Kepu kulkee sananmukaisesti kaksilla rattailla kotikunta-maakunta-mallissaan. Tuon mallin mukaan meille syntyisi kaksien kuntien markkinat, jotka hoitaisivat eri tehtäviä. Kotikunnat säilyisivät vähäpätöisempien asioiden hoitokuntina, mutta esim. terveydenhoito, sosiaalitoimi, toisen asteen koulutus ja kotikuntien rajat ylittävät infratoiminnot houidettaisiin 20 suurkunnan (maakunnan) voimin. Kepu toisi siis tärkeimpien kysymysten hoitoon todellisen suurkuntamallin.
Kahden rinnakkaisen kuntamallin ylläpito nielee hallintokustannuksia ja on demokratian kannalta ongelmallinen, ellei järjestetä samalla kertaa kaksi kuntavaaleja eli kotikuntavaalit ja suurkuntavaalit. Kahden kuntarakenteen malli kuulostaa kaikin puolin sekavalta eikä Kepu ole asiaa tainnut kovin tarkkaan avata muiden ymmärrettäväksi.
Hallituksen vahvan peruskunnan malli suosii pienissä asioissa isompaa kuntarakennetta ja suurissa asioissa taas pienempää. Tässä mallissa on puhuttu esim. sadan kunnan mallista eikä 20 kunnan. Hallituksen malli on yksinkertaisempi kuin Kepun, koska hallinto on aina sama kaikissa asioissa eikä tarvita kaksia erillisiä vaaleja. Kainuussa Kepun mallia kokeiltiin ja se karahti karille kuntien eripuran vuoksi. Sellainen vaara on aina olemassa, jos kotikunnalle annetaan päätösvaltaa suurkunnan asioihin. Ja jos annetaam, sotku on sitäkin suurempi, mistä Kainuun malli antoi osviittaa.
Silti voitaisiin ajatella, että molempi parempi. Annettaisiin Kepun malli vaihtoehdoksi niille, jotka ovat siihen mieltyneet eli toteutettaisiin se Kepulandiassa. Jos se osoittautuisi toimimattomaksi, se olisi sitten Kepulandian ongelma eli kaikki valtionsosuukisen lisä pitäisi torpedoida jo heti kättelyssä. Muualla sitten mentäisiin vahvan peruskunnan mallilla. Pääkaupunkiseutu jäisi vielä omaksi ongelmakseen. Siinäkin asiat nytkähtäisivät kyllä eteenpäin, jos Helsinki ja Vantaa liittyisivät yhteen. Siitä tulisi pääkaupunkiseudulla niin vahva voimatakijä, joka riittävän itsekkäillä päätöksillään ajaisi kyllä vähitellen muitakin porsaita kotiin.
Noin yleisesti tuntuisi, että yksinkertainen ja selkeä mallia on aina kaunista ja toimivaa. Kepu on lähtenyt kuitenkin hakemaan vaihtoehdoksi moniportaista ja kahden kunnan rinnakkaista järjestelmää. Luulen, että ihmisille ei ole oikein kunnolla konkretisoitunut se, milainen sekametelisoppa tämä Kepun kahden kunnan malli on.
Kahden rinnakkaisen kuntamallin ylläpito nielee hallintokustannuksia ja on demokratian kannalta ongelmallinen, ellei järjestetä samalla kertaa kaksi kuntavaaleja eli kotikuntavaalit ja suurkuntavaalit. Kahden kuntarakenteen malli kuulostaa kaikin puolin sekavalta eikä Kepu ole asiaa tainnut kovin tarkkaan avata muiden ymmärrettäväksi.
Hallituksen vahvan peruskunnan malli suosii pienissä asioissa isompaa kuntarakennetta ja suurissa asioissa taas pienempää. Tässä mallissa on puhuttu esim. sadan kunnan mallista eikä 20 kunnan. Hallituksen malli on yksinkertaisempi kuin Kepun, koska hallinto on aina sama kaikissa asioissa eikä tarvita kaksia erillisiä vaaleja. Kainuussa Kepun mallia kokeiltiin ja se karahti karille kuntien eripuran vuoksi. Sellainen vaara on aina olemassa, jos kotikunnalle annetaan päätösvaltaa suurkunnan asioihin. Ja jos annetaam, sotku on sitäkin suurempi, mistä Kainuun malli antoi osviittaa.
