Osasiko kukaan kertoa minne hipsi, kauanko hipsi, mitä seurasi kun hipsi, minkä takia hipsi? Saiko kuka pyyhkeitä?
1/Jr 53 "hipsiminen" kesällä -44
Load& locket
131062
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Nimim, Bybi kertoi Jp 6;seen liittyvässä postauksessaan 1/JR 53:n lähteneen hipsimään sahakylästä. -44. Haluaisin tietää lisää tapahtumista.
hipsimään lähteneet....pakko vain oli kolmen päivän taisteluiden jälkeen lähteä. Kuuterselän ja Sahakylän kohdilla oli linja kaikkein eniten keskeneräinen ja ruskit tiedusteli sen ja alkoivat röykyttää...paikkapaikoin oli vain jokunen potero kaivettuna puhumattakaan yhdyshaudoista saati betonisista lämmitetyistä kasemateista kuten Mannergeim-linjalla tavattiin sanoa olleen. Sieltä olisi lähtenyt vaikka ukko Mustilainenkin sekä Lagus sillä tarpeeksi parin rykmentin verran kun työnnetään solkenaan yhtä pataljoonaa vastaan päiväkaupalla niin ahdasta tulee olemattomissa asemissa.
muun 3. Divisioonan mukana VKT-asemaan. Tapahtumat voi tarkistaa esimerkiksi Jatkosodan historiasta tai vaikka Halstin kertomuksista.
Tuskin 1.K/JR 53 käyttäytyi muita komppanioita kummemmin.
asettui vastaanottamaan ruskeja vkt-asemaan joka oli pahasti keskeneräinen juuri Kuuterselän ja myös Sahakylän alueilla.
Kolmen päivän taistelut ja sen jälkeen vetäytyminen osittain aika kaaoksessakin jonka jälkeen Laguksen porukoilla pääasiassa vastaisku ja sen pysähtymisen jälkeen jatkui vetäytyminen kohti länttä.
Lähtö siitä olisi tullut muutenkin sillä ratsuväkirykmentti petti vierestä niihin aikoihin.
Hyökkäys Kuuterselässä keskeytettiin, koska kaikki joukot ei olleet paikalla ja huolto oli yhden tien varassa, siihen sisältyi liian iso riski, vaikka Erhrooth olisi halunnut sitä jatkaa, kenraali joka vastasi koko rintamasta käski perääntyä Tali-Ihantalan tienoille, koska siellä torjuntavoitto oli paljon varmempi.
"asettui vastaanottamaan ruskeja vkt-asemaan joka oli pahasti keskeneräinen juuri Kuuterselän ja myös Sahakylän alueilla."
Sinänsä oikein, mutta tämä oli VT-asema. Sen murruttua vetäydyttiin VKT-asemaan aika kauas Ihantalan itäpuolelle.
"vaikka Erhrooth olisi halunnut sitä jatkaa, "
Hölynpölyä. Aatu rykmentteineen taisteli Siiranmäessä ja vetäytyi sitten Vuosalmelle.
Taisteluja johti 14.6. alkaen kenraaliluutnantti Oesch,joka järjesti joukot VKT-asemaan.
Elikkä, 1jr53:lla taisi hurahtaa viikonpäivät sekamelskassa? ja kyseessä oli ilmeisen kaaosmainen perääntyminen ylivoiman edessä.
Joukko-osasto (JR 53) on kirjoittanut omaan sotapäiväkirjaansa pitäneensä Sahakylää klo kahteenkymmeneen. Tätä on sitten siteerattu historiateoksiin. Todellisuudessa Jahnukaisen pataljoona alkoi rakoilla myöhään iltapäivällä, jolloin paikalle tullut everstiluutnantti Peitsara määräsi yhden JP 6:n jääkärikomppanioista vastaiskuun. Se ottikin Sahakylän asemat ja se, siis 2./JP 6, lähti sieltä klo kaksikymmentä, kun panssarit olivat ajaneet Mustamäentietä Sykiälään ja RvPr:n selustaan.
JR 53 ei kyennyt pitämään Kuuterselän alalohkoa eikä avuksi juoksutettu kiväärivarustuksessa ollut JP 6 Mustamäen tietä, joka oli Jahnukaiselta varmistamatta. Tietä pitkin hyökkäsi 1. Punalippuinen panssariprikaati automaattiasein varustetun pataljoonan kanssa ja Sykiälän kylässä huilasi yksi JP6:n konekiväärikomppania, joka oli juuri tullut paikalle - ja Jahnukaisen pataljoonan väki valui kylän läpi.
Tämä siis 14.6.
Eikä mitään pyyhkeitä saatu. Jahnukaisella ei ollut otetta miehiinsä, mutta ei hän mitään rikollista tehnyt. Se oli vielä aika sekavaa pari viikkoa.
Aatu oli kyllä tuohon aikaan lujasti kiinni Siiranmäessä eikä tietääkseni kyennyt vaikuttamaan paljonkaan Kuuterselän tapahtumiin.
Kova paikka on isän kertoman mukaan ollut. Omat ja vieraat sekaisin. Asein ja lopulta puukoinkin tapeltu, joilla edes aseet toimi hiekkapölyssä. Juosten viimeiset pois. Monet jäi sinne haavoittuneina ja kuolleina. Sakemanneja on kiittäminen panssarikauhuista. Sekavaa johtamista ja huonot asemat.
Herättääjö kenelläkään ajatuksia se että sekä talvisota ettö jatkosota päättyivät rintalinjan suhteen melko tarkasti samoilla seutuvilla? Länsi-Kannaksen puolustaminen on vaikeaa. Vasta VKT-linjalla alkoi maastollisesti luonnollisempi puolustusasema suomalaisille.
U-linjalla saatu puolustusvoitto todisti että suomalaisten Itä-Karjalan valloitukselle vuonna 1941 oli olemassa hyvät puolustukselliset perusteet 1944 vaikkei sitö tietenkään vuonna 1941 näin ajateltu.
Talvisodassa Puna-armeija sai menestystä hyökkäyksessään Viipurinlahden yli ja onnistui mm. mantereella katkaisemaan Kotka-Viipuri maantien.
Jatkosodassa yrittivät samaa, mutta mantereelle asti he eivät tällä kerralla päässeet!