, vai onko niitä
Mitkä on puuveneen hyvät puolet
Vakavanha
90
2195
Vastaukset
- Tarkoitatko nyt
pitkästä tavarasta rakennettua vai elementtirakenteista venetta?
- Kyllä vaan
Se sisältää runsaasti kuituja.
- J.U.Hannus
Palaa iloisesti kokossa.
- tietäjät...
J.U.Hannus kirjoitti:
Palaa iloisesti kokossa.
Ja kumpikaan edellisistä ei ole muuta kuin nähnyt puuveneen. Tosin aina eivät ole tienneet edes sellaisen nähneensä.
- luomu
tietäjät... kirjoitti:
Ja kumpikaan edellisistä ei ole muuta kuin nähnyt puuveneen. Tosin aina eivät ole tienneet edes sellaisen nähneensä.
Tunnelma ja sanotaan että puuveneellä on sielu. Tämän ymmärtämiseen tarvii olla friikki.
- kokonpolttaja
J.U.Hannus kirjoitti:
Palaa iloisesti kokossa.
"Palaa iloisesti kokossa. "
Et taida arvatakkaan kuinka hyvin kuttaperka palaa ! Mutta sehän olisikin ympäristörikos!!
- ,uikolu,iok8
Onko guttabergaveneessä jotakin yhvää?
- Totta mooses
Sitä ei tartte kuivailla , turvotella, skrabata, lakata eikä yrittää jatkuvasti pettää itteensä uskottelemalla että täs ois jotain hienoo.
- dee2
Rauhallisempi aallokossa koska painaa niin paljon.
En tiedä viitsinkö edes yrittää alkaa vastaamaan tähän jotenkin asiallisesti. Puuvene on aina uniikki yksilö. Se on aika käsityön taidonnäyte ja veistäjän merkki historiaan. Jokaisella puuveneellä on oma henki. Lasikuituiset sarjatuotantoveneet on aina enemmän tai vähemmän esineitä. Samaa tööttiä, jota liukuhihna suoltaa. Ei tarvi olla kummoinenkaan puuvene, kun se viedään lasikuituveneen rinnalle, kalpenee se sarjatuotantosisarensa sen vieressä.
Puuveneen ylläpito on työläämpää, mutta ainakin itsellä se on ollut jokaisen tunnin arvoista.- Sieluton ja hyvä
Aloittaja varmaan halusi tietää onko parempia (konkreettisia) ominaisuuksia?
Vähän ihmettelen kun aikuinen mies kertoo veneen "sielusta" tai "hengestä". Mitä jos siihen puupaattiin tulee kirous? Pappi heittää pyhää vettä päälle ja seurakunta rukoilee vai? Sieluton ja hyvä kirjoitti:
Aloittaja varmaan halusi tietää onko parempia (konkreettisia) ominaisuuksia?
Vähän ihmettelen kun aikuinen mies kertoo veneen "sielusta" tai "hengestä". Mitä jos siihen puupaattiin tulee kirous? Pappi heittää pyhää vettä päälle ja seurakunta rukoilee vai?Sanoinkin, että tässä asiassa en viitsi mitään sen asiallisempaa alkaa laittamaan. Keskustelu on jo tutulla Suomi24 tasolla, ja kaikesta en viitsi idioottien kanssa alkaa väittelemään. Inhorealismin ystäville puuvene on ikuinen työmaa. Puuveneen käyttäjät näkevät niissä myös realismin ulkopuolelle ulottuvia arvoja. Miksi esim. Ostaa vaikeahoitoista urheilu tai harrasteautoa, kun Corollallakin pärjää.
- veneellinen poju
vanhami kirjoitti:
Sanoinkin, että tässä asiassa en viitsi mitään sen asiallisempaa alkaa laittamaan. Keskustelu on jo tutulla Suomi24 tasolla, ja kaikesta en viitsi idioottien kanssa alkaa väittelemään. Inhorealismin ystäville puuvene on ikuinen työmaa. Puuveneen käyttäjät näkevät niissä myös realismin ulkopuolelle ulottuvia arvoja. Miksi esim. Ostaa vaikeahoitoista urheilu tai harrasteautoa, kun Corollallakin pärjää.
ei kait asiassa mitään väittelemistä ole. joku tykkää yhdestä ja toinen toisesta. toiset haluaa vain veneillä mahdollisimman vaivattomasti ja toisille taas on veneen laittaminen ja hoito yms. mieluista ja osa harrastusta.
eihän kaikki esim. huolla moottoriakaan omana hommana, ja jotkut taas tekevät isotkin remontit itse.
puuveneet ovat kyllä kauniita, mutta täytyy olla aikaa, kiinnostusta ja paikka laittaa ja hoitaa niitä.
minulla ei ole joten ostin kuidutetun puuprutkun.
idiootti on se joka pitää omaa tapaansa harrastaa ylivertaisena muihin nähden.
tai itseään kaikkitietävänä... - Uskontoko kaupan ?
vanhami kirjoitti:
Sanoinkin, että tässä asiassa en viitsi mitään sen asiallisempaa alkaa laittamaan. Keskustelu on jo tutulla Suomi24 tasolla, ja kaikesta en viitsi idioottien kanssa alkaa väittelemään. Inhorealismin ystäville puuvene on ikuinen työmaa. Puuveneen käyttäjät näkevät niissä myös realismin ulkopuolelle ulottuvia arvoja. Miksi esim. Ostaa vaikeahoitoista urheilu tai harrasteautoa, kun Corollallakin pärjää.
Aloittaja kysyi puuveneen etuja.
Kirjoituksesi tapaisia argumentteja vastauksena voi odottaa ainoastaan puuveneen omistajalta, jilta subjektiivisuus ja asiallisuus saa väistyä oman ratkaisun onnistuneisuuden perustelun tieltä.
Etuja ja haittoja punnittaessa lienee tarpeetonta puuttua, henkilökohtaisiin mieltymyksiin, ne ovat käyttäjän, ei välineen ominaisuuksia. - veneellinen poju
Uskontoko kaupan ? kirjoitti:
Aloittaja kysyi puuveneen etuja.
Kirjoituksesi tapaisia argumentteja vastauksena voi odottaa ainoastaan puuveneen omistajalta, jilta subjektiivisuus ja asiallisuus saa väistyä oman ratkaisun onnistuneisuuden perustelun tieltä.
Etuja ja haittoja punnittaessa lienee tarpeetonta puuttua, henkilökohtaisiin mieltymyksiin, ne ovat käyttäjän, ei välineen ominaisuuksia.heh, joo. onhan tuohivirsutkin kauniit, mutta crocseja käytän...
- Kovvoo hommoo
Lähtökohtaisesti veneen veistäminen puusta ei tee siitä yhtään yksilöllisempää kuin kuidusta leipominenkaan. Sarjatuotanto on sarjatuotantoa ja one-off -veneet ovat yksilöllisempiä, enemmän tai vähemmän. Hait, folkkarit, optarit, Scyllat, MP:n veneet jne ovat sen verran samanlaisia, ettei niitä suoralta kädelyä erota toisistaan. Varustuksella ja pintakäsittelyllä voidaan tietysti saada yksilöllisyyttä, mutta sama koskee muistakin materiaaleista rakennettuja veneitä. Todennäköisesti esim. betoniveneistä löytyy enemmän yksilöllisyyttä kuin puuveneistä.
Puuveneen helppohoitoisuus ja kestävyys ei näy ainakaan käytännön tasolle telakoilla. Netistä löytyy runsaasti aika nuortenkin puuveneiden, esim. n. 30 vuoden ikäisten Scyllien kunnostustarinoita. Näidenkin pitäisi olla parasta mahdollista käsityön laatua, mutta eivät vaan kestä.Ainoa tapa saada nille ikävuosia lisää on rakentaa ne käytännössä uudestaan aika ajoin lauta kerrallaan. - luulet vain
Kovvoo hommoo kirjoitti:
Lähtökohtaisesti veneen veistäminen puusta ei tee siitä yhtään yksilöllisempää kuin kuidusta leipominenkaan. Sarjatuotanto on sarjatuotantoa ja one-off -veneet ovat yksilöllisempiä, enemmän tai vähemmän. Hait, folkkarit, optarit, Scyllat, MP:n veneet jne ovat sen verran samanlaisia, ettei niitä suoralta kädelyä erota toisistaan. Varustuksella ja pintakäsittelyllä voidaan tietysti saada yksilöllisyyttä, mutta sama koskee muistakin materiaaleista rakennettuja veneitä. Todennäköisesti esim. betoniveneistä löytyy enemmän yksilöllisyyttä kuin puuveneistä.
