Vakaana, Keskustaa lähellä olevana on pakko hieman sivistää teitä historiaa ymmärtämättömiä moukkia.
Pankko on sanana hyvin vanhaa kieltämme. Se tarkoittaa lähes yksinomaan suuren tuvan uunin päällystä.
Tuvat olivat huonosti eristettyjä. Siksi sinne piti muurata suuri uuni, jonka päälle varsinkin vanhempi, usein verenkierron vajavuudesta kärsivä hakeutui mielellään makaamaan.
Pankko on sanana hyvin vanhaa kieltämme. Se tarkoittaa lähes yksinomaan suuren tuvan uunin päällystä.
Tuvat olivat huonosti eristettyjä. Siksi sinne piti muurata suuri uuni, jonka päälle varsinkin vanhempi, usein verenkierron vajavuudesta kärsivä hakeutui mielellään makaamaan.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tällaisilleko päällystöille ne entisajan vanhukset hakeutuivat mielellään makaamaan? Ketteriä olivat siihen aikaan, ei muuta voi sanoa. Mutta varmasti vielä vauhdikkaammin tulivat alas, jos sattuivat raukeina kylkeään kääntämään. :D
http://www3.jkl.fi/ksmuseo/paivaeilisessa/paja/pajat/talop/uuni.jpg
http://www.koskipirtti.fi/virtuaalimuseo/images/uunit/Uuni.jpg
http://www.maivianpidot.fi/images/uuni2.jpg
http://tiuraniemi.fi/uuni2.jpg
http://www.kirjastovirma.net/sites/default/files/kuvat/museot/kniivila/uuni.jpeg
Lukisitkos Kantelettaresta runon Piilosilla? Jo siitäkin selviää, että uunin päälle kyllä päästiin, monilla eri keinoilla.
Entisaikaan oltiin suoranaisen pakon sanelemina kekseliäämpiä kuin voisi kuvitellakaan. Siis: Kun tuli ennenkokematon ongelmatilanne, oli siihen löydettävä ihan uusi ratkaisu.
Se on muuten eräs älykkyyden elementti, joka on jo lähes kadoksissa, useimmilta.
Olen itse elänyt varhaislapsuuteni kodissa, jonka tuvan uunin pankolla myös kävin. Kiivetähän lapset jo luontaisestikin haluavat.
Nuo kuvasi lienevät uudemmalta ajalta. Uuneja yms muurattiin/ladottiin erilaisista kivistä vast. eri tekniikoilla.
Uunin päällysellä oli myös oma tärkeä toimintonsa kuivausalustana.
Kyllä nuo kaikki kuvat ovat 1800-luvun museorakennuksista eli ovat aika vanhoja uuneja. Toki itse voit olla elänyt varhaislapsuuttasi sitä edeltävillä vuosisadoilla.
Ottanet ystävällisesti huomioon, että nuo kuvasi ovat varakkaamman väen tuvista.
Rahvashan asui muistaakseni jopa 1930-luvulle saakka savupirteissä.
Ainakin Pohjanmaalla muurattiin vielä 1960 luvulla matalia, peltikurisia leivinuuneja.
Mutta ei tehdä tästä elämää suurempaa kysymystä. Etkös tosiaan usko minulla olevan juuri tästä asiasta omakohtaista kokemusta??
Vain jossain täysin syrjäseuduilla oli savupirttejä enää 1930-luvulla ja vähemmistönä ne olivat sata vuotta aiemminkin. Jopa Suomen kuuluisimman savupirtin pojan eli Urho Kekkosen syntymäkotiin tehtiin korsteeni vain muutama kuukausi hänen syntymänsä jälkeen, mistä palstan Osmium on pahoittanut mielensä.
Uunin muuraamiseenhan ei sinänsä edes paljoa varoja tarvittu, mutta Pohjanmaalla niistäkin rakennettiin komeita. Tässä kuvia pohjalaisista perinnetulisijoista. Vaikka ovatkin nykyajan tekijöiden (Juhla Mokka -Ojasten) käsialaa, niin perinteisiä malleja ovat. Sen voin sanoa, koska olen museoissa paljon käynyt.
http://www.takkamaestro.fi/3.html
1960-luvun uunit edustivat toista tyyppiä, samoin nykyajan nunnauunit ja muut nurkkatakat. Vaikea niidenkään päälle on kiivetä. Tavaraa kyllä voi kuivata.
Turhaa tämän harhaanjohtajan kanssa on kinata. ei anna periksi vaikka kuvan näyttäisi ( uunit ja eiliset renkaat )
Samanlainen kuin idolinsa Väykkä ei ikinä erehtynyt.
"Etkös tosiaan usko minulla olevan juuri tästä asiasta omakohtaista kokemusta?? "
Sinulla ei täällä ole minkäänlaista uskottavuutta. Kuulut samaan kategoriaan kuin nämä sonnimies/kilikalle/spanielhupsit.
Ihminen joka käyttää kaiken aikansa melkein kahdeksankymppisen miehen seuraamiseen täällä ei oikein saa millään uskottavuutta toimintaansa.
