Kaksien kuntien Kepu

Hengähän jo välillä sinäkin, vai teetkö "paskomistasi" urakkapalkalla?

On se parempi kuin naapurikuntamalli, jossa naapurikunta sanelee mitä toisessa kunnassa tehdään ja minkä verran naapurikunta joutuu maksamaan.

Hallituksen mallissa ei ole demokratian pätkääkään.

Miksi Pääkaupounjkisetu erotettaisi noista malleiusta?

Kyse on siitä että pääkaupunkiseutu ei hyväksy hallituksen malleista mitään:D Ei pääkaupouniseudun kaupungit suostu mihinkään isäntäkuntamalliin. Toinen ongelma pääkaupunkiseudulla on se että siellä "liian vahvat" kunnat. Eli sote on toimimaton suuren burokratian vuoksi.

Hallituksen esityksessä on oikea sekamelska malli. Siinä rakennettaisi viisi erlaista mallia isäntäkuntien ympärille. Lisäksi vielä se pääkaupunkiiseudun ihan oma mallinsa josta ei edes hallituksella ole minkäänlaita kuvaa siitä mitä se olisi:D

Hallitukse kaavailema malli se oikea sekametelisoppa on:D Sillä kun ei ole muuta tavoitetta eikä tarkoitusta kuin kiristää kunnat yhdistymään.

Kepun malli on kopio Osmo Soininvaaran ja vihreiden peruskuntamallista, siis Kepu tuo ei mitään muuta uutta kuin nimen samalle asialle joka on keksitty Helsingin ratkaisuksi. Tosin Soininvaaran mallii ei kelvannut muille kuin vihreille itselleen, niin Kokoomus kuin SDP vierastavat sitä omien valtakeskittymiensä (Espoo, Vantaa) säilyttämiseksi.

Maakunnissa malli toimisi aivan kuten Sooininvaara on sanonut.

Mikä tuossa hallituksen mallissa muuttaisi asiat parempaan, epäilen ettei mikään. Ensiksikin asioista päättäisi aina samat naamat, kuten tähänkin asti. Lattiatason työntekijät ovat niitä, jotka lopulta sen homman hoitaa ja mikäli sujuvuutta haluttaisiin lisätä, niin se vaatisi rutkasti lisää työntekijöitä joka portaaseen ja kustannukset karkaisi käsistä.
Hallintomallin vatvominen ja vatkaaminen vaikka ruukkimyllyssä ei tuo palvelujen kohentumiseen mitään ratkaisua, ongelma on työntekijöiden resursseissa.

Salaliittoteoria piileekin siinä, että liittämällä Sote-palvelujen uudistaminen kuntien pakkoliittämiseen, niin tällöin voidaan reuna-alueiden kunnnista lakkauttaa terveys- ja sosiaalipalvelut pois niin kauas ettei heikommilla ole edes taloudellisia mahdollisuuksia mennä palvelujen luo.
Harjoittelumielessä tätä on jo toteutettu liitoskunta-alueilla, palveluja on lakkautettu ja tehty esimerkiksi vanhustenhoidossa päätöksiä, jossa laitoshoitoon joutunut puoliso on pahimillaan sadan kilometrin päässä omaisestaan.
Sama koskee terveyspalveluja. Ennen hyvin toiminut terveyskeskuspalvelu on liitosten myötä pahimmillaan 200 km etestakaisen matkan päässä. Voi olla, että nuhakuume potilas kärsii mieluummin vaivat kotonaan, kuin että lähtis kaupungin terkkariin jonottamaan 8 tuntia vaivoihinsa.

Toisin sanoen hallituksen tavoitteena on karsia sosiaali- ja terveydenhuoltoverkostoa niin väähiin, että säästöt tulisivat tarvitsijoiden kustannuksella.

Rinnakkainen kunnallis- ja maakuntahallinto ei merkitsisi enemmän hallintokustannuksia kuin suurkuntamallissa, vaan päinvastoin, sillä suurempiahan alueita maakunnat ovat kuin suurkunnat. Lähtökohtanahan molemmissa malleissa kaiketi on, että perusduunia tekevien määrä säilyy ennallaan, mutta hallintoa kyetään vähentämään, sillä yksi hallinnoitsija kykenemään komentamaan samalla vaivalla suurempaa joukkoa kuin pienempääkin. Sama juttu suunnittelu- ja taloustehtävissä.

Demokratian kannalta olisi hyvä, jos kunnallisvaalien yhteydessä järjestettäisiin myös maakuntavaalit, kuten kaikissa muissa Länsi-Euroopan maissa on jo tapana. Vaikka sellaisia vaaleja ei tulisikaan, en ymmärrä, millä tavalla yhteisesti valitussa maakunnallisessa sote-lautakunnassa olisi suurempi demokratiavaje kuin kuntien sisäisessä sote-lautakunnassa. Molemmathan nimetään välillisillä vaaleilla, ei suoralla kansanvaalilla.

