Voiko puoli tuntematon olla mustasukkainen?

Kyse siis naisesta joka on työkaveri. Olen aistinut että välillämme on ihastusta tai ainakin jotain jännitettä? Ei olla varsinaisesti edes tekemisissä työn puolesta kovin usein, no ainakaan nykyään. Vielä elokuussa kohdatessa oltiin hyvinkin positiivisin mielin ja hymyiltiin toisillemme, sitten kaikki muuttui yhden tapahtuman jälkeen missä olin vähä humalssa ja silloin muutun puheliaaksi (olen muutoin hiljaisempi ujohko), juttelen humalassa kaikille ihmisille, myös naisille. Nainen muuttui viileäksi minua kohtaan, moikkailut lakkasi, ei ota työasioissa enään minuun suoraan yhteyttä vaan kierotietä.

Tilanne muuttui nyt entistä enemmän kireämmäksi kun kävin risteilyllä ja olin töistäkin päivän poissa. Tämä nainen oli silmin nähden, no melkeinpä hajalla? Semmoinen rauhaton jne. Katsoi kohdatessa pitkään silmiin, mutta hymy oli poissa. Hän tiesi että olen risteilyllä, koska otin palkatonta vapaata ja ilmoitin hänelle, hänen työnkuvaa. Hänen äänensä kuulosti tosi haikeelle kun kuulin hänen keskustelevan, semmoinen kuin omenan pala olisi kurkussa, tulin jo niin surulliseksi että kirjoitin hänelle sitten tunteistani ja kysyin että onko kaikki hyvin? En halua mitään pahaa jne.. Mutta nainen ei vastaa mitään takas, mikä minusta on aika outoa? Miksi ei voi vastata mitään takaisin? Tilanne on työpaikalla aika kireä, vähän katselen töissä kulkiessa ettei tätä naista näkyvillä ja sitten pujahdan asioilleni.

Ensi kuussa on pikkujoulut ja täytyy sanoa että pikkaisen jo huolettaa jos näillä fiiliksin pitää mennä bilettämään, heh!