Pankolta oli mukava tarkkailla lumen sulamista pelloilta. Hoh hoh hooooooo
pysyi hiertimetkin lämpöisinä, ei ymmärrä punikkiruunat pankolla makoilun mukavuutta.
PUNIKIT MEIDÄ'T ELÄTÄÄ.
sUURSAIVARTELIJA JA VARSINAINEN elätti SEN VOI TOSI
http://www.suomenmuseotonline.fi/fi/kuva/KUOPION KULT. HIST. MUSEO/kuokhm_khm_kuv_va_924_374_p000924_374.thumbnail.jpg
http://www.suomenmuseotonline.fi/fi/kuva/KUOPION KULT. HIST. MUSEO/kuokhm_khm_kuv_va_924_376_p000924_376.thumbnail.jpg
Tässäpä se oikea pankkouuni
Kiitoksia vaan paljon löydöstäsi. Pankolle olikin helppo mennä piiloon, kuten Kanteletaressakin mainitaan.
Kaipa meni myös Pystyyn kuolleelle jakoon.
Eihän tuo mikä uunin päällystä ole, vaan uunin SIVUSTA.
Itse en ole juuri edes tuollaisia ratkaisuja nähnyt, vaikka kuten totesin, olen paljon museoissa käynyt. Kuitenkin pääasiassa Länsi-Suomessa ja tuo kuva on linkin mukaan Kuopion museon omaisuutta eli ratkaisu on savolainen.
Läntisen kulttuurin alueellahan koko "laitoksen" leivinuuniosa lämmitettiin pääasiallisesti vain kahdesti vuodessa. Silloin siinä paistettiin puolen vuoden satsi leipiä, jotka pantiin kuivumaan tuvan orsille. Päivittäin käytettiin vain hellaosaa keittämiseen tai pannulla paistamiseen. Siinähän ei kauaa mennyt, joten uunitiilet päältä tai takaa eivät suuremmin ehtineet lämmetä. Vanhukset eivät olisi saaneet uunin päällyställe kiipeämisestä suurtakaan iloa.
Itä-Suomessa leivottiin usein ja siksi vain sikäläiseen ruokaperinteeseen kuuluu paljon erilaisia uunissa paistettavia ja haudutettavia ruokia, kuten karjalanpaisti, karjalanpiirakat sekä kala- ja lanttukukot. Nehän valmistuivat leivänpaiston jälkilämmöllä eli samalla lämmitysvaivalla. Länsisuomalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu vastaavasti suuri määrä erilaisia keittoja.
uunin päällystä se on.
Pankko voi olla myös uunin suvussa oleva tasanne jossa sopii lepäämään.
Piippuhan on piippu. ei siellä voi olla pakkoa. Uunin päällys on varsinaisenn uunin päällys. Tuossa uuniss on nimenommaan uunin päällyspankko. Uunityyppi on ponkkouuni.
Meniköhän Pystyyn kuolleelle vihdoin jakoon?
Noissa vanhoissa uuneissa uunin pituus saattoi olla jopa 2 metriä. Tuossakin kuvan uunissa näyttäs olevan iso uuvi. Puhuttiin kuuden rieskan uunista.
Voit laskeakuinka iso uuni pitää silloin olla. Rieskan halkaisija oli silloin noin 40 senttiä. Niitä sopi kolme peräkkäin ja kaksi rinnan.
Jo vain, aikoinaan talolliset maaseudulla rakensi pirtteihinsä suuren uunin "muurin" joka sisälsi ison leivinuunin, uuninpankon sen päällä ja sen lisäsi usein myös lieden.
Massiivisen "muurin" tehtävänä oli toimia talon lämmityksen lisäsi myös ruuanvalmistamona, kuivaamona ja oikein kovina pakkasjaksoina myös tilapäisenä makuusijana, joko uunin pankolla tai uunin vierustalla olevalla penkillä.
Hataruuden vuoksi ei näitä rakennelmia tehty vaan tehokkuuden vuoksi.
Isoa kivimassaa ei tarvinnut joka päivä lämmittää ja samalla hoitu monta muuta asiaa.
Piilosilla
Kitkat katkat, pitkät matkat.
Sinä ja minä ja Hentun Liisa
Puntun Paavo ja Juortanan Jussi
Laurilan Lassi ja Myllärin Matti
Ympäri tuvan minua etsivät.
Eivät minua löytäneet.
Minä vain PANKOLLA makasin.
( Kanteletar )
Olen lapinmiehen poika. Isäni nuoruudessaan ajoi isännille tukkeja hevosella. Parireki oli silloin kuljetusväline. Silloin "pankko" tarkoitti reen pankkoa. Ei täällä puhuttu mistään uunin pankosta muistaakseni? Puhumattakaan, että työmies olisi joutanut siellä makaamaan. Kolmitakkareessä (pororeki) ei puhuttu enää pankosta, oli vain ketarat,kaustat ja takat.
Kyllä minäkin olen kuullut parireen yhteydessä sanan pankko. Muistaakseni puhuttiin sekä etu- , että takapankosta.
Näyttää siis päällisen yleisnimitykseltä tuo pankko.
Tuokin pitää piakkansa.
Kun tukkeja vedettiin latvat maassa tukit oli silloin pankolla. Käytössä oli ainaostaan etureki.