Keskustelua paineastian pettämisestä painevesireaktoreissa.

http://m.youtube.com/watch?v=lpW4SDCSJVY

Hyvä pätkä ja koskettaa meitä kaikkia läheisesti.
Loviisan ydinvoimalan paineastian ikääntymis nopeus yllätti käyttäjät jo ennen suunnitellun käyttöiän kohtaamista.
Materiaalin ikääntymiseen pyrittiin vaikuttamaan hehkutuskäsittelyllä, joka raporttien mukaan palautti osan alkuperäisistä hyväksytyistä ominaisuuksista.
Tästä käsittelystä on jo 16 vuotta, käynnistymisen ja lämpökäsittelyn väli oli 19 vuotta. Täytyy tosin muistaa että laitoksen käytön alkupää oli rikkonainen.
Kuten kaikki tietää, ikääntymisestä johtuva materiaalin väsymisestä johtuva onnettomuus ei anna indikaatioita ennen rikkoutumista.

Asiaa ei voi nähdä minkään olemassa olevan indikaattorin kautta, materiaalirikko paljastuu vuotona, jotka on kuvattu videossa asiallisesti.
Videosta kuka tahansa ymmärtää, mitä tarkoitetaan paineastian tiiveyden menetyksellä käynnin aikana. Asia joka ei mattimeikäläiselle ole selvä ilman kunnon kuvaa.
Sekä paineastian seinämän rikkoutuminen, kuin primääriputken rikkoutuminen johtaa käyttökunnottomaan reaktoriin, joka aiheuttaa uhan ihmisen terveydelle ja kansantaloudelle.
Meillä käytetään elinkaaren lopussa olevia ydinlaitoksia siitä syystä että uuden rakentamiseen tarvittavat varat on omistaja käyttänyt muuten.

Olemmeko ansainneet kivikautinen laitoksen jonka turvatekniset ominaisuudet perustuvat 60 luvun tekniikkaan, laitoksella jonka tulevan käyttökunnon arviointi on mahdotonta kunnes se rikkoutuu, arviointi on sama kuin arvaus.

Materiaalin ikääntymisen vaikutus turvallisuuteen ei ole ihmisen käsissä laitoksen ollessa toiminnassa.
113493
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 113

Vanhimmat

"Meillä käytetään elinkaaren lopussa olevia ydinlaitoksia siitä syystä että uuden rakentamiseen tarvittavat varat on omistaja käyttänyt muuten".
Eikohän kyse ole paremminkin siitä että meillä käytetään elinkaaren lopussa olevia ydinlaitosia syystä että lupaa uusien rakentamiseen ei myönnetä.
Kauhea kalabaliikki käy jo myönnetyissäkin luvissa.

Äänestä

Juuri tästä johtuen uusilla voimalaitosluvilla on sietämätön kiire.

Äänestä

Niin oli niin tai näin. Rahaa ei ole, tai se on käytetty tehokkaasti muualla. Kukaan ei tiedä mihin, eikä sen tarkemmin saa kysyä, etenkin kun kukaan ei vastaa vaikka kysyisi, missä rahat on, joilla maanenergian tuotanto turvataan.
Sanotaan ettei ole rahaa tähän tai tuohon, ei varsinkaan yhteiseen hyvään.

Mutta kerro vastauksesi mitä olet mieltä siitä olemmeko kansana ansainneet nämä käyttöikänsä ylittäneet, energian tuottamisen pakosta, jatkoajan saaneet laitokset?

Äänestä
  • Kyllähän Fortum halusi rakentaa uuden, mutta ei saanut lupaa.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Kyllähän Fortum halusi rakentaa uuden, mutta ei saanut lupaa.

    ...ja rahat sijoitettiin Venäjälle. Siis ne yli jääneet, joita ei saatu yrityksen johtoeliitin tileille veroparatiiseihin.
    Venäjän sijoitusten tuotosta ei ole koskaan kirjoitettu mitään.
    Ei myöskään Ruotsin sijoitusten. Paitsi, että se ostettu Tukholman sähkönsiirtoverkko on käytännössä romua. Ja tästäkin oli vain pieni maininta taannoisen suuremman sähkökatkon aikaan.
    Oli sitä sijoittelua Britanniaankin. Jos lienee muallekin. Tuotoista ei ole kerrottu mitään.
    Joku lyhyt ja uskottava selvitys olisi kiinnostava lukaista.