Puuveneen helppohoitoisuus ja kestävyys ei näy ainakaan käytännön tasolle telakoilla. Netistä löytyy runsaasti aika nuortenkin puuveneiden, esim. n. 30 vuoden ikäisten Scyllien kunnostustarinoita. Näidenkin pitäisi olla parasta mahdollista käsityön laatua, mutta eivät vaan kestä.Ainoa tapa saada nille ikävuosia lisää on rakentaa ne käytännössä uudestaan aika ajoin lauta kerrallaan.Scyllat ja MP:t erottaa helposti toisistaan. Samoin valtaosan folkkareista ja haista. Aivan kuin sanoisi, että kaikki kiinalaiset ovat niin samannäköisiä, ettei heitä erota toisistaan. Kahta samanlaista puuvenettä ei ole, vaikka ne olisi tehty rinnakkain tai pidempänäkin sarjana.
Oma puuveneeni on selvinnyt jo kohta siihen 30 v ikään tarvitsematta muuta peruskunnostusta kuin kylkien maalaamisen kerran. Cabane III on yli 15 vanhempi ja kiertänyt pallon kolmesti, eikä lautoja ole vaihdettu. Useampia 60-luvun veneitä tiedän myös, jotka eivät lakkapensseliä järeämpää työkalua ole nähneet. Alkuaikojen Scyllat olivat vielä tekijän oppimisvaihetta, hyvintehdyt ovat myöhempää tuotantoa. Puuveneen tekeminen oikein ei ole helppoa, mutta Suomessa on ollut Wileniukset, Antinojat ja monetkin muut tosi osaajat. - Laiturilegendaa
luulet vain kirjoitti:
Scyllat ja MP:t erottaa helposti toisistaan. Samoin valtaosan folkkareista ja haista. Aivan kuin sanoisi, että kaikki kiinalaiset ovat niin samannäköisiä, ettei heitä erota toisistaan. Kahta samanlaista puuvenettä ei ole, vaikka ne olisi tehty rinnakkain tai pidempänäkin sarjana.
Oma puuveneeni on selvinnyt jo kohta siihen 30 v ikään tarvitsematta muuta peruskunnostusta kuin kylkien maalaamisen kerran. Cabane III on yli 15 vanhempi ja kiertänyt pallon kolmesti, eikä lautoja ole vaihdettu. Useampia 60-luvun veneitä tiedän myös, jotka eivät lakkapensseliä järeämpää työkalua ole nähneet. Alkuaikojen Scyllat olivat vielä tekijän oppimisvaihetta, hyvintehdyt ovat myöhempää tuotantoa. Puuveneen tekeminen oikein ei ole helppoa, mutta Suomessa on ollut Wileniukset, Antinojat ja monetkin muut tosi osaajat.Erottaa, koska omistajat ovat tuunanneet niitä erilaisiksi vuosien varrella. Sama pätee lasikuitupurkkareihin. Nuo jutut puuveneiden kestävyydestä vain parlla lakkapensselin sipaisulla keväisin ovat niiiiin palturia, että korvien lepatus kuuluu tänne asti.
- luulet vain
Laiturilegendaa kirjoitti:
Erottaa, koska omistajat ovat tuunanneet niitä erilaisiksi vuosien varrella. Sama pätee lasikuitupurkkareihin. Nuo jutut puuveneiden kestävyydestä vain parlla lakkapensselin sipaisulla keväisin ovat niiiiin palturia, että korvien lepatus kuuluu tänne asti.
Oletko kokeillut? Minulla on kolmas puuvene nyt ja sen pidän perinnöksi saakka. Osaomistan toista yli 75-vuotiasta. Se oli päästetty repsahtamaan pari omistajaa sitten ja -90 peruskorjattu osa lautoja ja kansi uusien. Pitkästi eteenpäin mennään pensseliremontilla. Ylivoimaisesti suurin osa vuotuisista töistä koskee muuta kuin puurakenteita, lähinnä heloitusta. Että mikä oli oma kompetenssisi väitteesi tueksi?
- Sitten tosielämässä
luulet vain kirjoitti:
Oletko kokeillut? Minulla on kolmas puuvene nyt ja sen pidän perinnöksi saakka. Osaomistan toista yli 75-vuotiasta. Se oli päästetty repsahtamaan pari omistajaa sitten ja -90 peruskorjattu osa lautoja ja kansi uusien. Pitkästi eteenpäin mennään pensseliremontilla. Ylivoimaisesti suurin osa vuotuisista töistä koskee muuta kuin puurakenteita, lähinnä heloitusta. Että mikä oli oma kompetenssisi väitteesi tueksi?
Kompetenssin kertyminen alkoi -60 luvulla soutuveneistä. Lisää tuli omasta limisaumaisesta purjeveneestä 70-luvulla ja sieltä lähtien kymmenistä purjehdus- tarina- ja kunnostussessioista saaristomeren alueen purjehtijoiden kanssa. Hailla ja folkkareilla on purjehdittu lukuisia kisoja ja yövyttäessä ihailtu kuun loistetta haljenneiden kylkilautojen raoista. Samoissa ympyröissä seilailleiden erityisluokka A:n ja muutaman rannikkoristeilijäkipparin kanssa on istuttu iltaa. Kasinkin kunnostusta on seurattu lähietäisyydeltä innostusta ja kärsivällisyyttä ihmetellen. Sekä omakohtaista kokemusta, että kavereiden juttuja on kertynyt puuveneistä sen verran paljon, että pötypuheen levittäjät on helppo havaita, kun kyse on puuveneiden hoidosta.
Keväiset turvottelut, halkeamien tukkimiset erilaisilla vahoilla ja kiteillä, jotta vene ei menisi suoraan pohjaan, puusoien kosteana pitämin jos vesillasku viivästyi, aikainen ylösnosto pakkasten pelossa, ikuinen märkä pilssi ja kosteus sisällä, puhumattakaan jatkuva jonkun paikan hiominen ja lakkaaminen. Se on sitä puuveneilijän arkea. Ihan hyvä harrastus monen muun harrastuksen tapaan, jopa elämäntapa, mutta helppohoitoinen ja samalla kestävä - ehei, ei sentään, älä viitsi kertoa satuja. - tittelitytteli
luulet vain kirjoitti:
Oletko kokeillut? Minulla on kolmas puuvene nyt ja sen pidän perinnöksi saakka. Osaomistan toista yli 75-vuotiasta. Se oli päästetty repsahtamaan pari omistajaa sitten ja -90 peruskorjattu osa lautoja ja kansi uusien. Pitkästi eteenpäin mennään pensseliremontilla. Ylivoimaisesti suurin osa vuotuisista töistä koskee muuta kuin puurakenteita, lähinnä heloitusta. Että mikä oli oma kompetenssisi väitteesi tueksi?
Onko se turakasasi ollut ihan vedessäkin?
- tuli mieleen
luulet vain kirjoitti:
Scyllat ja MP:t erottaa helposti toisistaan. Samoin valtaosan folkkareista ja haista. Aivan kuin sanoisi, että kaikki kiinalaiset ovat niin samannäköisiä, ettei heitä erota toisistaan. Kahta samanlaista puuvenettä ei ole, vaikka ne olisi tehty rinnakkain tai pidempänäkin sarjana.
Oma puuveneeni on selvinnyt jo kohta siihen 30 v ikään tarvitsematta muuta peruskunnostusta kuin kylkien maalaamisen kerran. Cabane III on yli 15 vanhempi ja kiertänyt pallon kolmesti, eikä lautoja ole vaihdettu. Useampia 60-luvun veneitä tiedän myös, jotka eivät lakkapensseliä järeämpää työkalua ole nähneet. Alkuaikojen Scyllat olivat vielä tekijän oppimisvaihetta, hyvintehdyt ovat myöhempää tuotantoa. Puuveneen tekeminen oikein ei ole helppoa, mutta Suomessa on ollut Wileniukset, Antinojat ja monetkin muut tosi osaajat.Tuli tuosta mieleen muistot Cabanella. Se oli melkein ainoa kokemani vene, joka ei vuotanut pisaraakaan missään oloissa. Jopa ikkunoihin muodostuva kondenssivesi oli melkoisen nerokkaasti johdettu ulos.
