Poliittinen puskeminen

Kyllä kyse on poliittisesta puskemisesta kuvaamissani esimerkeissä. Kuntarakenneuudistuksessa se tarkoittaa tietyn mallin puskemista. Vallitseehan kuitenkin jonkinlainen poliittinen yksituumaisuus siitä, että jotain pistäisi tehdä kintaasta ryöstäytyvän kuntatalouden kohentamiseksi. Hallitus teki lisäksi erillisen erityisesti kuntataloutta koskevan rakenneuudistuspaketin, missä pitäisi löytyä miljardin leikkaukset. Ei tunnu helposti löytyvän. Itse kuntaremontista vallitsee ainakin näennäisen suuri erimielisyys, kun varsinkin Kepu ajaa omaa malliaan ja kritisoi voimakkaasti valtionosuuksien vähentämistä. Eli tässä tapauksessa Kepu on profiloitunut vahvasti mainitsemaksesi vastuuttomaksi leikkauksia vastustvaksi populistiksi.

Julkinen sektori on liian suuri ja se koskee erityisesti kuntatalouksia. Kuntien määrä on liian suuri ja niiden lakisääteiset tehtävät ovat liian moninaiset ja ehkä jossain kohdin ylimitoitetutkin.

Eläkeiän nostaminen ei ole mikään parannus eläkeläisten asemaan. Vain työurien pidennys voi parantaa eläkeläisten eläketasoa. Sekoitat eläkeiän lakisääteisen noston ja työurien pidentymisen keskenään, vaikka panemissani linkeissä nimenomaan näytetään, ettei niillä ole sellaista korrelaatiota. Työllisyys kasvaa parhaiten joustavan eläkeiän maissa eli Suomessa ja Ruotsissa ja heikoimmin niissä maissa, joissa eläkeikä on nostettu korkeammaksi kuin Suomessa ja Ruotsissa. Huomioita pitää kiinnittää ikääntyneiden työllisyyskehitykseen kuten Anna-Maija Lehto selivtyksessään tekee ja tulokset näyttävät lähes dramaattisen hyviltä.

Eläkeiän nosto siis voi pikemminkin vaikeuttaa kuin edistää työurien pidentymistä. Lisäksi se saattaa erityisen vaikeaan asemaan kaikkein köyhimmät työttömäksi jääneet työntekijät, jos eläkeikää nostetaan ja työttömyysputki poistetaan. He ovat niitä, jotka eivät kykene enää töihin tai joita työantaja ei enää huoli töihin. Nämä sinä olisit köyhien kurittajana valmis uhraamaan, vaikka koko eläkeiän lakisääteisen rajan nostamisen hyöty on hyvin kyseenalainen. Yritä nyt edes lukea A-M Lehdon selvitys ja ymmärtää mitä siinä sanotaan.

Elinaikakerroin leikkaa eläkkeitä, mutta Lehto osoittaa, että ikääntyneiden työllisyyden kasvu ja työurien pidentyminen kompensoivat odottamattoman paljon tätä leikausvaikutusta. Paitsi siis niillä, jotka eivät kerta kaikkiaan enää jaksa ja kykene tai joita ei huolita työelämään. Eläkejärjestelmämme tarjoaa kaksi tapaa kompensoida elinaikakertoimen vaikutusta niille, joilla on töitä. Toinen on työuran pidentäminen ja tästä on jo näyttöä. Toinen on mahdollisuus ansaita työn avulla myös eläkkeellä ollessa. Sinun mallissasi ihmiset ryntäävät heti eläkkeelle, kun siihen tarjoutuu ensimmäinen tilaisuus. Tämä ei näytä pitävän paikkansa, kun tutkailee Lehdon tilastolukuja. Nuoremmille ikäluokille voi tietysti tulla 68 vuoden ikäraja vastaan ja tässä päässä joustoa voidaan hyvinkin lisätä. Jostain syystä työantajat ovat olleet haluttomia tähän. Norjassa tuota rajaa nostettiin muistaakseni 75 vuoteen.

Demarit eivät ole vastustaneet työurien pidentämistä. He näkevät vain realistisesti ja palkansaajien tilannetta kaiketi paremmin tuntien asian niin, että työoloja pitää ensin kehittää siihen suuntaan, missä työssäjaksaminen ja poispotkituksi tulemisen vaara vähentyvät. Tästäkin ikääntyneiden kasvavat työllisyysasteet kertovat. Kun työt kevenevät ja työantajien ikäsyrjintä vähenee, työurat alkavat nopeasti pidentyä. Näin on käynyt Ruotsissakin ja vielä paljon paremmin kuin meillä, vaikka siellä alhaisin lakisääteinen eläkeikä on Suomea matalampi eli 61 vuotta. Tämä kertoo siitä, että eläkeläiset arvostavat suhteellisen hyvää ostokykyä myös eläkkeellä ollessaan. Sen vuoksi ja työn mielekkääksi kokemisen lisääntymisen takia työssä viihdytään koko ajan pitempään.