Silti voitaisiin ajatella, että molempi parempi. Annettaisiin Kepun malli vaihtoehdoksi niille, jotka ovat siihen mieltyneet eli toteutettaisiin se Kepulandiassa. Jos se osoittautuisi toimimattomaksi, se olisi sitten Kepulandian ongelma eli kaikki valtionsosuukisen lisä pitäisi torpedoida jo heti kättelyssä. Muualla sitten mentäisiin vahvan peruskunnan mallilla. Pääkaupunkiseutu jäisi vielä omaksi ongelmakseen. Siinäkin asiat nytkähtäisivät kyllä eteenpäin, jos Helsinki ja Vantaa liittyisivät yhteen. Siitä tulisi pääkaupunkiseudulla niin vahva voimatakijä, joka riittävän itsekkäillä päätöksillään ajaisi kyllä vähitellen muitakin porsaita kotiin.
Noin yleisesti tuntuisi, että yksinkertainen ja selkeä mallia on aina kaunista ja toimivaa. Kepu on lähtenyt kuitenkin hakemaan vaihtoehdoksi moniportaista ja kahden kunnan rinnakkaista järjestelmää. Luulen, että ihmisille ei ole oikein kunnolla konkretisoitunut se, milainen sekametelisoppa tämä Kepun kahden kunnan malli on.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Hengähän jo välillä sinäkin, vai teetkö "paskomistasi" urakkapalkalla?
Hengähdä sinä, jos et kykene vastaamaan asia-argumentein.
On se parempi kuin naapurikuntamalli, jossa naapurikunta sanelee mitä toisessa kunnassa tehdään ja minkä verran naapurikunta joutuu maksamaan.
Hallituksen mallissa ei ole demokratian pätkääkään.
Miksi Pääkaupounjkisetu erotettaisi noista malleiusta?
Kyse on siitä että pääkaupunkiseutu ei hyväksy hallituksen malleista mitään:D Ei pääkaupouniseudun kaupungit suostu mihinkään isäntäkuntamalliin. Toinen ongelma pääkaupunkiseudulla on se että siellä "liian vahvat" kunnat. Eli sote on toimimaton suuren burokratian vuoksi.
Hallituksen esityksessä on oikea sekamelska malli. Siinä rakennettaisi viisi erlaista mallia isäntäkuntien ympärille. Lisäksi vielä se pääkaupunkiiseudun ihan oma mallinsa josta ei edes hallituksella ole minkäänlaita kuvaa siitä mitä se olisi:D
Hallitukse kaavailema malli se oikea sekametelisoppa on:D Sillä kun ei ole muuta tavoitetta eikä tarkoitusta kuin kiristää kunnat yhdistymään.
Kepun malli on kopio Osmo Soininvaaran ja vihreiden peruskuntamallista, siis Kepu tuo ei mitään muuta uutta kuin nimen samalle asialle joka on keksitty Helsingin ratkaisuksi. Tosin Soininvaaran mallii ei kelvannut muille kuin vihreille itselleen, niin Kokoomus kuin SDP vierastavat sitä omien valtakeskittymiensä (Espoo, Vantaa) säilyttämiseksi.
Maakunnissa malli toimisi aivan kuten Sooininvaara on sanonut.
Mikä tuossa hallituksen mallissa muuttaisi asiat parempaan, epäilen ettei mikään. Ensiksikin asioista päättäisi aina samat naamat, kuten tähänkin asti. Lattiatason työntekijät ovat niitä, jotka lopulta sen homman hoitaa ja mikäli sujuvuutta haluttaisiin lisätä, niin se vaatisi rutkasti lisää työntekijöitä joka portaaseen ja kustannukset karkaisi käsistä.
