäärän ja tehneet määrätietoisesti työtä sen eteen.
Itse olen mainosalalla ollut töissä ja sillä alalla on mielettömästi kilpailua. Ihan tavallisiin markkinointiassistentin hommiin hakee merkonomien ja tradenomien lisäksi myös markkinointia pääaineenaan lukeneita kauppatieteen maistereita, koska alalla on niin vähän työpaikkoja. Sille alalle en siis suosittele hakeutumaan.
Oletko tutustunut koulukavereihisi? Kun osallistut yhteisiin illanviettoihin, niin sitoudut kouluun paremmin ja saat ystäviä ja jopa seurustelukumppanin.
Onnea opiskeluun! - Tyttmv
Kiitos viestistäsi. Ymmärrän että elämä on hankalaa, mutta tuntuu että tämä on vain turhaa. En teidä yhtään mikä ammatti sopii minulle, koska en haluaisi olal mikään. Haluaisin vain olla "tekemättä mitään." Koko elämä on tylsää, aikuisena vain töitä, öitä ja töitä. Ei vapaa aikaa ollenkaan. Tiedän että tämä on tällaista, hankalaa. En oikein tiedä mitä elämälläni tekisin. En ole hyä missään, eikä minusta tule mitään. ja tuo nukkuminen, en nuku ehkä tarpeeksi, mutta minkäs sille mahtaa. Jos menen aikaisemmin nukkumaan niin en kuitenkaan voi nukahtaa, koska ei väsytä. nukahdan siinä melko myöhään ja aamulla herään aikaisin. En mahda sille mitään. Kouluun on herättävä, vaikka en saa unta aikaisemmin. olen tutustunut kavereihin mutta en jaksa viettää aikaa heidän kanssa. Olen ehkä vähän ujokin ja tykkään olla useasti myös omissa oloissani. En sanoisi että tämä on masennusta. kaikki alkoi heti kun koulu alkoi. Lomat menevät mukavasti ja osaan nauttia, kun on aikaa. Sitten kun koulu alkaa niin olen hirveän väsynyt ja "masentunut". En jaksa mennä terveyden hoitajalle, koska ei se auta mitään. koulu on se joka pilaa kaiken. Ilman sitä kaikki olisi hyivn. Kai se on jotenkin jaksettava, koska en voi muuta. Kiitos Sinulle vastauksesta. :-)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102710- 942001
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei401518- 2601398
Yli puolella maahanmuuttajalapsista ei ole tietoja ja taitoja, joilla selviää yhteiskunnassa
Miksi Suomeen otetaan väkeä jolla on älyvajetta? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010730220.html2741059- 69969
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47891- 55874
Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77870- 44785