Mitä on armo?

Ihmeelinen armo!

Armo on niin ihmeellinen, että ihmisen on sitä kokonaisuudessaan mahdotonta ymmärtää tässä ajassa.

Raamatussa on kuitenkin sanottu, mistä armon tuntee, kuinka armo ilmenee kohteessaan.

9. Sillä te tunnette meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armon, että hän, vaikka oli rikas, tuli teidän tähtenne köyhäksi, että te hänen köyhyydestään rikastuisitte.
2. Kor. 8.

Armo on siis ilmoitettu sanana rististä, pelastuksen evankeliumina.

Ilmenemisestä esim.

32. Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu; eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä.
33. Ja apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja suuri armo oli heillä kaikilla.
Apt. 4.

Pyhän Hengen kautta vuodatettu Jumalan rakkaus ilmeni näin.

Armo on Jumalan lahja, ja sen arvoa voi lähestyä ehkäpä sellaisen ajatuksen kautta, että kuinka minä voisin maksaa takaisin Herralle, Hänen minusta maksamansa hinnan.

Armo, tai paremminkin armon vaikutus ilmenee ihmisessä siten, että hän voi olla oma itsensä. Siis ei tarvitse näytellä parempaa.Niin, vaikka itsensä tutkiskelun ja siten tuntemisen kautta on tullut tietoiseksi turmeltuneisuudesta ja sen vaikutuksesta kehitykseensä.On syntiin mielistyvä ja siten syntiä tekevä.

Juuri tuo armo, mahdollistaa ihmisen kasvua pois synnistä.Niin, vaikka ihminen kasvaa oikeaan suuntaan, niin silti ihminen on syntiä tekevä /on itsessään syntiä. Aika ei riitä tässä ajassa kasvaa kokonaan syntiä tekemättömään tilaan saakka.

Niin, armo antaa rauhan ja levon sille kun tiedostaa olevan syntinen,- mutta JUMALA näkee armosta vaeltavan ihmisen synnittömäna,- Jeesuksen sovitustyön ansiosta.

Jos ihminen kieltää syntisyytensä, niin hän on armosta osaton.

Pelastus on ARMOSTA, ei ansiosta.

Luuk."..Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä parannukseen.".."

Juuda "...Rakkaani! Kun minulla on ollut harras halu kirjoittaa teille yhteisestä pelastuksestamme, tuli minulle pakko kirjoittaa ja kehoittaa teitä kilvoittelemaan sen uskon puolesta, joka kerta kaikkiaan on pyhille annettu. Sillä teidän keskuuteenne on pujahtanut eräitä ihmisiä, joiden jo aikoja sitten on kirjoitettu tulevan tähän tuomioon, jumalattomia, jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi ja kieltävät meidän ainoan valtiaamme ja Herramme, Jeesuksen Kristuksen..."

Room."..Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo...............................Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi? Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä? Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut? Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.........................
Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa. Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen himoille, älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle. Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla. Kuinka siis on?

Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se! Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi kuuliaisuuden, vanhurskaudeksi? Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ennen olitte synnin palvelijoita, nyt olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opin muodolle, jonka johtoon te olette annetut, ja että te synnistä vapautettuina olette tulleet vanhurskauden palvelijoiksi!.."

Miten itse selität armon?

Minä ihmetten syytä, miksi aloituksesi on saanut peräänsä miinusta? Eikö kristillisellä keskustelupalstalla saisi esittää kysymystä armosta ja sen olemuksesta? Armohan on koko Jumalan ilmoituksen keskiössä. Ihmisen vaellus ja iankaikkinen elämä lepäävät armon kallioperustuksella, joka on Jeesus Kristus.

Muistaakseni apostolien kirjeet alkavat -ainakin useimmat- armon ja rauhan toivotuksin. Armo mainitaan aivan ensimmäisenä. Johannes kirjoittaa, että Jeesuksen kautta tuli "armo ja totuus".

Jeesusta ei voida "jakaa kahtia". Joka ottaa vastaan armon hän ottaa vastaan myös totuuden, mutta tässäkin armo kulkee edellä. Ilman armoa ei voida ottaa vastaan totuutta; kummatkin -armo ja totuus- ovat erottamattomia ja ne henkilöityvät Jeesuksessa Kristuksessa. Kun ihminen vastaanottaa Jeesuksen, hän vastaanottaa armon ja totuuden, jotka sitten alkavat tekemään hänessä työtään ja kasvattamaan häntä.