Suomalaiset osaavat kyllä riidellä, on hallintojärjestelmä mikä hyvänsä. Kainuun riidoista on uutisoitu, mutta on sitä uutisia ollut kuntien sisäisistäkin riidoista. Eikä vain puolueiden välisistä, vaan myös kunnanosien välisistä. Pakolla toisiinsa liitettyjen kuntien eri kunnanosien välillä tullaan riitelemään erityisen paljon.

Ajatuksesi antaa kunnille oikeus valita molempien mallien väliltä kuulostaa hyvältä. Hallituksen malli voisi toimia hyvin Uudellamaalla, jossa epäilen maakuntahengen olevan muuta maata pienempi paitsi kielellisistä ja historiallisista syistä, myös siksi, koska siellä on vieri vieressä asukasluvultaan suuria kuntia, joiden asukkaiden juuret ovat siellä täällä eri puolilla maata. Kyynel ei ehkä monellekaan nouse silmäkulmaan maakuntalaulun kajahtaessa. Toisaalta epäillä sopii, ettei siellä ole kotipaikkahenkeäkään päätellen siitä, etteivät esimerkiksi espoolaiset juurikaan vaivaudu hyvin menestyvien palloiluseurojensa katsomoihin.

http://eskovirri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/122423-keskustan-maakuntamalli-rautalangasta

Keskustanmalli juuri sinulle kaupunkitollolle.

Onko Urpilaisen malli tuhansien valheiden demari parempi vaihtoehto?

Kepu ilmeisesti laskee, että heidän mallillaan saataisiin lisää suojatyöpaikkoja kepusatraapeille. Niinhän varmasti tapahtuisikin, kun tulisi yksi hallintoporras lisää ja systeemin vaikutus olisi suurin Kepulandiassa.

Liike-elämässä on huonoja kokemuksia turhasta moniportaisuudesta. Hankkijalla - kenties keputaustaisuudestaan johtuen - oli hyvin monitasoinen organisaatio. Sanottiin, että Hankkija seisoo monella jalalla, viitaten sen monialaisuuteen, ja lisäksi monen tason varassa. Sellaisen firman kaatumista pidettiin mahdottomana. Nurin vain meni tuo suurfirma.

En oikein usko tuohon, mitä Pystyyn_kuollut näkyy sanovan kepun mallin puolesta. Tuskin se on kepun tavoitteenakaan, vaan pikemmin lienee se, minkä alussa sanon. Jotenkin kuitenkin toivoisin, että kepu saisi kokeilla mallinsa toimivuutta. Kun valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta tai muutenkaan Kepulandiaan ei avustusta lisättäisi, pian siellä totuus valkenisi. Luulenpa, että silloin siellä alettaisiin huutaa hallituksen mallin perään.

Mutta miten me saisimme hallituksen uskomaan tuohon omaan malliinsa niin, että se alkaisi ajamaan sen toteutusta sellaisella intensiteetillä, että ehtisimme vielä nauttimaan sen tuloksista ennen kuin vaalikausi päättyy?

Ei Keskustan malli tässä ongelma ole vaan hallituksen malli, tai paremminkin se, ettei kukaan tiedä varmaksi onko hallituksella mallia vai ei, ja mitä se oikeastaan aikoo tehdä.

Kokoomus on lähtenyt kuntaliitoksista ja kuntien määrän vähentämisestä noin sataan vaikka pakolla, demarit vastustavat kovaan ääneen kuntien pakkoliitoksia ja ajavat vasemmislaista kuntien menojen lisäämislinjaansa, vihreillä on lähes identtinen malli kepun kanssa, perussuomalaisille käy mikä tahansa kunhan EU:ta ei vaan saa lisää valtaa, vasemmistoliitto ei osaa vaatia kuin lisää menoja kunnille ja ruåtsalaiset vaalii ettei yksikään ruotsinkielisen enemmistön omaava kunta vaan muutu suomalaiseksi.

Kokoomuksella tai ainakin ministeri Virkkusella oli hallituskauden alussa ihan selkeä ajatus, että kuntarakenteiden uudistaminen on oleellisinta isojen kaupunkiseutujen ympärillä. Näiden kasvukeskusten piti olla suunnannäyttäjiä. SDP torppasi nuo kaavailut ja nyt koko hallitus on jumissa nyhjäten tyhjänpäisten näpertelyjen parissa.

Onko kepu luopunut muista rattaistaan? Useammilla kuin kaksilla se tähän asti on ajanut. Jokaisessa asiassa.

Metropolialueelle esitetään hyvin keskustaläheistä mallia