- titityy...
tittelitytteli kirjoitti:
Onko se turakasasi ollut ihan vedessäkin?
Saattaisi mestari Wilenius hiukan siellä mullan alla käännähdellä, jos hänen tekemäänsä turakasaksi kutsuit. Kieltämättä siitä yksi sauma todella tihkui vesillelaskettaessa ja tihkui taas vähän kovemman kelin jälkeen, on rasitetulla paikalla. Mutta vene on sellaisessa kunnossa, että kadehdit jos näet.
- jo 50-luvulta
Sitten tosielämässä kirjoitti:
Kompetenssin kertyminen alkoi -60 luvulla soutuveneistä. Lisää tuli omasta limisaumaisesta purjeveneestä 70-luvulla ja sieltä lähtien kymmenistä purjehdus- tarina- ja kunnostussessioista saaristomeren alueen purjehtijoiden kanssa. Hailla ja folkkareilla on purjehdittu lukuisia kisoja ja yövyttäessä ihailtu kuun loistetta haljenneiden kylkilautojen raoista. Samoissa ympyröissä seilailleiden erityisluokka A:n ja muutaman rannikkoristeilijäkipparin kanssa on istuttu iltaa. Kasinkin kunnostusta on seurattu lähietäisyydeltä innostusta ja kärsivällisyyttä ihmetellen. Sekä omakohtaista kokemusta, että kavereiden juttuja on kertynyt puuveneistä sen verran paljon, että pötypuheen levittäjät on helppo havaita, kun kyse on puuveneiden hoidosta.
Keväiset turvottelut, halkeamien tukkimiset erilaisilla vahoilla ja kiteillä, jotta vene ei menisi suoraan pohjaan, puusoien kosteana pitämin jos vesillasku viivästyi, aikainen ylösnosto pakkasten pelossa, ikuinen märkä pilssi ja kosteus sisällä, puhumattakaan jatkuva jonkun paikan hiominen ja lakkaaminen. Se on sitä puuveneilijän arkea. Ihan hyvä harrastus monen muun harrastuksen tapaan, jopa elämäntapa, mutta helppohoitoinen ja samalla kestävä - ehei, ei sentään, älä viitsi kertoa satuja.Jos pitää lautarakenteista puuvenettä muutaman vuoden maissa, siitä kyllä katselee auringonnousua lautojen raoista. Mutta sekin vaiva on listoittamalla hyvin pitkäaikaisesti korjattu. Eivätkä läheskään kaikista puuveneistä muutenkaan saumat aukeile. Laiturinaapurinkin valkoinen maalattu kylki pysyy saumoistaan ehjänä vuosikaudet kerrallaan.
Ja sitten on ne muut kuin lautarakenteet, kuten ristiinlaminoidut. Ei niissä tarvita paljoa sitä lakkapensseliäkään.
Ja puuveneitä on ollut jo 50-luvulta lähtien alkaen perinnöksi tulleesta soutuveneestä. Siitä tietenkin myöhemmin tehtiin purjevene. - kjnhdfgljk
luulet vain kirjoitti:
Scyllat ja MP:t erottaa helposti toisistaan. Samoin valtaosan folkkareista ja haista. Aivan kuin sanoisi, että kaikki kiinalaiset ovat niin samannäköisiä, ettei heitä erota toisistaan. Kahta samanlaista puuvenettä ei ole, vaikka ne olisi tehty rinnakkain tai pidempänäkin sarjana.
Oma puuveneeni on selvinnyt jo kohta siihen 30 v ikään tarvitsematta muuta peruskunnostusta kuin kylkien maalaamisen kerran. Cabane III on yli 15 vanhempi ja kiertänyt pallon kolmesti, eikä lautoja ole vaihdettu. Useampia 60-luvun veneitä tiedän myös, jotka eivät lakkapensseliä järeämpää työkalua ole nähneet. Alkuaikojen Scyllat olivat vielä tekijän oppimisvaihetta, hyvintehdyt ovat myöhempää tuotantoa. Puuveneen tekeminen oikein ei ole helppoa, mutta Suomessa on ollut Wileniukset, Antinojat ja monetkin muut tosi osaajat.kylkien maalaamisen kerran...haha.
onko sulla voimavirta uppopumppu pilssipumppuna? - mikä ihme?
kjnhdfgljk kirjoitti:
kylkien maalaamisen kerran...haha.
onko sulla voimavirta uppopumppu pilssipumppuna?Pilssistä poistetaan tavara pölynimurilla, ei pilssipumpulla. Pilssipumput on vain katsastusvarusteita. Kylkimaalillako vesi pitäisi pitää ulkona?
- venepappi
Sieluton ja hyvä kirjoitti:
Aloittaja varmaan halusi tietää onko parempia (konkreettisia) ominaisuuksia?
Vähän ihmettelen kun aikuinen mies kertoo veneen "sielusta" tai "hengestä". Mitä jos siihen puupaattiin tulee kirous? Pappi heittää pyhää vettä päälle ja seurakunta rukoilee vai?No, siinä tapauksessa tietysti toteutuu se perinteinen upotuskaste.
- öasldkjfaö
Saat vierassatamissa huomiota ja sympatiaa.
- kuusamox
Se on sääliä ja myötätuntoa.
Samaa kinkeripiiriä kuitenkin. - p-å0å0op
kuusamox kirjoitti:
Se on sääliä ja myötätuntoa.
Samaa kinkeripiiriä kuitenkin.sinulla lienee guttabergapääsi sisusta kovettunutta hartsia?
- veneellinen poju.
p-å0å0op kirjoitti:
sinulla lienee guttabergapääsi sisusta kovettunutta hartsia?
minulla on kuidutettu omavalmiste (ei minun tekemä) matkavene.
yksilöllinen ja mielestäni toimiva, jopa hyvännäköinenkin.
puuvene-saitilta luin tarinoita kuinka niitten pärekori-veneet meinaa aina upota vesillelaskussa keväällä.
silti pitävät kuidutettua, vankkaa ja luotettavaa ja suht vähätöistä (ei tarvi joka vuosi tynnyrikaupalla kaikenmaailman öljyjä eikä sataa lakka yms.kerrosta vetää pintaan) kaikkein p askimpana veneenä?
puuveneet on kyllä kauniita, mutta minä pidän sekä hinta/ laatu suhdetta että mahdollisimman vaivatonta käyttöä etusijalla. - Puupaatti
kuusamox kirjoitti:
Se on sääliä ja myötätuntoa.
Samaa kinkeripiiriä kuitenkin.Ei kuusamox, se ei ole sääliä eikä myötätuntoa, jos se sitä sinulle on, niin enpä tiedä miten sen nyt kauniisti sanoisin... Ei taida olla kaikki inkkarit kanootissa...
Moni ihminen arvostaa hyvin tehtyä käsityötä ja kaunislinjainen puuvene on juuri sellainen. Todella moni haluaisi kauniin puuveneen, mutta ylläpitoon kuluva aika ja omien kädentaitojen puute vaan pelottaa, ehkäpä se kädentaitojen puute onkin juuri se miksi halveksit ja kadehdit puuveneen omistajia.
Voihan teräs- tai lasikuiturunkoinen venekin olla kaunis ja loistava näyte käsityötaidosta, mutta lähes kaikki omavalmiste teräsveneet ovat vaan niin järkyttävän rumia. - vestigia terrent
veneellinen poju. kirjoitti:
minulla on kuidutettu omavalmiste (ei minun tekemä) matkavene.
yksilöllinen ja mielestäni toimiva, jopa hyvännäköinenkin.
puuvene-saitilta luin tarinoita kuinka niitten pärekori-veneet meinaa aina upota vesillelaskussa keväällä.
silti pitävät kuidutettua, vankkaa ja luotettavaa ja suht vähätöistä (ei tarvi joka vuosi tynnyrikaupalla kaikenmaailman öljyjä eikä sataa lakka yms.kerrosta vetää pintaan) kaikkein p askimpana veneenä?
puuveneet on kyllä kauniita, mutta minä pidän sekä hinta/ laatu suhdetta että mahdollisimman vaivatonta käyttöä etusijalla.Onhan olemassa mahdollisuus, että kuidutus on tehty niin, ettei venettä erota kuidutetuksi. Yleensä niistä kuitenkin jo päältä näkee, että vene elää tekohengitettyä jatkoaikaa ja on pirun ruma. Ole onnellinen, jos et sellaista tapausta omista. Kuidutus ei sellaisenaan ilman muuta venettä pilaa, voihan vene olla kuidutettu jo uudesta. Toisaalta, hyväkuntoinen puuvene ei vesillelaskettaessakaan paljoa vuoda, ei välttämättä pisaraakaan.
