Kausu

>Arvi Oksalan Uittoteknologia (1947) saattaisi
>löytyä mökin kirjastosta, mutta kun matkaa sinne
>on maakulkuneuvolla kolme ja puolisataa
>meripeninkulmaa...

Oppilaitoksista en tiedä, mutta yllä mainitusta teoksesta tuo tavoittelemani tieto löytyy - sinne mökillepä sitten siis!

Kausulle saattaisi muuten olla käyttöä laivurinhommissakin...?

;o)

Se on "wedge socket", se kausu...

>Voisi tuo kakkosvaihto "kossu" olla helpoimmin
>käteen tarttuva työkalu kahden vanhan tukkijätkän
>kohdatessa ja alkaessa verestää
>terminologiamuistojaan ? ja silmiään!

Taidankin tartttua siihen ja lähteä tästä verestämään vanhoja silmiäni...

arvuuttaja kirjoitti:

Se on "wedge socket", se kausu...

>Voisi tuo kakkosvaihto "kossu" olla helpoimmin
>käteen tarttuva työkalu kahden vanhan tukkijätkän
>kohdatessa ja alkaessa verestää
>terminologiamuistojaan ? ja silmiään!

Taidankin tartttua siihen ja lähteä tästä verestämään vanhoja silmiäni...

Lue lisää

wedge = kiila, socket = kanta, vastake tms.

Koussi on sellainen pisaranmuotoinen, kourumaisesta teräs- tai muoviprofiilista tehty kappale, jota käytetään silmukalle vedetyn köyden tai vaijerin suojana kulumista vastaan. Minunkin paattini kiinnitysköysissä on koussit.

Koussin määritelmä tai sananselitys löytyy mm. täältä:
http://www.megabaud.fi/~msuorsa/pasaati/sla18lop.htm

Voisiko kausu olla koussi?

Koussikka kirjoitti:

wedge = kiila, socket = kanta, vastake tms.

Koussi on sellainen pisaranmuotoinen, kourumaisesta teräs- tai muoviprofiilista tehty kappale, jota käytetään silmukalle vedetyn köyden tai vaijerin suojana kulumista vastaan. Minunkin paattini kiinnitysköysissä on koussit.

Koussin määritelmä tai sananselitys löytyy mm. täältä:
http://www.megabaud.fi/~msuorsa/pasaati/sla18lop.htm

Voisiko kausu olla koussi?

Lue lisää

(MOT Ruteka 2.0)

suomi => ruotsi
kousa = öskar
kousu = kaus

ruotsi => suomi
kaus = kaussi, kousu, silmuri (merenkulku)
öskar = kousa, äyskäri

Förstini käyttää kauhasta nimeä koussikka.

Koussikka kirjoitti:

wedge = kiila, socket = kanta, vastake tms.

Koussi on sellainen pisaranmuotoinen, kourumaisesta teräs- tai muoviprofiilista tehty kappale, jota käytetään silmukalle vedetyn köyden tai vaijerin suojana kulumista vastaan. Minunkin paattini kiinnitysköysissä on koussit.

Koussin määritelmä tai sananselitys löytyy mm. täältä:
http://www.megabaud.fi/~msuorsa/pasaati/sla18lop.htm

Voisiko kausu olla koussi?

Lue lisää

Esimerkiksi täällä:
http://www.meredin.fi/Meredin/meredin.nsf/MeredinMFS?OpenFrameset (pdf-tiedosto)

Kohta "Katalogi & tilaus => Aakkosellinen hakemisto

Nimikkeenä täällä koussi, ei kaussi. Sakkeleita löytyy myös moneen lähtöön.

Koussikka kirjoitti:

(MOT Ruteka 2.0)

suomi => ruotsi
kousa = öskar
kousu = kaus

ruotsi => suomi
kaus = kaussi, kousu, silmuri (merenkulku)
öskar = kousa, äyskäri

Förstini käyttää kauhasta nimeä koussikka.

Lue lisää

> öskar = kousa, äyskäri

Tuleepa mieleen urheilijasankari Oskari Frösén, joka taisi Ateenan olympolaisissakin käväistä esittämässä suomalaista vertikaalihypyn mallia.