Hallintomallin vatvominen ja vatkaaminen vaikka ruukkimyllyssä ei tuo palvelujen kohentumiseen mitään ratkaisua, ongelma on työntekijöiden resursseissa.
Salaliittoteoria piileekin siinä, että liittämällä Sote-palvelujen uudistaminen kuntien pakkoliittämiseen, niin tällöin voidaan reuna-alueiden kunnnista lakkauttaa terveys- ja sosiaalipalvelut pois niin kauas ettei heikommilla ole edes taloudellisia mahdollisuuksia mennä palvelujen luo.
Harjoittelumielessä tätä on jo toteutettu liitoskunta-alueilla, palveluja on lakkautettu ja tehty esimerkiksi vanhustenhoidossa päätöksiä, jossa laitoshoitoon joutunut puoliso on pahimillaan sadan kilometrin päässä omaisestaan.
Sama koskee terveyspalveluja. Ennen hyvin toiminut terveyskeskuspalvelu on liitosten myötä pahimmillaan 200 km etestakaisen matkan päässä. Voi olla, että nuhakuume potilas kärsii mieluummin vaivat kotonaan, kuin että lähtis kaupungin terkkariin jonottamaan 8 tuntia vaivoihinsa.
Toisin sanoen hallituksen tavoitteena on karsia sosiaali- ja terveydenhuoltoverkostoa niin väähiin, että säästöt tulisivat tarvitsijoiden kustannuksella.
Eli kun suoraan sanotaan, niin köyhälistöä ja sairaita sekä köyhiä vanhuksia aletaan suorastaan saattamaan pois päiviltä, kunhan ne on ensin ryöstety putipuhtaaksi.
Nyt on nähty, mihin demarit ja vasurit ovat pyrkimässä, joten niihin ei kannata enää yhdenkään köyhän eikä työläisen ääntään "sijoittaa".
Nykyhallitus on tuon toteen näyttänyt.
Rinnakkainen kunnallis- ja maakuntahallinto ei merkitsisi enemmän hallintokustannuksia kuin suurkuntamallissa, vaan päinvastoin, sillä suurempiahan alueita maakunnat ovat kuin suurkunnat. Lähtökohtanahan molemmissa malleissa kaiketi on, että perusduunia tekevien määrä säilyy ennallaan, mutta hallintoa kyetään vähentämään, sillä yksi hallinnoitsija kykenemään komentamaan samalla vaivalla suurempaa joukkoa kuin pienempääkin. Sama juttu suunnittelu- ja taloustehtävissä.
Demokratian kannalta olisi hyvä, jos kunnallisvaalien yhteydessä järjestettäisiin myös maakuntavaalit, kuten kaikissa muissa Länsi-Euroopan maissa on jo tapana. Vaikka sellaisia vaaleja ei tulisikaan, en ymmärrä, millä tavalla yhteisesti valitussa maakunnallisessa sote-lautakunnassa olisi suurempi demokratiavaje kuin kuntien sisäisessä sote-lautakunnassa. Molemmathan nimetään välillisillä vaaleilla, ei suoralla kansanvaalilla.
Suomalaiset osaavat kyllä riidellä, on hallintojärjestelmä mikä hyvänsä. Kainuun riidoista on uutisoitu, mutta on sitä uutisia ollut kuntien sisäisistäkin riidoista. Eikä vain puolueiden välisistä, vaan myös kunnanosien välisistä. Pakolla toisiinsa liitettyjen kuntien eri kunnanosien välillä tullaan riitelemään erityisen paljon.