- MitaanTietamaton
Puuveneessä on kondensoituva kosteus paremmin hallinnassa, kun ei ole kylmää pintaa lämpimän ja kostean ilman kanssa.
Niin ja naulat pysyvät paremmin kiinni...
Yhtä kaikki kelpo materiaali siinä missä moni muukin. - aineellinen/aineeton
Suuri osa puuveneen ylläpidon vaivasta on uskomusta. Hyvin tehty puuvene on lopulta aika helppo. Ja esimerkiksi ristiinlaminoitu vene teettää huoltotöitä hyvin tarkkaan saman verran kuin lasikuituinenkin. Perinteinen lautarkenteinen vaatii ehkä kymmenen vuoden välein isomman huollon.
Pintoihin kondensoituvan veden poissa pysyminen on jo kerrottu ja se on tosiasia. Puuveneen äänimaailma on sekin laskettava eduksi. Uuden lasikuituveneen tuoksumaailmasta tuskin kukaan nauttii. Ja sitten tulee muun päälle veneen ja sen omistajan satamissa saama arvostus. Sitä todella saa joka vuosi spontaanisti ohikulkijoilta useaan kertaan.
Puuveneet ovat kaikki yksilöitä. Kukaan ei kysy, minkä merkkinen vene on. Kysytään ehkä, kuka sen on suunnitellut tai rakentanut. Jokaisella veneellä on oma historiansa ja siitäkin tulee usein keskustelua laitureilla, kun joku tuntee palasen siitä historiasta. Sellainen antaa aihetta tuntea ylpeyttä omasta veneestään. Huono kieli- ja mielikuva ehkä, mutta jotenkin samanlainen asia kuin kaunis vaimo.- kesä kaikilla
Puuveneitä löytyy todella vanhojakin. Se todistanee niiden kestävän hoidettuina. Yksilöitä tietysti löytyy hyvin ja huonosti tehtyjä. Samaten niitä on hyvin ja huonosti pidettyjä. Hyvä yksilö osaavissa käsissä on kaunis ja asiansa ajava harraste- tai työväline.
Vahinko vaan että veistäjät alkavat olla kortilla ja uuden veneen teettäminen on arvokasta puuhaa koska ovat yksilöitä. - Bossu
Samaa mieltä. Minun veneessäni on lasikuiturunko, mutta paljon kaunista puukäsityötä ylärakenteessa. Harvassa satamassa ei joudu ollenkaan juttusille ihmettelijöiden kanssa. Ketään ei toisaalta kiinnosta joku Bavaria 37.
- Puuveneet upeita
Bossu kirjoitti:
Samaa mieltä. Minun veneessäni on lasikuiturunko, mutta paljon kaunista puukäsityötä ylärakenteessa. Harvassa satamassa ei joudu ollenkaan juttusille ihmettelijöiden kanssa. Ketään ei toisaalta kiinnosta joku Bavaria 37.
Minä arvostan puuveneitä. Ne ovat monesti kauniita käsityötaidonnäytteitä. Perinteiset mallit ovat yleensä vieläpä hyvin merikelpoisia. Se että joku on osannut tehdä kauniin veneen, joka on tiivis ja mukava merellä on hatunoston arvoinen suoritus. Valitettavan harva enää osaa. Terve puuvene tuoksuu hyvältäkin. Minulla oli pitkään juuri sellainen. Lähes joka satamassa joku tuli kyselemään aidosti kiinnostuneena sen historiasta ym. Teollisesta, kalliistakaan veneestä satamassa, ei kukaan kysele yhtään mitään.
Kuten tuolla keskustelussa jo aiemmin todettiin se puuveneehoidon työmäärä ei ole mitenkään suuri nykylakoilla ym. aineilla. Ennemminkin vanha myytti. Pohja myrkkymaalataan keväisin kuten lujitemuoviveneissäkin. Lakattu kylki hiotaan kevyesti epäkeskolla ja lakataan. Siihen ei montaa tuntia saa kulumaan. Lujitemuviseen taas levitetään vaha ja kiilloitetaan se sitten. Kymmenen- kahdenkymmenen vuoden välein on sitten isompi homma tiedossa. Silloin otetaan runko puupinnalle ja kyllästetään uudelleen. Siihen sitten lakat ja pohjamaalit. Ei tuo nyt niin kovin työlästä ole.
- jkdrg
onko kuidutetulla puuveneellä sielu? onhan sekin uniikki käsityön näyte?
- io,klioolpi9
guttaberga peittää sen!
- iojsrg
io,klioolpi9 kirjoitti:
guttaberga peittää sen!
en kysynyt peittääkö joku sen, vaan onko sillä sielu?
oliko kysymys liian vaikea? - kutta perkka
iojsrg kirjoitti:
en kysynyt peittääkö joku sen, vaan onko sillä sielu?
oliko kysymys liian vaikea?Oli näköjään sulle liian vaikea vastaus. Puuveneellä on sielu, mutta kuidutetussa se sielu on peitetty. Ei tää voi olla niin vaikeaa.
- ÖÖ.öö
kutta perkka kirjoitti:
Oli näköjään sulle liian vaikea vastaus. Puuveneellä on sielu, mutta kuidutetussa se sielu on peitetty. Ei tää voi olla niin vaikeaa.
Mikä on sielu ?
- kljhjdfbg
kutta perkka kirjoitti:
Oli näköjään sulle liian vaikea vastaus. Puuveneellä on sielu, mutta kuidutetussa se sielu on peitetty. Ei tää voi olla niin vaikeaa.
ei ollut liian vaikea vastaus. eli se sielu on siis puun ja kuidun välissä?
onko se puuveneissä sitten lakan alla?
dille dong.
- 4r5t67huy8jikolpö
Tämä monivuotinen häirikköhahmo E.d.K Välittäjä_LKV:n vuosien varrella tekemiä google- väittämiään kokosin kymmenen kärjen:
1. Terästä ei voi kukaan elektrolyysillä kuparoida. Se hilseilee tuuleen.
2. Planeettapyörästöä ei voi pyörittää molempiin suuntiin, eikä käyttää vaihteena!
3. Suomenkieliset eivät osaa vaihtaa moottorityynyjä.
4. Lentosukellusveneellä voi lentää 19 G voimia veden alla ja rikkoa maan vetovoiman.
5. Betonivene ei kellu. Se murenee ja omistaja istuu karilla.
6. Polkupyörän pumpulla voi puristaa vettä kasaan ja sormella tehdä kuopan rautatiekiskoon.
7. Zetorin nelisylinteristä 4,990 litran moottorinosia ei saa tasapainottaa marinoidessa.
8. Potkuriakseli pysyy kumilaakerin varassa paikallaan. Kartiolaakerointia ei voi tehdä.
9. Valtakunnan 2009 vahvistetut liputus- ja viirisäännöt eivät koske ruotsinkielisiä veneilijöitä.
10. Kukaan ei voi laittaa moottoriveneeseen 2 950VA laturia.
Ehdokasväittämiksi laitan vielä viisi muistamaani lisää
11. Vaihteiston hammasrattaat eivät saa koskea toisiinsa kuin kerran. Ne kuluvat.
12. Neljälapainen 400 mm halkaisijalta oleva nopeasti pyörivä potkuri on mahdottomuus.
13. On parempi, että vannasputki tihkuu koko ajan pilssiin. Se on veneelle hyväksi.
14. Kukaan ei voi ajaa 11 metrisellä upporunkoisella Espoosta Viipuriin.
15. Espoossa ei voi kukaan talvehtia veneessä. - puupääpaatti
Kokemuksesta puuveneessä viihtyy aina ja se tuntuu ja näyttää kaikinpuolin hyvältä, muuten se on huonompi kuin muovi/peltivene, niin ja sen voi polttaa, veneen hävitys on kuitenkin jonkin asteen ongelma.