    Äänestä

  • Perusmaksaja kirjoitti:

    ...ja rahat sijoitettiin Venäjälle. Siis ne yli jääneet, joita ei saatu yrityksen johtoeliitin tileille veroparatiiseihin.
    Venäjän sijoitusten tuotosta ei ole koskaan kirjoitettu mitään.
    Ei myöskään Ruotsin sijoitusten. Paitsi, että se ostettu Tukholman sähkönsiirtoverkko on käytännössä romua. Ja tästäkin oli vain pieni maininta taannoisen suuremman sähkökatkon aikaan.
    Oli sitä sijoittelua Britanniaankin. Jos lienee muallekin. Tuotoista ei ole kerrottu mitään.
    Joku lyhyt ja uskottava selvitys olisi kiinnostava lukaista.

    Olet aivan oikeassa.
    Mä en voi tajuat että miksi nämä Fortumin sijoittaja älyköt vuodesta toiseen systemaattisesti kusevat kotipesäänsä.
    Ellei vastaus ole henkilökohtainen taloudellinen etu, niin mikä se sitten on?
    Akusta alkaen on ollut täysin selvää ettei näillä Venäjän liiketoimilla tienaa mitään.
    Tämän kokonaisuuden täytyy olla jokin Globaali huijaus, etenkin kun katsoo muita yhtiöitä maailmalla, sama meno jatkuu, kukaan ei edes yritä antaa hyvää kotimaahan.

    Äänestä

Timo Leskinen ei ole joko perehtynyt asiaan tai johtaa tahallaan harhaan. Aloituksessa puhutaan reaktoripaineastioista eikä sillä alueella tekniikka ole olennaisesti kehittynyt sitten 70-luvun, jolloin esim. Loviisan paineastiat valmistettiin. Reaktoripaineastioiden kuntoa arvioidaan erityisen tutkimus- ja testausohjelman mukaan ja STUK hyväksyy niiden käytön jatkamisen tehtyään asiasta turvallisuusarvioinnin. Esim. linkistä http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/stukin-turvallisuustyo/fi_FI/ydinlaitoksia_koskevat_paatokset/ löytyy STUKin päätös Loviisa 2 reaktoripaineastian käytön jatkamisesta. Vuonna 2012 STUK teki vastaavan päätöksen Loviisa 1 reaktoripaineastian käytön jatkamisesta mutta tuota päätöstä ei löydy STUKin sivuilta. Tältä osin STUKin avoimuuskäytäntöä ei voi pitää kovin johdonmukaisena, sillä Loviisa 1 reaktoripaineastia haurastui alun perin enemmän ja sille tehtiin lämpökäsittely vuonna 1996 muistaakseni. Mutta tuokin päätös on kyllä saatavissa STUKin kirjaamon kautta.

Äänestä
  • Nyt täytyy sanoa että en missään vaiheessa ole kiistänyt etteikö STUK ole antanut Loviisan laitoksille lupaa toimia. Kyllä sen tietää jokainen että yksi kirjoittaa luvan ja toinen käyttää.

    Väitän edelleen samaa kuin aikasemmin eli materiaalin väsymisestä johtuvan onnettomuuden ratkaiseva kohta systeemissä on mahdotonta ennustaa, vaikka kirjoittaisi 100 sivua stukstukstuksuck Loviisa, ei se ole luotettava analyysi.
    Rakenteen ikääntymisestä johtuva väsyminen, tästä johtuva onnettomuus ilmenee vasta kun tämä on tapahtunut.
    Ainut mitä voimme varmuudella kertoa, on se että laitos on kärsinyt nopeutetussa ikääntymisestä suunnitellun käyttöiän puitteissa.
    Tämän kunnostuksena pidetyn hehkutus käsittelyn on kerrottu palauttaneen osan ominaisuuksista, nyt on kulunut jo 16 vuotta ominaisuuksia palauttavasta käsittelystä. Ei ole keinoa monitoroida materiaalin väsymiskestävyyttä käynnin aikana, ei muuta keinoa kuin odottaa tästä väsymisestä johtuvaa onnettomuutta.
    Fakta on seuraavassa ylin tieto.
    - vanha suunnitellun käyttöiän ylittänyt laite johon ei voi luottaa, koska ei ole menetelmää todentaa materiaalin käyttölujuus toiminnassaan.

