http://www.skp.fi/2013-6-11/oikeus-pakkoruotsiin
"SKP:n sihteeristö – 06.11.2013
Ruotsalaisuuden päivä 6.11.2013
Lapsille subjektiivinen oikeus opiskella toista kotimaista. Kaikille avoin peruskoulu toteutettiin Suomessa 70-luvulla. Samalla kaikille lapsille annettiin mahdollisuus opiskella toista kotimaista. Suomenkielisissä kouluissa päntättiin ruotsia ja ruotsinkielisissä vastaavasti suomea. Aiemmin toisen kotimaisen opiskelu oli oppikoululaisten yksinoikeus.
Säästötoimenpiteet vaikeuttivat kuitenkin jo ennen peruskoulu-uudistusta mahdollisuuksia oppia ruotsia. Yläasteen ja lukion valinnanvapautta lisättiin 1994 ja ruotsin kielen vähimmäistuntien määrää laskettiin taas. Ruotsin kielen opiskeluun yläasteella käytettiin silloin vähemmän kuin puolet siitä tuntimäärästä, joka keskikoulussa käytettiin 1960-luvulla.
Kun ruotsinkielen kokeesta tuli vapaaehtoinen ylioppilastutkinnossa 2004, väheni innostus opiskeluun ja 2012 75 % tytöistä, mutta ainoastaan 40 % pojista kirjoitti ruotsin. Ruotsinkielisissä kouluissa tilanne on melkein päinvastainen. Oppilaista 90 % valitsee suomen A1-kieleksi ja 54 % ruotsinkielisistä lukiolaisista opiskelee kolmea vierasta kieltä.
Suomen kielen opetus on ruotsinkielisissä kouluissa huomattavasti laajempaa kuin vastaava ruotsinkielen opetus suomenkielisissä oppilaitoksissa. Käytännössä melkein kaikki ruotsinkieliset koululaiset lukevat kahta pitkää kieltä.
Suomen kommunistinen puolue vaatii kaikille koululaisille oikeuden opiskella ruotsia tai suomea A1 kielenä. Kielten opiskelu ei saa olla kiinni kotipaikkakunnasta tai kunnan isien ja äitien halukkuudesta avata rahapussinsa.
Monet perustelevat ruotsinkielen vapaehtoisuuden ja korvaamista venäjän kielen opiskelulla itänaapurin kasvavalla turismilla. Itä-suomessa kunnissa halutaan näin käytännössä tehdä lapsista automaattisesti myymälöiden, hotellien ja kylpylöiden työntekijöitä. Heiltä evätään mahdollisuus myöhempiin valintoihin, opiskeluvaihtoehdot supistuvat ja ammattivaihtoehtojen määrä pienenee.
Ruotsissa asuu 424 949 suomalaista siirtolaista ja heidän lapsensa. Ruotsinkieli antaa mahdollisuuden yhteyksien pitoon. Nykyään ruotsia puhuvia on 10,5 miljoonaa ja ruotsin kielen kautta voi myös saada väylän norjan ja tanskan kieliin. Ulottuvilla on yhteensä yli 21,5 miljoonaa ihmistä. Eikö heihin kannata pitää yhteyttä?"
"SKP:n sihteeristö – 06.11.2013
Ruotsalaisuuden päivä 6.11.2013
Lapsille subjektiivinen oikeus opiskella toista kotimaista. Kaikille avoin peruskoulu toteutettiin Suomessa 70-luvulla. Samalla kaikille lapsille annettiin mahdollisuus opiskella toista kotimaista. Suomenkielisissä kouluissa päntättiin ruotsia ja ruotsinkielisissä vastaavasti suomea. Aiemmin toisen kotimaisen opiskelu oli oppikoululaisten yksinoikeus.