Linkitän tähän vielä laulun, jossa kerrotaan armon perusteista. Taltioinnin taso ei ole kehuttava, mutta toivottavasti useat jaksavat kuunnella sanoja.

http://www.youtube.com/watch?v=Yo4CZjunlRE

Voiko armon hylätä? Joona 2: 9, kertoo että jeesus, ja marian kuvilla
Armonantaja hylätään I ja II käskyn rikkominen

Armo ja rauha tulee Isältä Jumalalta Ja Herralta Jeesukselta Kristukselta 2 Tess 1: 2

Lukekaa ajatuksen kanssa 10-käskyä, jos elämänne ei ole lain mukainen, teillä ei voi olla Jumalalta saatua rauhaa, sillä kaikki pahuudessa eläminen tuo mukanaan rauhattomuuden!
Uskonnehan jakeen 3 mukaan kasvaa silloin pahuuteen.

Jeesus oli täynnä armoa ja totuutta Joh 1: 14

Vähäinen kin oletus , joka teillä on , on väärä! Te ajattekette, että kun Jeesus on synnitön, niin hänen synnittömyytensä siirretään armossa teille, ja te jatkatte naapurin muijan panemista!

Juuri näin te teette ja ajattelette! Jatkatte synnissä eli laittomuudessa elämistä, ja Jeesuksen armo on mukamas teissä!

Teistä tuntuu kun Jumalan laki tuotiin vuorelta Mooseksen kautta, ja armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta jae 17, niin 10- käskyn laista viis veisataan , ja pysytään Jeesuksen Kristuksen antamassa armossa!!

Mutta jos armo on armo, mikä on totuus?? Jumalan laki on totta, ja Jumalan sana!

Miksi armon saanut potää elää totuudessa?

Siksi, koska kaikki vääryys on syntiä! Jumalan laki on pyhä, oikea ja hyvä Room 7: 12
Armossako olet tätä kaikkea , vaikka teet pahaa ja syntiä? t- B

"Joka pysyy minussa, ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää" (Joh.15:5)

MARTTI SIMOJOKI kirjoittaa PÄIVÄN SANA-kirjassaan tälle päivälle 7.11. seuraavasti:
"Henkilö, joka alati vahtii omaa hengellisyyttään ja pyrkii syvällisiin kokemuksiin, on useimmin varsin itsekeskeinen. Hän ei voi sentähden elää toisten hyväksi.
Useinkin, itse sitä huomaamattaan, hän on hengellisyydellään tavoitellut jonkinlaista ansiota Jumalansa edessä.

Mutta kun ihmiselle paljastuu hänen läpikotainen turmeluksensa ja kadotuksenalainen tilansa, ja hänen täytyy elää vain armosta, vain Kristuksen täytetyn työn varassa, vain siitä, mitä Herra hänelle suuresta armostaan kulloinkin aivan ansiotta antaa, hänestä tulee hiljainen, nöyrä ja lähimmäisen parhaaksi elävä ihminen,.
Tälläinen ihminen kantaa hedelmää Kristukselle".
(MARTTI SIMOJOKI)

Niin mitä on oikein Armo ? Tässä teille yx ehdotus johon minä olen mielistynyt samoin niinkuin Mohikaanin ajatus ja raamattu paikka !
Kulkiessani uskovien joukossa olen törmännyt asioihin ja
ilmiöihin, jotka ovat jättäneet minut ihmettelemään. En kerro mitä,
mutta ihmettelen silti. Kyseessä ovat ilmiöt, jotka ovat tulleet kuin
varkain maailmasta, avoimen takaoven kautta seurakunnan keskuuteen.
Maailma keksi ne ja me adoptoimme, halukkaasti, koska emme halua
vaikuttaa ahdasmielisiltä konservatiiveilta. Emme halua karkottaa
ketään pois Herran luota. Se on sinänsä oikein. Meidän tulee ennemmin
kutsua ihmisiä kuin karkottaa heitä. Jeesus ei kuitenkaan ollut valmis
mielistelemään maailmaa saadakseen itselleen seuraajia. Me teemme
niin. Näin maailma ja sen henki on tullut seurakuntiin ja uskovien
yhteyteen, vaikka seurakunnnan tulisi mennä maailmaan ja olla valona
maailmassa.

Kun ihmiset tuppautuivat Jeesuksen seuraan ilmoittaen haluavansa
seurata tätä, niin Jeesus reagoi tavalla, joka ansaitsisi
nykyseurakunnassa lähinnä paheksuntaa. Hän tyrmäsi seuraajaehdokkaan
toisensa jälkeen. Me laittaisimme pystyyn suuren juhlan ja
ilmoittaisimme lehdessä tehneemme jälleen yhden käännynnäisen.