Ajatuksesi antaa kunnille oikeus valita molempien mallien väliltä kuulostaa hyvältä. Hallituksen malli voisi toimia hyvin Uudellamaalla, jossa epäilen maakuntahengen olevan muuta maata pienempi paitsi kielellisistä ja historiallisista syistä, myös siksi, koska siellä on vieri vieressä asukasluvultaan suuria kuntia, joiden asukkaiden juuret ovat siellä täällä eri puolilla maata. Kyynel ei ehkä monellekaan nouse silmäkulmaan maakuntalaulun kajahtaessa. Toisaalta epäillä sopii, ettei siellä ole kotipaikkahenkeäkään päätellen siitä, etteivät esimerkiksi espoolaiset juurikaan vaivaudu hyvin menestyvien palloiluseurojensa katsomoihin.
http://eskovirri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/122423-keskustan-maakuntamalli-rautalangasta
Keskustanmalli juuri sinulle kaupunkitollolle.
Onko Urpilaisen malli tuhansien valheiden demari parempi vaihtoehto?
Kepu ilmeisesti laskee, että heidän mallillaan saataisiin lisää suojatyöpaikkoja kepusatraapeille. Niinhän varmasti tapahtuisikin, kun tulisi yksi hallintoporras lisää ja systeemin vaikutus olisi suurin Kepulandiassa.
Liike-elämässä on huonoja kokemuksia turhasta moniportaisuudesta. Hankkijalla - kenties keputaustaisuudestaan johtuen - oli hyvin monitasoinen organisaatio. Sanottiin, että Hankkija seisoo monella jalalla, viitaten sen monialaisuuteen, ja lisäksi monen tason varassa. Sellaisen firman kaatumista pidettiin mahdottomana. Nurin vain meni tuo suurfirma.
En oikein usko tuohon, mitä Pystyyn_kuollut näkyy sanovan kepun mallin puolesta. Tuskin se on kepun tavoitteenakaan, vaan pikemmin lienee se, minkä alussa sanon. Jotenkin kuitenkin toivoisin, että kepu saisi kokeilla mallinsa toimivuutta. Kun valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta tai muutenkaan Kepulandiaan ei avustusta lisättäisi, pian siellä totuus valkenisi. Luulenpa, että silloin siellä alettaisiin huutaa hallituksen mallin perään.
Höpö höpö taas kerran.
Kuntauudistuksen suurin vastustaja tällä vaalikaudella on ollut SDP. Sillä on ollut jos jonkinmoista vaadetta alkaen siitä, ettei kuntia saa liittää yhteen pakolla ja lisäksi erilaisia virityksiä näihin hallintohimmeleihin. Kun siihen päälle on nähty Gusiniinan sote sotkut niin on selvää, ettei hallituksen hommasta tule yhtään mitään muuta kuin kauhea epätietoisuus ja hätä kansalaisten keskuudessa. Siihen Keskusta on vastannut omalla selkeällä mallillaan jossa monikanavainen rahoitus muutetaan selkeämmäksi ja palvelut järjestetään niin, ettei kuntien tarvitse kantaa kaikkea vastuuta vaan maakunnat huolehtii raskaimmista velvotteista.
Hankkija esimerkissäsi osoitat taas kerran täydellisen typeryytesi. Puhut sekaisin monialaisuudesta ja moniportaisesta hallinnosta ymmärtämättä näemmä kumpaakaan.
Lueppa jostain se Keskustan malli ja ota kantaa siinä esitettyyn, äläkä keksi noita juttuja tyhjästä päästäsi, vai onko tarkoituksesi vain sotkea Mielipidepankin avaus omilla tyhjäpäisyyksilläsi?
Miten niitä suojatyöpaikkoja enemmän voisi tulla, kun esimerkiksi sote-piiri on suurempi? Vertaa nyt: hallituksen esittämään kuntavetoiseen sosiaali- ja terveystoimen johtamiseen tarvitaan sata johtajaa, jos kuntien määrä on sata. Sen sijaan 20 maakunnan sosiaali- ja terveystoimen johtamiseen riittää 20 johtajaa. Eiväthän kunnat maakuntamallissa enää rinnalla omia johtajia tuolla sektorilla tarvitse.
Sama matematiikka soveltuu myös vaikkapa opetustoimeen. Maakuntamallissa kunnista lakkautetaan koulutoimenjohtajan virat, koska heidän työnsä tekee yksi ainoa koulutoimenjohtaja koko maakunnassa.