Kun miehellä ei hyppy joskus oikein kulje, niin kävisikö nimeksi silloin hetkellisesti Öskar Frozen?

arvuuttaja kirjoitti:

>Arvi Oksalan Uittoteknologia (1947) saattaisi
>löytyä mökin kirjastosta, mutta kun matkaa sinne
>on maakulkuneuvolla kolme ja puolisataa
>meripeninkulmaa...

Oppilaitoksista en tiedä, mutta yllä mainitusta teoksesta tuo tavoittelemani tieto löytyy - sinne mökillepä sitten siis!

Kausulle saattaisi muuten olla käyttöä laivurinhommissakin...?

;o)

Lue lisää

> sinne mökillepä sitten siis!

Ihan kotoa kirjahyllystä löytyi METSÄKÄSIKIRJA (Kustannusosakeyhtiö Kivi 1957).

Luku "Uitto" (kirj. mets.hoit. Yrjö Järvelä), sivu 596:

"Teräslankaköydet liitetään toisiinsa pleissaamalla l. pujottamalla ja ankkuriin tms. siten, että köyden päähän tehdään joko pujottamalla tai puristimia käyttäen silmukka, joka vielä vahvistetaan rautaisella kausulla. Silmukasta köysi sitten liitetään ruuvisakkelin avulla ankkuriin. Köyden kiertymisen estämiseksi sen päässä käytetään liukujaa, joka päästää köyden vapaasti pyörimään pituussuunnassa."

* * *

Sopisiko minun vuorostani kysyä, mitä työvälinettä pleissaamisessa on tapana käyttää apuna?

Koussikka kirjoitti:

> sinne mökillepä sitten siis!

Ihan kotoa kirjahyllystä löytyi METSÄKÄSIKIRJA (Kustannusosakeyhtiö Kivi 1957).

Luku "Uitto" (kirj. mets.hoit. Yrjö Järvelä), sivu 596:

"Teräslankaköydet liitetään toisiinsa pleissaamalla l. pujottamalla ja ankkuriin tms. siten, että köyden päähän tehdään joko pujottamalla tai puristimia käyttäen silmukka, joka vielä vahvistetaan rautaisella kausulla. Silmukasta köysi sitten liitetään ruuvisakkelin avulla ankkuriin. Köyden kiertymisen estämiseksi sen päässä käytetään liukujaa, joka päästää köyden vapaasti pyörimään pituussuunnassa."

* * *

Sopisiko minun vuorostani kysyä, mitä työvälinettä pleissaamisessa on tapana käyttää apuna?

Lue lisää

Antaisin vielä työvälineen nimen hakua varten vihjesanan "määrly".

Määrly esiintyy mm. seuraavassa linkissä:
http://www.puuvene.net/harro/isoveneet.htm

Kirjoittaja näkyy puhuvan maston tuennan yhteydessä vanteista. Tekstissä esiintyvät taivutusmuodot (vanteella, vanteessa) viittaavat mielestäni virheellisesti nominatiivimuotoon "vanne". Noita vinoja maston tukiköysiä tai -vaijereita tarkoittava sana on kuitenkin yksikön nominatiivissa "vantti". Vantit kiristetään nykyveneissä vanttiruuvien avulla. Muoto "vanteista" viittaa kuitenkin sekä vanteeseen/vanteisiin että vanttiin/vantteihin.

Mutta tuo "määrly" on asiaa!

Koussikka kirjoitti:

Antaisin vielä työvälineen nimen hakua varten vihjesanan "määrly".

Määrly esiintyy mm. seuraavassa linkissä:
http://www.puuvene.net/harro/isoveneet.htm

Kirjoittaja näkyy puhuvan maston tuennan yhteydessä vanteista. Tekstissä esiintyvät taivutusmuodot (vanteella, vanteessa) viittaavat mielestäni virheellisesti nominatiivimuotoon "vanne". Noita vinoja maston tukiköysiä tai -vaijereita tarkoittava sana on kuitenkin yksikön nominatiivissa "vantti". Vantit kiristetään nykyveneissä vanttiruuvien avulla. Muoto "vanteista" viittaa kuitenkin sekä vanteeseen/vanteisiin että vanttiin/vantteihin.

