U. A. Käkönen kertoo teoksessaan Sotilasasiamiehenä Moskovassa - Sortavalan luovutuksesta venäläisille ja Päämajan nimittämästä suomalaisesta valtuuskunnasta joka tapasi venäläisen delekaation demarkaatiolinjalla Riekkalan saaressa. Johtoon oli nimetty amiraali Gustav Toivo Johannes von Schoultz ja muut jäsenet olivat ev.lut U. Tähtinen, majuri Rytkönen ja kapteeni Käkönen tulkki ja pari muuta. Saaressa tehtiin sinukauppoja venäläiseen tapaan juomalla lasit tyhjiksi pojanmaan kautta. Isojen herrojen vuoron koittaessa amiraali Schoultz kieltäytyi ehdottomasti ja alkoi kiirehtiä poislähtöä hermostuneena. Schoultz oli vanha tsaarinajan upseeri jonka kenraali Ikonnikov oli tunnistanut ja Käkönen oli jäljestäpäin saanut kuulla että Ikonnikov oli tarjonnut hänelle paikkaa puna-armeijaan asiantuntijaksi. Kun amiraali kieltäytyi, hän ehkä pelkäsi etteivät venäläiset ehkä päästä häntä pois ja siksi halusi kiirehtiä lähtöä omien puolelle. Käkönen toteaa kohtaamisesta lakonisesti teoksessaan; " Häntä ei muuuten tämän jälkeen näkynyt ". Mikähän mahtoi olla amiraalin kohtalo? Suomalaiset amiraalit luettelo ei mainitse häntä, Wikipedia tuntee hänet joten kuten. Kaappasivatko venäläiset suomalaisen päämajan nimittämän neuvottelijoiden johtajan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustav_von_Schoultz
Gustav Toivo Johannes von Schoultz (1871–1946) oli suomalainen sotilas. Hänet ylennettiin kontra-amiraaliksi 1926. Hän palveli ensimmäisessä maailmansodassa Venäjän laivaston yhteysupseerina Englannin laivastossa ja osallistui muun muassa Skagerrakin taisteluun. Suomen laivaston komentaja hän oli 1919–1926. Hän oli Suomen edustaja aseriisuntakonferenssien valmisteluissa Lontoossa ja Genevessä 1928.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustav_von_Schoultz
Gustav Toivo Johannes von Schoultz (1871–1946) oli suomalainen sotilas. Hänet ylennettiin kontra-amiraaliksi 1926. Hän palveli ensimmäisessä maailmansodassa Venäjän laivaston yhteysupseerina Englannin laivastossa ja osallistui muun muassa Skagerrakin taisteluun. Suomen laivaston komentaja hän oli 1919–1926. Hän oli Suomen edustaja aseriisuntakonferenssien valmisteluissa Lontoossa ja Genevessä 1928.
Vastaukset 10
Vanhimmat
9.9. 1946 Saalfeldissä Saksassa.
Hänen kirjoituksiaan julkaistiin Laivastolehdessä 1940-1942.
"Itsenäisen Suomen kenraalikunta".
Luen parhaillaan von Schoultzin kirjaa Englannin suuri laivasto maailmansodassa, mukana olleen muistelmia. Hän ei varmaan ollut enää vakinaisessa palveluksessa jatkosodan aikana, olihan täyttänyt 70 vuotta vuonna 1941. Kiinnostaisi kovasti, miten hän ilmoitettuna kuolinvuonna, 1946, oleskeli Saalfedissä, silloisella NL:n miehitysvyöhykkeellä itäisessä Saksassa ja kuoliko 'luonnollisen' kuoleman??
ei ole enempiä tietoja.
Uusimmassa Törni-kirjassa kerrotaan von Schoultzin kuuluneen vastarintaliikkeen johtoon keväällä 1945. Hän asui tuolloin Saksassa.
Kyseessä lienee YK-operaattiossa Suezilla suojelupoliisin etsivänäkin ollut Karl von Schoultz?
Gustaf von Schoultz.
Palaan asiaan, kunhan kerkiän.
peräti marraskuun alussa -44 Saksassa tekeille pantu Suomen pakolaishallitus.
Sen ytimeen kuului SS:n alaisuuteen perustettu Vapaan Suomen Avustusliitto.
Tämän Suomi-liiton jäsenistöön mainitaan kuuluneen myös Saksassa asunut kontra-amiraali Gustav von Schoultz, 74 v.
Porukka oli joko kansallissosialisteja tai sitten kiihkeän kommunistivastaisia oikeistolaisia.
Kts Pohjonen-Silvennoinen: "Tuntematon Lauri Törni" ss. 156-157
"Karl Anton Konstantin von Schoultz (Kalle Anttooni) (s. 7. joulukuuta 1922 Helsinki - k. 23. heinäkuuta 2013) on suomalainen kirjailija ja suomentaja. Hänen romaanejaan julkaistiin sarjassa Punainen sulka. Hän myös suomensi kirjoja Nuorten toivekirjastoon.
Hänen tunnetuimmissa kirjoissaan Seikkailu Suezilla ja Seikkailu Siinailla suomalaiset YK-miehet paljastavat salajuonet ja pelastavat ripeällä toiminnallaan rauhan Lähi-itään. Kirjojen hyvä paikallistuntemus johtuu siitä, että von Schoultz oli mukana Suomen ensimmäisessä rauhanturvaoperaatiossa Suezin alueella 1956–1957."
Gustaf von Schoultz kirjoitti vuosina 1940-1943 useita strategiaa ja geopolitiikkaa käsitteleviä artikkeleita kohtuullisen vankasti oikeistolaiseen, suomenruotsalaiseen Svensk Botten -lehteen.
Karmea!