Valtionosuuksien tasausjärjestelmässä ei ole kysymys hallinnon, vaan käytännön työn rahoittamisesta. Silloin verorahoja tulee voida siirtää yhtäältä sinne, missä on keskimääräistä enemmän vanhoja ja sairaita, toisaalta myös sinne, missä on keskimääräistä enemmän esikoululaisia ja koululaisia.
Selkeintä tietysti olisi, ja varmasti oikeudenmukaisemmaksi koettaisiin, että tuokin rahansiirto tapahtuisi progressiivisella verotuksella kertyvistä varoista. Silloin jokainen ymmärtäisi, mistä pohjimmiltaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisessä on kysymys.
Myönnän, että en ole tutustunut kovin perusteellisesti siihen kepun malliin. Mutta kun kepun monet muut tekemiset tunnen, minulla saattaa olla siihen hieman samanlaista asennetta kuin oli aikoinaan hebrealaisilla, kun he Jeesuksesta kyseenollen sanoivat "voiko Nasaretista tulla jotakin hyvää".;))
Asian näin ollen minulla ei ole eväitä enempään keskusteluun, mutta yritän ottaa perusteellisempaa selkoa siitä kepun mallista ja sitten palaan asiaan.
"...minulla ei ole eväitä enempään keskusteluun..."
Kerrankin rehellinen kirjoitus sinulta, valehteluusi koulutuksesta sun muusta olemmekin saaneet tutustua todella usein
Niin, taas kerran nähtiin kuinka olet politiikkaan ja yhteiskuntaan ylipäätään liittyvissä asioissa täysin mielikuviesi ja mikä pahinta, ennäkkoluulojesi, varassa. Sitähän keskustelusi on ollut jo niistä ajoista kun City-Keskusta sinua isällisesti opetti korvatillikan antaen, ja josta suivaantuneena sinä itkusi täällä aloitit. Sitä kepukaunaista itkua on sitten piisannut.
Mutta miten me saisimme hallituksen uskomaan tuohon omaan malliinsa niin, että se alkaisi ajamaan sen toteutusta sellaisella intensiteetillä, että ehtisimme vielä nauttimaan sen tuloksista ennen kuin vaalikausi päättyy?
Ei Keskustan malli tässä ongelma ole vaan hallituksen malli, tai paremminkin se, ettei kukaan tiedä varmaksi onko hallituksella mallia vai ei, ja mitä se oikeastaan aikoo tehdä.
Kokoomus on lähtenyt kuntaliitoksista ja kuntien määrän vähentämisestä noin sataan vaikka pakolla, demarit vastustavat kovaan ääneen kuntien pakkoliitoksia ja ajavat vasemmislaista kuntien menojen lisäämislinjaansa, vihreillä on lähes identtinen malli kepun kanssa, perussuomalaisille käy mikä tahansa kunhan EU:ta ei vaan saa lisää valtaa, vasemmistoliitto ei osaa vaatia kuin lisää menoja kunnille ja ruåtsalaiset vaalii ettei yksikään ruotsinkielisen enemmistön omaava kunta vaan muutu suomalaiseksi.
Kokoomuksella tai ainakin ministeri Virkkusella oli hallituskauden alussa ihan selkeä ajatus, että kuntarakenteiden uudistaminen on oleellisinta isojen kaupunkiseutujen ympärillä. Näiden kasvukeskusten piti olla suunnannäyttäjiä. SDP torppasi nuo kaavailut ja nyt koko hallitus on jumissa nyhjäten tyhjänpäisten näpertelyjen parissa.
Onko kepu luopunut muista rattaistaan? Useammilla kuin kaksilla se tähän asti on ajanut. Jokaisessa asiassa.
Lisäisinpä tuohon: niihin kaikkiin rattaisiin riittää matkustajia myös tämän palstan kepulaisista;))
Metropolialueelle esitetään hyvin keskustaläheistä mallia