- kjhjhg
eli siis helppo hävitettävyys on puuveneen hyviä puolia?
- puupääpaatti
Jepjep, sen huomaa silloin kun tulee aika hävittää se vene, kaikkihan on vain ajan kysymys, koettu juttu.
- 8872
Nopeammin se lujitemuovipaatti palaa. Puuveneestä ehtii sentään pois palonalta.
- lisdefg
mitä sen sielulle sitten käy? vaeltaako se uuteen veneeseen vai meneekö taivaalle savun mukana?
- 2+8
Koko ketjussa on siis tasan yksi faktapuolelle kuuluva asia, jonka voi laskea puuveneessä hyväksi eli kosteuden "katoaminen". Kaikki muu on pelkkää arvostusjuttua ellei suorastaan kuvitelmaa.
Että puuveneellä "sielu"? ja paskat. Vene on eloton esine valmistusmateriaalistaan riippumatta. - veneellinen poju
ja onhan se puuvene hyvännäköinen. sitä ei ole kukaan kiistänyt.
tosin niinhän ne on tuohivirsutkin...- haaveissa puuvene
Puuveneitä ei ole myynnissä pilvin pimein ja itseä kiinnostavia yksilöitä vielä vähemmän. Muoviveneissä sen sijaan riittää tarjontaa yllin kyllin. Siksi lienee tyytyminen lasikuituiseen paattiin.
- 1+1
haaveissa puuvene kirjoitti:
Puuveneitä ei ole myynnissä pilvin pimein ja itseä kiinnostavia yksilöitä vielä vähemmän. Muoviveneissä sen sijaan riittää tarjontaa yllin kyllin. Siksi lienee tyytyminen lasikuituiseen paattiin.
Jaa, että puuveneen hyvät puolet??? Nyt ihan alkuunsa en keksi, kuin kaksi juttua.. ulkopuoli ja sisäpuoli..
- eremit
Hyvin hoidettua puuvenettä ei voita mikään. Onhan siinä vielä sekin hyvä puoli että keväisin voi hyvällä syyllä häippästä rantaan kun kotiin tunkee sukulaisia ja muita kutsumattomia.
- matkapursi vm 1904
Yachting Monthlyn lokakuun numerossa on raportti v. 1904 rakennetun 28-jalkaisen brittiläisen puuveneen reissusta. Purjehtijapariskunnan gastit ovat vauvaiässä ja heidän reissunsa on edennyt Southamptonista Tyynen valtameren Hiva Oa:lle Ranskan Polynesiaan.
Tämä käynee yhtenä esimerkkinä puuveneestä, joita on hyvin eri tyyppisiä ja monesta erilaisesta puumateriaalista rakennettuja. Tiikkirunkoisilla 1930-luvun Giles-piirtämillä 26-jalkaisilla Vertue-veneillä taitaa yhä olla omia Atlantinylityskisojaan.- Vertue 25ft
Laurent Gilesin piirtämä Vertue on muuten 25-jalkainen, ei ihan 26 ft!
Tässä pari youtube-videota puurunkoisista Vertue-veneistä:
http://www.youtube.com/watch?v=Y4bCFbILWDk
http://www.youtube.com/watch?v=M0BXN4x76ZE
Niitä lienee valmistettu vielä 60-luvullakin. Rakenne on robusti ja vene on kokoonsa nähden varsin painava. Lasikuituista versiota eli Vertue MkII on myös valmistettu.
- seadog
Ihan pysyen asiassa.
Puu materiaalina on painoonsa nähden varsin lujaa. Vastoin tavallista käsitystä puuveneet eivät muuten ole mitenkään erityisen painavia jos vertailet veneiden painoja. Tietenkin kuttaperkkavene josta aurinko paistaa läpi on kevyempi mutta silloin on lujuudesta jo tingitty. Tukeva lasikuituvene on painavampi kuin vastaavan kokoinen puuvene.
Puu eristää lämpöä ja ääniä. Tästä seurauksena puuvene on hiljaisempi. Toinen seuraus on se että kajuutan katosta ei tipu kondenssivettä niskaan kylminäkään öinä.
Joustaville kaarille tehty puuvene myötää meren liikkeitä. Puuvene ei ryskää merenkäynnissä samalla tavalla kuin vaikkapa lasikuituvene.
Helppo työstettävyys ja korjattavuus sellaiselle joka sen osaa. Tämä ei koske ehkä ristiilaminoituja, tästäkin voi joku olla tietenkin eri mieltä. Periaatteessa kuitenkin puuveneen jokainen osa on irrotettavissa ja vaihdettavissa. Uusi osa voidaan suhteellisen helposti saada aikaiseksi saatavilla olevilla työvälineillä ja menetelmillä.
Ympäristöarvot, hylätty puuvene muuttuu itsekseen kukkamullaksi parissa vuosikymmenessä.
Ja tietenkin tärkeimpänä esteettiset arvot. Puuvene näyttää veneeltä mitä moni muusta materiaalista tehty ei siinä määrin tee.- Ota selvää
Vanhoja hokemia toistellaan silloin kun ei asiasta tiedä totuutta.
Helppo työstettävyys oli ainoa asia , jonka ominaisuus puulla on parempi muihin materiaalleihin verrattuna. - Otetaan sitten selvää
Ota selvää kirjoitti:
Vanhoja hokemia toistellaan silloin kun ei asiasta tiedä totuutta.
Helppo työstettävyys oli ainoa asia , jonka ominaisuus puulla on parempi muihin materiaalleihin verrattuna.No kerro sinä suuri viisas sitten se Totuus?
Vaikutat todelliselta asiantuntijalta. - kiuhjrrg
Otetaan sitten selvää kirjoitti:
No kerro sinä suuri viisas sitten se Totuus?
Vaikutat todelliselta asiantuntijalta.vuonna sitä ja tätä tehty puuvene lässyn lässyn läpäti lää.
ennen kuljettiin hevosilla ja höyryvetureilla.
sitä ennen kävellen.
ihmiset on käyneet avaruudessakin. eivätkä millään puutynnyrillä... - faktaa peliin
Ristiinlaminoidun rakenteen lujuus/paino -suhde on suunnilleen sama kuin kevlar-laminaatin. Ja tarvitseehan se ristiinlaminoitu aivan toisenlaiset työmenetelmät kuin lautarakenne, mutta ei niissä korjauksissakaan mitään ihmeellistä ole. Muistuttavat vain enemmän lasikuiturakenteen korjaamista.
Kaiken kaikkiaan seadog kirjoitti ainoastaan asiaa. Vastaväitteet taas olikin taas todellista suoli24faktaa. Puuveneiden tekeminen ei ole loppunut materiaalin huonouden takia, vaan suurempien työkustannusten takia. Eikä kuuhun menty lasikuitutynnyrilläkään. - "lässyn-lässyä"??
kiuhjrrg kirjoitti:
vuonna sitä ja tätä tehty puuvene lässyn lässyn läpäti lää.
ennen kuljettiin hevosilla ja höyryvetureilla.
sitä ennen kävellen.
ihmiset on käyneet avaruudessakin. eivätkä millään puutynnyrillä...Se, että satavuotias puuvene tekee yhä valtamerimatkoja, osoittaa näköjään sellaista, mitä kaikki eivät oivalla. Ainakin se osoitti, että vanha puuvene voi jollekin aiheuttaa lässy-lässy-tyyppisen tunnereaktion ;-)
Tietysti monet asiat ovat muuttuneet sadassa vuodessa, myös puuveneet ja niiden materiaalit. Nykyaikaiset materaalit ja rakennustekniikat ovat mahdollistaneet "puuveneiden" sarjatuotannon. Veneiden mallit ovat toki erilaisia kuin sata vuotta sitten. Tässä on Yachting Worldin esittely puu-epoksi-rakenteisesta valtamericruiserista:
http://www.youtube.com/watch?v=9N2UeWmXOzY - Ja taas samaa
faktaa peliin kirjoitti:
Ristiinlaminoidun rakenteen lujuus/paino -suhde on suunnilleen sama kuin kevlar-laminaatin. Ja tarvitseehan se ristiinlaminoitu aivan toisenlaiset työmenetelmät kuin lautarakenne, mutta ei niissä korjauksissakaan mitään ihmeellistä ole. Muistuttavat vain enemmän lasikuiturakenteen korjaamista.