Mutta tuo "määrly" on asiaa!

Lue lisää

Märling = klent, lätt tjärat garn som användes till mindre bänslar och segelmakeriarbeten.
Märlspik = verktyg som användes ex. vis vid splitsningsarbete.
http://www.medrix.se/boatklubb/kurs/ordlista5.htm

Koussikka kirjoitti:

Märling = klent, lätt tjärat garn som användes till mindre bänslar och segelmakeriarbeten.
Märlspik = verktyg som användes ex. vis vid splitsningsarbete.
http://www.medrix.se/boatklubb/kurs/ordlista5.htm

Lue lisää

...vaikka se malspiikki?

:o)

???

Jos se ei ole se, niin minä en tiedä mikä se on...

kivityömies kirjoitti:

...vaikka se malspiikki?

:o)

???

Jos se ei ole se, niin minä en tiedä mikä se on...

...tulipahan vain tuosta vielä mieleeni:

millaista ainetta on piraattiöljy?

kivityömies kirjoitti:

...vaikka se malspiikki?

:o)

???

Jos se ei ole se, niin minä en tiedä mikä se on...

Määrly = märling (ruots.)

Märling = klent, lätt tjärat garn som används till mindre bändslar och segelmakeriarbeten.
Märlspik = verktyg som användes t.ex. vid splitsningsarbeten.
http://www.gotlands-sf.nu/klubbar/rbk/listor/ordlista.htm#M

märlspik = malspiikki
splitning = pleissaus

sama kirjoitti:

...tulipahan vain tuosta vielä mieleeni:

millaista ainetta on piraattiöljy?

”1960-luvun alun Tintin seikkailujen maailmanvalloituksen epäonnistumisen syyksi on usein selitetty kohderyhmän ja markkinoinnin kohtaamattomuus. Ainakin Suomessa ja Ruotsissa kirjat toimitetiin nimenomaan lapsia ajatellen. Nuoria lukijoita pyrittiin suojelemaan liikaa ja niinpä viskistä tuli Suomessa "malspiikki" ja Ruotsissa "kalasmust". Lisäksi rommi sai ruotsalaisen Per Kellbergin käännöksessä olla "piratolja", merirosvoöljy.”
http://www.utu.fi/agricola/nyt/arvos/tekstit/148.html

Koussikka kirjoitti:

Määrly = märling (ruots.)

Märling = klent, lätt tjärat garn som används till mindre bändslar och segelmakeriarbeten.
Märlspik = verktyg som användes t.ex. vid splitsningsarbeten.
http://www.gotlands-sf.nu/klubbar/rbk/listor/ordlista.htm#M

märlspik = malspiikki
splitning = pleissaus

Lue lisää

Muistanpa inttiajoilta laulunrenkutuksen, jota muuan tupakaverini päästeli silloin tällöin. Sen kertosäkeessä toistui "raaspiikki, raaspiikki..."

Mikähän tuo raaspiikki mahtaa olla?

Koussikka kirjoitti:

”1960-luvun alun Tintin seikkailujen maailmanvalloituksen epäonnistumisen syyksi on usein selitetty kohderyhmän ja markkinoinnin kohtaamattomuus. Ainakin Suomessa ja Ruotsissa kirjat toimitetiin nimenomaan lapsia ajatellen. Nuoria lukijoita pyrittiin suojelemaan liikaa ja niinpä viskistä tuli Suomessa "malspiikki" ja Ruotsissa "kalasmust". Lisäksi rommi sai ruotsalaisen Per Kellbergin käännöksessä olla "piratolja", merirosvoöljy.”
http://www.utu.fi/agricola/nyt/arvos/tekstit/148.html

Lue lisää

Kuulostaa kovin "svennomaaniselta" tuo kalaasimehu. Jos "kalasmust" olisi saatava suomen kielelle, niin miten olisi "kemumehu"?