Säästötoimenpiteet vaikeuttivat kuitenkin jo ennen peruskoulu-uudistusta mahdollisuuksia oppia ruotsia. Yläasteen ja lukion valinnanvapautta lisättiin 1994 ja ruotsin kielen vähimmäistuntien määrää laskettiin taas. Ruotsin kielen opiskeluun yläasteella käytettiin silloin vähemmän kuin puolet siitä tuntimäärästä, joka keskikoulussa käytettiin 1960-luvulla.
Kun ruotsinkielen kokeesta tuli vapaaehtoinen ylioppilastutkinnossa 2004, väheni innostus opiskeluun ja 2012 75 % tytöistä, mutta ainoastaan 40 % pojista kirjoitti ruotsin. Ruotsinkielisissä kouluissa tilanne on melkein päinvastainen. Oppilaista 90 % valitsee suomen A1-kieleksi ja 54 % ruotsinkielisistä lukiolaisista opiskelee kolmea vierasta kieltä.
Suomen kielen opetus on ruotsinkielisissä kouluissa huomattavasti laajempaa kuin vastaava ruotsinkielen opetus suomenkielisissä oppilaitoksissa. Käytännössä melkein kaikki ruotsinkieliset koululaiset lukevat kahta pitkää kieltä.
Suomen kommunistinen puolue vaatii kaikille koululaisille oikeuden opiskella ruotsia tai suomea A1 kielenä. Kielten opiskelu ei saa olla kiinni kotipaikkakunnasta tai kunnan isien ja äitien halukkuudesta avata rahapussinsa.
Monet perustelevat ruotsinkielen vapaehtoisuuden ja korvaamista venäjän kielen opiskelulla itänaapurin kasvavalla turismilla. Itä-suomessa kunnissa halutaan näin käytännössä tehdä lapsista automaattisesti myymälöiden, hotellien ja kylpylöiden työntekijöitä. Heiltä evätään mahdollisuus myöhempiin valintoihin, opiskeluvaihtoehdot supistuvat ja ammattivaihtoehtojen määrä pienenee.
Ruotsissa asuu 424 949 suomalaista siirtolaista ja heidän lapsensa. Ruotsinkieli antaa mahdollisuuden yhteyksien pitoon. Nykyään ruotsia puhuvia on 10,5 miljoonaa ja ruotsin kielen kautta voi myös saada väylän norjan ja tanskan kieliin. Ulottuvilla on yhteensä yli 21,5 miljoonaa ihmistä. Eikö heihin kannata pitää yhteyttä?"
Vastaukset 1
Vanhimmat
Joo-o, eipä tuo SKP:n sihteeristön suomenkielentaito taida olla aivan maamme terävintä kärkeä.
SKP:n sivuilta löytyi todellakin juttu otsikolla "Oikeus pakkoruotsiin!"
Mutta eihän pakkoruotsiin voi olla mitään oikeutta.
On vain kaksi vaihtoehtoa - joko ruotsinkielen voi valita valinnaisena tai se on pakollinen.
Jos se on pakollinen niin silloin sen opiskeluun ei ole oikeutta vaan velvollisuus.
Jos se on valinnainen niin silloin se ei ole pakkoruotsi.
"Suomen kommunistinen puolue vaatii kaikille koululaisille oikeuden opiskella ruotsia tai suomea A1 kielenä."
Eihän tässä ole kysymys pakkoruotsista vaan ruotsinkielestä valinnaisena aineena.
Jos kysymyksessä olisi pakkoruotsin opiskelu niin silloin lause olisi pitänyt kirjoittaa muotoon:
"Suomen kommunistinen puolue vaatii kaikia koululaisia opiskelemaan ruotsia tai suomea A1 kielenä."
Joten miten tämä SKP:n sekava kirjoitus pitäisi tulkita?
Vaatiiko SKP vain mahdollisuutta valita ruotsinkieli A1-kieleksi vai vaativatko he ruotsin- tai suomenkielen olevan pakollinen A1-kieli?
Sitä ei meidän kommunistit pystyneet kirjoituksessa sanomaan - otsikossa jo sotkettiin asiat.
...................