Kaiken kaikkiaan seadog kirjoitti ainoastaan asiaa. Vastaväitteet taas olikin taas todellista suoli24faktaa. Puuveneiden tekeminen ei ole loppunut materiaalin huonouden takia, vaan suurempien työkustannusten takia. Eikä kuuhun menty lasikuitutynnyrilläkään." Ristiinlaminoidun rakenteen lujuus/paino -suhde on suunnilleen sama kuin kevlar-laminaatin "
Kuka näille tietämättömille syöttää jatkuvasti tällaista soopaa ja miksi sitä pitää vielä esitellä tyhmyyksissään ? - klijdgth
"lässyn-lässyä"?? kirjoitti:
Se, että satavuotias puuvene tekee yhä valtamerimatkoja, osoittaa näköjään sellaista, mitä kaikki eivät oivalla. Ainakin se osoitti, että vanha puuvene voi jollekin aiheuttaa lässy-lässy-tyyppisen tunnereaktion ;-)
Tietysti monet asiat ovat muuttuneet sadassa vuodessa, myös puuveneet ja niiden materiaalit. Nykyaikaiset materaalit ja rakennustekniikat ovat mahdollistaneet "puuveneiden" sarjatuotannon. Veneiden mallit ovat toki erilaisia kuin sata vuotta sitten. Tässä on Yachting Worldin esittely puu-epoksi-rakenteisesta valtamericruiserista:
http://www.youtube.com/watch?v=9N2UeWmXOzYkirveskin kestää montakymmentä vuotta kun vaihtaa siihen kolmesti varren ja pari kertaa terän...
- VTT mittasi
Ja taas samaa kirjoitti:
" Ristiinlaminoidun rakenteen lujuus/paino -suhde on suunnilleen sama kuin kevlar-laminaatin "
Kuka näille tietämättömille syöttää jatkuvasti tällaista soopaa ja miksi sitä pitää vielä esitellä tyhmyyksissään ?Mitattu ja todistettu fakta, ei se sen kummempaa ole. Onko sinulla esittää vastakkaista dataa?
- Lopeta jo
VTT mittasi kirjoitti:
Mitattu ja todistettu fakta, ei se sen kummempaa ole. Onko sinulla esittää vastakkaista dataa?
Rovingin lujuus on eri asia kuin kuidun lujuus, sidosaineella on suuri merkitys, kuten kuormitussuunnalakin.
Netti on täynnä puukuidun, (selluloosa,C6H12O5 ligniini) pituussuuntaisia mittaustuloksia, mänty 35 ja tiheimmät puulajit jopa 100 N/mm^2, ja nimenomaan kuidun uuntaan, poikkisuuntaan vain 5...10 % tästä.
Kevlarin vastaavat arvot ylittää 650 N/mm^2 kumpaankin suuntaan ja hiilikuitu vielä tuplasti sen, eli ylittää parhaat teräslaadutkin.
Ominaispainoltaan synteettiset öljypohjaiset kuidut ovat noin tuplasti painavampia kuin luonnon puukuidut.
Puun kuidut koostuvat yli 80 % sti hiilivety-yhdisteistä, kuten oljypohjaisetkin kuidut ja hiilivetyjä muokkaamalla voidaan muokata eri-tai samoja ominaisuuksia, riippumatta mistä muokattava hiilivety on peräisin, näistä esimerkkinä sellusta jalostettu ns nanokuidut, joita lanseerattiin kilpailijaksi öljyn hinnan noustessa, ja joiden ominaisuudet saattoivat ylittää kevlarin arvot, mutta hinta oli sitten jo esteenä ja kuitukin oli melkein samaa kuin öljystä erotettu.
Täysin samaa ainetta esim. puhdasta alkoholia voidaan tehdä niin puusta , kivihiilestä kuin öljystäkin jne. ja sotkemalla sopivasti käsitteitä, joku voi saada, tai annetaan tarkoituksella ymmärtää vääriä johtopäätösiä eri tuotteille.
Lopettakaa siis se höpinä ja sekoilu puupohjaisista synteettisistä kuiduista ja aidosta puusta, joka ei yllä lähellekään lujuus-paino-suhteeltaan synteettisiin kuituihin tai teräksiin. - Ne palstan viisaat.
Lopeta jo kirjoitti:
Rovingin lujuus on eri asia kuin kuidun lujuus, sidosaineella on suuri merkitys, kuten kuormitussuunnalakin.
Netti on täynnä puukuidun, (selluloosa,C6H12O5 ligniini) pituussuuntaisia mittaustuloksia, mänty 35 ja tiheimmät puulajit jopa 100 N/mm^2, ja nimenomaan kuidun uuntaan, poikkisuuntaan vain 5...10 % tästä.
Kevlarin vastaavat arvot ylittää 650 N/mm^2 kumpaankin suuntaan ja hiilikuitu vielä tuplasti sen, eli ylittää parhaat teräslaadutkin.
Ominaispainoltaan synteettiset öljypohjaiset kuidut ovat noin tuplasti painavampia kuin luonnon puukuidut.
Puun kuidut koostuvat yli 80 % sti hiilivety-yhdisteistä, kuten oljypohjaisetkin kuidut ja hiilivetyjä muokkaamalla voidaan muokata eri-tai samoja ominaisuuksia, riippumatta mistä muokattava hiilivety on peräisin, näistä esimerkkinä sellusta jalostettu ns nanokuidut, joita lanseerattiin kilpailijaksi öljyn hinnan noustessa, ja joiden ominaisuudet saattoivat ylittää kevlarin arvot, mutta hinta oli sitten jo esteenä ja kuitukin oli melkein samaa kuin öljystä erotettu.
Täysin samaa ainetta esim. puhdasta alkoholia voidaan tehdä niin puusta , kivihiilestä kuin öljystäkin jne. ja sotkemalla sopivasti käsitteitä, joku voi saada, tai annetaan tarkoituksella ymmärtää vääriä johtopäätösiä eri tuotteille.
Lopettakaa siis se höpinä ja sekoilu puupohjaisista synteettisistä kuiduista ja aidosta puusta, joka ei yllä lähellekään lujuus-paino-suhteeltaan synteettisiin kuituihin tai teräksiin.On ollu taas "moottorimiehet" asialla.
Miettikää nyt vaikka jos kouraan lyödään 1 mm paksu puuviilu, niin sen silppuaa palasiksi paljain käsin muina töinään, mutta samanpaksuista kevlarkalvoa ei kukaan revi ilman työkaluja.
Väite niiden yhtäsuuresta lujuudesta osoittaa kyllä, mitä väittäjä on miehiään. - no jopa olikin
Ne palstan viisaat. kirjoitti:
On ollu taas "moottorimiehet" asialla.
Miettikää nyt vaikka jos kouraan lyödään 1 mm paksu puuviilu, niin sen silppuaa palasiksi paljain käsin muina töinään, mutta samanpaksuista kevlarkalvoa ei kukaan revi ilman työkaluja.
Väite niiden yhtäsuuresta lujuudesta osoittaa kyllä, mitä väittäjä on miehiään.Ja samalla logiikalla teräs on maailman vahvin materiaali, kun se kestää lekankin. Millisen kevlarkalvon muuten taittelee siinä puuviilunkin. Ja jos se kalvo on monoaksiaalista, kuten yksittäinen puuviilu, se ei kestä kuitujen suuntaista taittamista senkään vertaa. Ja ilman sideainetta kevlarilla ei ole minkäänlaisia lujuusominaisuuksia, se on pelkkää velttoa kangasta. Kuiduilla on tietenkin hyvä vetolujuus silti.
Että sellaisia tietäjiä täällä. - tosi viisaat
Ne palstan viisaat. kirjoitti:
On ollu taas "moottorimiehet" asialla.
Miettikää nyt vaikka jos kouraan lyödään 1 mm paksu puuviilu, niin sen silppuaa palasiksi paljain käsin muina töinään, mutta samanpaksuista kevlarkalvoa ei kukaan revi ilman työkaluja.
Väite niiden yhtäsuuresta lujuudesta osoittaa kyllä, mitä väittäjä on miehiään.Taisi olla tällekin viisaalle lujuus/paino -suhde ylitsekäymättömän käsittämätön käsite. Sellaisellä järjen määrällä onkin luulla olevansa muita viisaampi.