Heikkokuntoisten ja syrjittyjen vanhusten pitäminen väkisin työelämässä eli suurella todennäköisyydellä työttöminä ei ole millään muotoa järkevää. Paljon tärkeämpää on saada enemmän sitäkin kautta työtilaisuuksia nuorille, jotta nämä pääsisivät työelämään ja sitä kautta siihen pitkään työuraan käsiksi.

Miksi nykyiset eläkeläiset vastustaisivat eläkeiän nostoa. Ei sehän heidän asemaansa liikuta millään lailla. Päinvastoin voisi olettaa sinun logiikallasi, että nykyiset eläkeläiset näkevät siinä vain eläkkeiden maksajien määrän kasvua. Lähellä eläkeikää olevien näkemykset varmaan jakautuvat kahtia. Ne joilla on mielekästä työtä, hyvin todennäköisesti jatkavat työssään yli 63 vuoden iän, jos terveys yms. ovat kunnossa. Ja ne joiden terveys on alkanut horjua ja joiden annnetaan ymmärtää olevan työssään jo ikäloppuja raakkeja, lähtevät mielellään niin pian kuin mahdollista eläkkeelle.

Jos kirjoitukseni oli huono, niin onneksi siihen tuli sinulta kontrastia siihen. Se nimittäin osoittaa, että kykenet vielä paljon huonompaan kuin minä.

Jos et saa kirjoituksestani selvää heikon ymmärryskykysi vuoksi, niin voisit yrittää edes lukea Anna-Maija Lehdon selvityksiä eläkeiästä ja siihen liittyvistä tekijöistä ja kommentoida vaikka niitä. Vai onko sekin liian sekavaa ja ristiriitaista sinulle? Minun kirjoituksenihan pohjatui paljosssa juuri Lehdon selvityksiin.

Eläkeläisten vastustamista koskevat väitteesi ovat suorastaan naurettavia, mutta kertovat hyvin millä ajattelun tasolla kykenet liikkumaan. Ensinnäkin eläkeläiset tuskin kannattavat vain SDP:tä. Jos näin olisi, SDP nousisi jo seuraavissa vaaleissa Suomen suurimmaksi puoleeksi. Sen lisäksi pidät eläkeläisiä tyhminä, kun väität, että eläkeiän nosto heidän luulojensa mukaan heikentäisi eläkeläisten asemaa heti. Tarkoitatko, että eläkeläiset luulevat, että heidätkin kutsutaan takaisin töihin, jos eläkeikää nostetaan? Tämä alkaa olla jo huvittavuuden huippu. Kaikkea se kepulaisuus tuottaakin.

Hyvin omituinen on myös väite siitä, että eläkeiän nostoa heikentäisi nimenomaan pian eläkeikään tulevien asemaa. Eihän se niin ole. Eikä ihmisillä mitään sellaista luuloa ole. Eläkeiän nosto realisoituu täysimääräisesti vasta paljon nuorempien työntekijöiden kohdalla. Jos eläkeikä sidotaan elinajan odotteeseen, nyt 25 vuotiaat pääsevät eläkkeelle lähempänä 70 vuoden ikää, kun kohta eläköitymässä olevat tulevat pääsemään eläkkeelle joka tapauksessa viimeistään 65 vuotiaina jo aiemminkin, jos nosto tehdään porrastetusti.

Urpilaisen vaalilupaus on ollut ihan hyvä, kun muistetaan, miten painokkaasti eläketyöryhmän puheenjohtaja Jukka Pekkarinen kertoi, ettei eläkejärjestelmäämme ole lähelläkään mitään kriisiä ja että eläkeuudistuksen tekemisellä ei ole mitään kiirettä, mikä mahdollistaa huolellisen valmistelun. Kepuhan on tässä taas pyrkinyt hätiköimään kuten monessa muussakin asiassa, joista Talvivaaran onneton tapaus tänä päivänä on hyvä esimerkki. Kun asiaa ensin valmistellaan työmarkkinajärjestöjen kesken, saadaan vaaleihin mennessä konkreettinen ehdotus, johon puolueet voivat sitten ottaa kantaa jo ennen vaaleja eikä vasta sen jälkeen. Näin tärkeissä kysymyksissä pitääkin antaa äänestäjille mahdollisuus vaikuttaa etu- eikä jälkikäteen.