Jeesus oli sydänten tuntija, joka esitti taivasten valtakunnan
ehdottomat vaatimukset lainkaan pehmentelemättä. Siinä sai ihminen
koetella itseään. Olenko valmis seuraamaan Jeesusta, vaikka se
tarkoittaisi, etten pääse hautaamaan isääni. Olenko valmis pyhyyteen,
joka tekee minut pilkatuksi maailman silmissä? Olenko valmis Jeesuksen
kaltaisuuteen? Olenko valmis kadottamaan elämäni, unelmani, toiveeni
ja kaikkinaiset harrastukseni Jeesuksen tähden. Olenko valmis ottamaan
ristini ja seuraamaan häntä, joka pysähtyi kohdalleni ja kutsui
mukaan?

Liian moni lähtee matkalle laskematta kulutusta. Liian moni otetaan
mukaan vain siksi, kun on niin mukavaa tehdä matkaa suuremmassa
porukassa. Liian moni seuraa Jeesusta sydän jakaantuneena. Maailman
rakkaus ja rakkaus Kristukseen riitelevät rinnassa Kristuksen jäädessä
liian usein toiseksi. Huolestuttaako se ketään?

Nykyisin on monin paikoin vallalla sellainen armokäsitys, joka tekee
armosta luvan kaikenlaiseen sellaiseen, mitä pidettiin aiemmin
syntinä. Armo oikeuttaa iloiseen elämään maailmassa ja synnissä.
Parannuksen tarve on kadonnut. Parannuksesta ja pyhityksestä puhumista
pidetään helposti laillisuutena ja oman vanhurskauden rakentamisena.
Armo riittää, eikä ihmisiä saa ahdistaa kaikenlaisella
konservatiivisella aineksella. Jopa olen törmännyt ajatukseen, että
meidän tulisi tehdä iloiten ja vapautuneesti syntiä, koska Jumala on
armahtanut meitä Jeesuksen sovitustyön kautta. Maailma tuli
seurakuntaan ja toi mukanaan kaikki sukulaisensa. Moni asia, joka
olisi saanut isämme kauhistumaan on nyt normaalia ja kuuluu iloiseen
uskoon. Näin me olemme tehneet, väärän huoneenhaltijan lailla,
ihmisille helpommaksi tulla seurakuntaan.

Armo ei ole lupa syntiin, vaan voima, joka vapauttaa siitä. Armo
kasvattaa hylkäämään synnin, se siirtää meidät ulos
laillisuus-laittomuus akselilta elämään, jossa olemme vapautettuja
synnin orjuudesta eli synnin tekemisen pakosta.

Halumme sulautua ympäröivään maailmaan tekee meistä vähitellen
maailman kuvia sen sijaan, että olisimme niitä, joiksi meidät luotiin,
Jumalan kuvia.

Laillisuuden pelko ja siten pelko siitä, että astumme tekojen oppiin,
joka vie ulos armosta on johtanut meidät oppiin, joka tuhoaa aidon,
synnistä vapauttavan armon. Välttääksemme oman vanhurskauden tietä
olemme kaivautuneet syvemmälle oman lihallisuutemme tunkioon. On
ihmeellistä, että ihminen, jolla on tarjolla Jumalan valmistama
puhdistus valitsee mieluummin pysyä tunkiolla, keskellä kaikkea
mahdollista saastaa, minkä synti, perkele ja oma liha vain saa aikaan.
En tiedä, mitä pitää ajatella siitä, että ihmiset ovat kuin faarao
aikanaan, haluten viettää vielä yhden yön samassa sängyssä sammakoiden
kanssa, vaikka puhdistus olisi ollut tarjolla jo tänään.

Todellinen armo ei vapauta syntiin, vaan pois synnistä ja tuo siten
uskovan elämään puhtauden, joka kelpaa Isälle. Se on Pojan puhtautta,
Jeesuksen Kristuksen lahjoitettua ja päällemme puettua pyhyyttä. Se on
Jeesuksen puhtautta, jonka saamme LAHJANA, ei omaamme, eikä omaa
aikaansaannostamme. Amen!

Täällä on erinomainen esitys armosta:

http://johannesleijona.blogspot.fi/2013/04/armo-mita-on-jumalan-armo-ansioton.html