- No voi voi !
tosi viisaat kirjoitti:
Taisi olla tällekin viisaalle lujuus/paino -suhde ylitsekäymättömän käsittämätön käsite. Sellaisellä järjen määrällä onkin luulla olevansa muita viisaampi.
Miksi kerrot muiden osaamattomuudesta, samantien voisit kertoa esim. teräksen, hiikiloidun, kevlarin ja puun lujuus-paino suhteen, niin loppuu arvailu.
Vai kuulutko tuohon "kaikkitietävään" moottorimies-hihittelijä - provoikusakkiin. - siksi että
No voi voi ! kirjoitti:
Miksi kerrot muiden osaamattomuudesta, samantien voisit kertoa esim. teräksen, hiikiloidun, kevlarin ja puun lujuus-paino suhteen, niin loppuu arvailu.
Vai kuulutko tuohon "kaikkitietävään" moottorimies-hihittelijä - provoikusakkiin.Koska muutamat ei osaa. Miksi verrataan yksittäistä millin puuviilua millin kevlar-laminaattiin? Olisikohan kuitenkin pitänyt verrata kahta samanpainoista laminaattia? Eikä sekään vielä kerro totuutta. Pitää verrata kahta samanpainoista rakennetta, pelkällä laminaatilla on hyvin niukasti käyttöä, se ei toimi sellaisenaan edes pöytälevynä.
- Rohkeesti vaan
siksi että kirjoitti:
Koska muutamat ei osaa. Miksi verrataan yksittäistä millin puuviilua millin kevlar-laminaattiin? Olisikohan kuitenkin pitänyt verrata kahta samanpainoista laminaattia? Eikä sekään vielä kerro totuutta. Pitää verrata kahta samanpainoista rakennetta, pelkällä laminaatilla on hyvin niukasti käyttöä, se ei toimi sellaisenaan edes pöytälevynä.
Ja lisää mitäänsanomatonta laveaa selittelyä.
Kyllä sen puuviilun ja kevlasin eron tuntee käsissään, niin lujuuden kuin painonkin ja riittää esimerkiksi mainiosti.
Mutta kerro nyt ne suhteet, kun kerran tunnet noin hyvin käytönkin. - johan kerroin
Rohkeesti vaan kirjoitti:
Ja lisää mitäänsanomatonta laveaa selittelyä.
Kyllä sen puuviilun ja kevlasin eron tuntee käsissään, niin lujuuden kuin painonkin ja riittää esimerkiksi mainiosti.
Mutta kerro nyt ne suhteet, kun kerran tunnet noin hyvin käytönkin.Puulaminaatin ja kevlar-laminaatin suhde on 1:1, kun vaaditaan kappaleelta tietty jäykkyys tietyllä painolla.
johan kerroin kirjoitti:
Puulaminaatin ja kevlar-laminaatin suhde on 1:1, kun vaaditaan kappaleelta tietty jäykkyys tietyllä painolla.
Sekaisin näyttää tosiaankin olevan ainakin lujuus-paino-suhde ja jäykkyys.
Kevlar on millä tahansa kriterillä moninkertaisesti lujempaa kuin puu, paino suhtautuu suunnilleen 2...3.5 puun eduksi ja kuidunsuuntainen vetolujuus 15...35 kertaisesti Kevlarin eduksi.
Jäykkyys on aivan eri asia, siinä ratkaisee kimmokerroin ja poikkipinnan oluttuvuudet, ei lujuus.
Jäykkyydessä aineen painosuhde antaa edun suhteen toiseen potenssiin. eli, jos kaksi samanmuotoista, painoista ja saman kimmokertoimen omaavaa kappaletta joiden ominaispainot(1/tilavuus) on 1:2 , kevyemmän jäykkyys on 4 kertainen.
Puun kimmokerroin on 10 GPa ja Kevlarin 70...100 GPa, joten joissain tapauksissa, kuten umpisalko jossa kevennykset ei onnistu, voi väittää jäykkyytä lähes tasavertaisiksi.
Veneenrakennuksessa tällä ei ole juuri muuta merkitystä kuin suunnittelun vaativuus, ohut kuori vaatii kaarevan pinnan ja/tai jäykisteet, mastoa tuskin kukaan haluaa tehdä umpilaminaatista.- iik7i8k8ki
e.d.k kirjoitti:
Sekaisin näyttää tosiaankin olevan ainakin lujuus-paino-suhde ja jäykkyys.
Kevlar on millä tahansa kriterillä moninkertaisesti lujempaa kuin puu, paino suhtautuu suunnilleen 2...3.5 puun eduksi ja kuidunsuuntainen vetolujuus 15...35 kertaisesti Kevlarin eduksi.
Jäykkyys on aivan eri asia, siinä ratkaisee kimmokerroin ja poikkipinnan oluttuvuudet, ei lujuus.
Jäykkyydessä aineen painosuhde antaa edun suhteen toiseen potenssiin. eli, jos kaksi samanmuotoista, painoista ja saman kimmokertoimen omaavaa kappaletta joiden ominaispainot(1/tilavuus) on 1:2 , kevyemmän jäykkyys on 4 kertainen.
Puun kimmokerroin on 10 GPa ja Kevlarin 70...100 GPa, joten joissain tapauksissa, kuten umpisalko jossa kevennykset ei onnistu, voi väittää jäykkyytä lähes tasavertaisiksi.
Veneenrakennuksessa tällä ei ole juuri muuta merkitystä kuin suunnittelun vaativuus, ohut kuori vaatii kaarevan pinnan ja/tai jäykisteet, mastoa tuskin kukaan haluaa tehdä umpilaminaatista.jaahas.... polin siivoojarippoli-inssi on taas lentänyt maanvetovoimnan rikki sukelluslentokoneellaan välittäjän kanssa ja haluaa esiintyä.
- puuvantti
e.d.k kirjoitti:
Sekaisin näyttää tosiaankin olevan ainakin lujuus-paino-suhde ja jäykkyys.
Kevlar on millä tahansa kriterillä moninkertaisesti lujempaa kuin puu, paino suhtautuu suunnilleen 2...3.5 puun eduksi ja kuidunsuuntainen vetolujuus 15...35 kertaisesti Kevlarin eduksi.
Jäykkyys on aivan eri asia, siinä ratkaisee kimmokerroin ja poikkipinnan oluttuvuudet, ei lujuus.
Jäykkyydessä aineen painosuhde antaa edun suhteen toiseen potenssiin. eli, jos kaksi samanmuotoista, painoista ja saman kimmokertoimen omaavaa kappaletta joiden ominaispainot(1/tilavuus) on 1:2 , kevyemmän jäykkyys on 4 kertainen.
Puun kimmokerroin on 10 GPa ja Kevlarin 70...100 GPa, joten joissain tapauksissa, kuten umpisalko jossa kevennykset ei onnistu, voi väittää jäykkyytä lähes tasavertaisiksi.
Veneenrakennuksessa tällä ei ole juuri muuta merkitystä kuin suunnittelun vaativuus, ohut kuori vaatii kaarevan pinnan ja/tai jäykisteet, mastoa tuskin kukaan haluaa tehdä umpilaminaatista.Pelkästä vetolujuudesta on vain poikkeustapauksissa todellista iloa. Suuren vetolujuuden kuidusta saa köyttä ja purjeita veneeseen. Kevlarin kohdalla ei lujuuttakaan pääse täysimääräisesti hyödyntämään kevlarin mekaanisten heikkouksien takia edes kalastussiimana. Kevlar-laminaatin puristuslujuus myös aika keskinkertainen. Kun tehdään venettä, tulee rakenteen määrittäväksi tekijäksi jäykkyys. Ja tarvitaan sitä puristuslujuuttakin monessa kohtaa. Aivan epäilemättä purjeveneeseen saa monin verroin paremmat vantit kevlarista kuin puusta.
- Kuituja ja kuituja
puuvantti kirjoitti:
Pelkästä vetolujuudesta on vain poikkeustapauksissa todellista iloa. Suuren vetolujuuden kuidusta saa köyttä ja purjeita veneeseen. Kevlarin kohdalla ei lujuuttakaan pääse täysimääräisesti hyödyntämään kevlarin mekaanisten heikkouksien takia edes kalastussiimana. Kevlar-laminaatin puristuslujuus myös aika keskinkertainen. Kun tehdään venettä, tulee rakenteen määrittäväksi tekijäksi jäykkyys. Ja tarvitaan sitä puristuslujuuttakin monessa kohtaa. Aivan epäilemättä purjeveneeseen saa monin verroin paremmat vantit kevlarista kuin puusta.