Kun omat lapsukaiseni eivät olleet vielä kemumehujen nauttimiseen sopivassa iässä, tuli heille ostettua joulun alla tehdyiltä Tukholman reissuilta juhlapöytään tuotetta, jonka etiketissä luki "Julmust". Puhuimme julmasti julmustista ihan suomalaisaksentilla. Samaan tapaan ostimme suomalaisaksentilla "ätmogeenia" emmekä suinkaan "eetmuugenia" ostaessamme umpioon pakattua, syöntivalmiiksi kypsytettyä (ätmogen) brie- tai camembert-juustoa.

Helleforsin julmustia on sittemmin näkynyt kaupoissa Pohjanlahden tälläkin puolella.

Joillekin (ruotsalaislapsille ja ruotsalaismielisille lapsenmielisille?) tuollainen juoma taitaa olla jouluna ihan "must"!

Pitäisiköhän käväistä perjantain kunniaksi kemumehukaupassa?

K.k. kirjoitti:

Kuulostaa kovin "svennomaaniselta" tuo kalaasimehu. Jos "kalasmust" olisi saatava suomen kielelle, niin miten olisi "kemumehu"?

Kun omat lapsukaiseni eivät olleet vielä kemumehujen nauttimiseen sopivassa iässä, tuli heille ostettua joulun alla tehdyiltä Tukholman reissuilta juhlapöytään tuotetta, jonka etiketissä luki "Julmust". Puhuimme julmasti julmustista ihan suomalaisaksentilla. Samaan tapaan ostimme suomalaisaksentilla "ätmogeenia" emmekä suinkaan "eetmuugenia" ostaessamme umpioon pakattua, syöntivalmiiksi kypsytettyä (ätmogen) brie- tai camembert-juustoa.

Helleforsin julmustia on sittemmin näkynyt kaupoissa Pohjanlahden tälläkin puolella.

Joillekin (ruotsalaislapsille ja ruotsalaismielisille lapsenmielisille?) tuollainen juoma taitaa olla jouluna ihan "must"!

Pitäisiköhän käväistä perjantain kunniaksi kemumehukaupassa?

Lue lisää

Julmustista ja ätmogeenista juolahti mieleeni...

Eräässä maamme kaupungissa on kaupunginosa jonka nimi tarkoittaa joulupalloa ruotsin kielellä.

Mikäpä on kaupunginosan nimi ja mikä kaupunti on kyseessä?

Koussikka kirjoitti:

Muistanpa inttiajoilta laulunrenkutuksen, jota muuan tupakaverini päästeli silloin tällöin. Sen kertosäkeessä toistui "raaspiikki, raaspiikki..."

Mikähän tuo raaspiikki mahtaa olla?

Lue lisää

Jos se ei ole vetonaula, niin minä en tiedä mikä se on...

Sepän takoma isokokoinen ja karkeatekoinen rautapiikki jolla voidaan naulata vaikka hirsiä toisiinsa.

arvuuttaja kirjoitti:

Julmustista ja ätmogeenista juolahti mieleeni...

Eräässä maamme kaupungissa on kaupunginosa jonka nimi tarkoittaa joulupalloa ruotsin kielellä.

Mikäpä on kaupunginosan nimi ja mikä kaupunti on kyseessä?

Lue lisää

Jos se ei ole Kuopio niin minä en todellakaan tiedä mikä se on!

Eikös siellä kaapuntissa (kaapunnissa?) olekin Julkula?

kivityömies kirjoitti:

Jos se ei ole vetonaula, niin minä en tiedä mikä se on...

Sepän takoma isokokoinen ja karkeatekoinen rautapiikki jolla voidaan naulata vaikka hirsiä toisiinsa.

Eräiden murresanaselitysten mukaan merkitys tosin on laventunut – raaspiikki tarkoittaisi yleisemminkin rautanaulaa.

Sakkeli on ollut "shackle" ja tokkeli (if any) "toggle", niin kauan kuin muistan. Töpselismiehet ovat puhuneet myös tökkeleistä (contact plug) ja maalarismiehet pakkeleista (filler).