Kaikilla kuiduilla on sama ongelma, myös puulla, niiden poikittainen rasituksen kesto on suorastaan onneton.
Vetulujuus on ohjeellinen ja vertailukelpoinen tapa verrata kuiturakenteita keskenään, esimerkiksi Kevlarilla se on melkein 3000 GPa, mutta laminaatin lujuus yleensä vain n. 700, vertailuna puun vetolujuus 30...90 GPa.
Kuitujen etuna on taas mahdollisuus käyttää niitä suunnattuna, kuten puuveneissäkin, pystylaudoitus ei taitaisi kestää.
Jäykkyys tehdään rakenteilla , kansi, laipiot ym, ja muodolla, niin jäykkää ainetta ei olekaan jolla pelkästään veneestä saa jäykän.
Aikanaan niin veneet kuin köydetkin tehtiin kasviskuiduista, puu, hamppu, jne , nykyään ovat väistyneet kehityksen tieltä. - VOI ei !
Kuituja ja kuituja kirjoitti:
Kaikilla kuiduilla on sama ongelma, myös puulla, niiden poikittainen rasituksen kesto on suorastaan onneton.
Vetulujuus on ohjeellinen ja vertailukelpoinen tapa verrata kuiturakenteita keskenään, esimerkiksi Kevlarilla se on melkein 3000 GPa, mutta laminaatin lujuus yleensä vain n. 700, vertailuna puun vetolujuus 30...90 GPa.
Kuitujen etuna on taas mahdollisuus käyttää niitä suunnattuna, kuten puuveneissäkin, pystylaudoitus ei taitaisi kestää.
Jäykkyys tehdään rakenteilla , kansi, laipiot ym, ja muodolla, niin jäykkää ainetta ei olekaan jolla pelkästään veneestä saa jäykän.
Aikanaan niin veneet kuin köydetkin tehtiin kasviskuiduista, puu, hamppu, jne , nykyään ovat väistyneet kehityksen tieltä.GPa piti tietysti olla MPa.
Pahoittelen. - pari huomiota
Kuituja ja kuituja kirjoitti:
Kaikilla kuiduilla on sama ongelma, myös puulla, niiden poikittainen rasituksen kesto on suorastaan onneton.
Vetulujuus on ohjeellinen ja vertailukelpoinen tapa verrata kuiturakenteita keskenään, esimerkiksi Kevlarilla se on melkein 3000 GPa, mutta laminaatin lujuus yleensä vain n. 700, vertailuna puun vetolujuus 30...90 GPa.
Kuitujen etuna on taas mahdollisuus käyttää niitä suunnattuna, kuten puuveneissäkin, pystylaudoitus ei taitaisi kestää.
Jäykkyys tehdään rakenteilla , kansi, laipiot ym, ja muodolla, niin jäykkää ainetta ei olekaan jolla pelkästään veneestä saa jäykän.
Aikanaan niin veneet kuin köydetkin tehtiin kasviskuiduista, puu, hamppu, jne , nykyään ovat väistyneet kehityksen tieltä.Tässä ei ole keskusteltu sanallakaan lautarakenteisista puuveneistä. Rakenteissa puristuslujuus on aivan yhtä tärkeä kuin vetolujuuskin, vaikka olisi kyse yksinkertaisimmillaan tavallisesta palkista.
- Niin ? ? ?
pari huomiota kirjoitti:
Tässä ei ole keskusteltu sanallakaan lautarakenteisista puuveneistä. Rakenteissa puristuslujuus on aivan yhtä tärkeä kuin vetolujuuskin, vaikka olisi kyse yksinkertaisimmillaan tavallisesta palkista.
Onko joku esittänyt jotain muuta ?
- on...
Niin ? ? ? kirjoitti:
Onko joku esittänyt jotain muuta ?
"kuituja ja kuituja" tuossa pohdiskeli pystylaudoityksen mahdottomuutta puun huonoa kestävyyttä poikkisyyhyn. Ne ovat lautarakenteen ominaisuuksia. Eipä ole lautaa vastaavalla monoaksiaalisella kevlar-laminaatilla sen parempi lujuus kuituja vastaan kohtisuoraan, eikä sellaista ainakaan veneissä käytetä.
- pane paremmaksi
Sitten varmaan VTT mittasi väärin meidän koepalat, joita tehtiin sekä vetoon että puristukseen. Tulosten perusteella rakennesuunnitteluun ja lujuuslaskentaan hyvin perehtynyt lentokoneinsinööri suositteli puurakennetta projektissa, jossa nimenomaan lujuus-paino -suhde oli kriittinen. Hiilikuitu ei käynyt sen muiden ominaisuuksien takia. Taidanpa sittenkin uskoa enemmän niihin mittaustuloksiin ja päteväksi tunnettuun insööriin kuin johonkin nettihörhöön sekaisine selostuksineen.
- No siitä sitten..
Laitas tuloksia näkyviin, niin ei tartte luulla sua tyhjänpuhujaksi.
- aikanaan...
No siitä sitten.. kirjoitti:
Laitas tuloksia näkyviin, niin ei tartte luulla sua tyhjänpuhujaksi.
Kunhan käyn silloisen työpaikan arkistossa. Materiaalit eivät ole edes kauppanimiltään sitten niiden päivien muuttuneet.
- hiih hiii hiii
Onko täällä nyt Merenkulkija, Asko Raisiosta, Guttenberg, Jarmo Tampereelta, Wickström, Se moottorimies, Eräs mies, vain ainoastaan Välittäjä ja edkki?
- tnhue5rt4
Tiedän tässä olevan vain sen laakerittoman männäntappipojun, edkin ja välittäjän.
- Muistoja
Minulla jäi penis lautojen väliin kiinni, kun vaihdoin lautoja puupaattiini. Siksi hylkäsin puuveneeni ja nykyään ajelen kuitupaatilla. Puuveneily ei ole isokaluisten miesten puuhia.
- puupää
Puuveneen vertaaminen lasikuituun, saatika hiilikuitu-kevlariin ei välttämättä ole tarpeellista, eivätkä ne pyöri samoissa hinnoissa. Koska puu on helpohkoa työstettävää ja halpaa uusittavaa, vanhat puuveneet elävät pitkään. Rannassa kävelijät ihailevat muutamia uusimpia ja isoimpia lasikuituvirityksiä, mutta 80-90 luvun kiulu ei herätä huomiota. Sen sijaan puuvene, sitä ihaillaan aina. Ja vuosi vuodelta enemmän. Siksi, että puu on kivan näköistä ja tuntuista - ja mistäs materiaalista ne superkuitupaattien asuintilat on tehty? Puusta!
Muistelen että mahonkivaneri oli pitkään ylivoimainen kilpakanoottimateriaalina. Se oli hyvin jäykkä pituussuuntaan mutta tuuli saattoi rikkoa sen traileriin, tai varomaton nostaja laiturin reunalle. Nythän niitä ei enää näe: puu on ja pysyy, kuidut kehittyvät ja harvassa tilanteessa puun käyttöä voi suorituskyvyllä perustella. Silti joku valitsee puuveneen. Minä olen usein matkaillut polkupyörällä, vaikka junallakin olisi päässyt ja autokin on. Yhtä epäloogisesti, menen puuveneellä vaikka parempiakin on. Rehellisyyden nimissä, minun valintaani ohjaa myös pieni purjehdusbudjetti.
Ainoa asia missä puu on ja pysyy on muutamat kielisoittimet, viulut ja kitarat esimerkiksi. Toiveikkaita hiilikuituyritelmiä on ollut ja varmaan tulee lisää, mutta tähän asti eivät ole pärjänneet. - Tietoa vailla
Voiko puuveneeseen asentaa moottorin, jossa on laakerillinen männäntappi? Tuleva vastaus määrittelee tulevan kesän tarpeeni. Onhan näet selvää, että laakeriton liitos mäntään tulee hirttäytymään kiinni ja sitä en halua missään nimessä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1458690Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde472499Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja282307- 382262
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1861779- 961775
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai221610Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1091177Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik81066Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61056