    Äänestä

  • Timo leskinen kirjoitti:

    Nyt täytyy sanoa että en missään vaiheessa ole kiistänyt etteikö STUK ole antanut Loviisan laitoksille lupaa toimia. Kyllä sen tietää jokainen että yksi kirjoittaa luvan ja toinen käyttää.

    Väitän edelleen samaa kuin aikasemmin eli materiaalin väsymisestä johtuvan onnettomuuden ratkaiseva kohta systeemissä on mahdotonta ennustaa, vaikka kirjoittaisi 100 sivua stukstukstuksuck Loviisa, ei se ole luotettava analyysi.
    Rakenteen ikääntymisestä johtuva väsyminen, tästä johtuva onnettomuus ilmenee vasta kun tämä on tapahtunut.
    Ainut mitä voimme varmuudella kertoa, on se että laitos on kärsinyt nopeutetussa ikääntymisestä suunnitellun käyttöiän puitteissa.
    Tämän kunnostuksena pidetyn hehkutus käsittelyn on kerrottu palauttaneen osan ominaisuuksista, nyt on kulunut jo 16 vuotta ominaisuuksia palauttavasta käsittelystä. Ei ole keinoa monitoroida materiaalin väsymiskestävyyttä käynnin aikana, ei muuta keinoa kuin odottaa tästä väsymisestä johtuvaa onnettomuutta.
    Fakta on seuraavassa ylin tieto.
    - vanha suunnitellun käyttöiän ylittänyt laite johon ei voi luottaa, koska ei ole menetelmää todentaa materiaalin käyttölujuus toiminnassaan.

    Loviisassa käytetään myös dummy-elementtejä paikoissa, joissa aito polttoainenippu saattaisi aiheuttaa heikentymistä.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Loviisassa käytetään myös dummy-elementtejä paikoissa, joissa aito polttoainenippu saattaisi aiheuttaa heikentymistä.

    Mä tiedän , siellä laitoksella on dummy elementtejä paljon.

    Esittämälläsi asialla ei ole mitään suhteellisuuteen perustuvaa etua näytettävänään kysymyksessä jossa käsitellään ennalta arvaamatonta materiaalin väsymisestä johtuvaa onnettomuutta.

    Äänestä

  • Timo leskinen kirjoitti:

    Nyt täytyy sanoa että en missään vaiheessa ole kiistänyt etteikö STUK ole antanut Loviisan laitoksille lupaa toimia. Kyllä sen tietää jokainen että yksi kirjoittaa luvan ja toinen käyttää.

    Väitän edelleen samaa kuin aikasemmin eli materiaalin väsymisestä johtuvan onnettomuuden ratkaiseva kohta systeemissä on mahdotonta ennustaa, vaikka kirjoittaisi 100 sivua stukstukstuksuck Loviisa, ei se ole luotettava analyysi.
    Rakenteen ikääntymisestä johtuva väsyminen, tästä johtuva onnettomuus ilmenee vasta kun tämä on tapahtunut.
    Ainut mitä voimme varmuudella kertoa, on se että laitos on kärsinyt nopeutetussa ikääntymisestä suunnitellun käyttöiän puitteissa.
    Tämän kunnostuksena pidetyn hehkutus käsittelyn on kerrottu palauttaneen osan ominaisuuksista, nyt on kulunut jo 16 vuotta ominaisuuksia palauttavasta käsittelystä. Ei ole keinoa monitoroida materiaalin väsymiskestävyyttä käynnin aikana, ei muuta keinoa kuin odottaa tästä väsymisestä johtuvaa onnettomuutta.
    Fakta on seuraavassa ylin tieto.
    - vanha suunnitellun käyttöiän ylittänyt laite johon ei voi luottaa, koska ei ole menetelmää todentaa materiaalin käyttölujuus toiminnassaan.

    Tuon käsittelyn tarkoituksena oli korjata neutronisäteilystä aiheutunut haurastuminen. Sitä seurataan paineastian sisällä olevia materiaalinäytteitä tutkimalla. Paineastian muun metallurgisen ikääntymisen hallinta perustuu samoihin menetelmiin kuin muissa vastaavanlaisissa paineastioissa.

    Äänestä

  • 15+8 kirjoitti:

    Tuon käsittelyn tarkoituksena oli korjata neutronisäteilystä aiheutunut haurastuminen. Sitä seurataan paineastian sisällä olevia materiaalinäytteitä tutkimalla. Paineastian muun metallurgisen ikääntymisen hallinta perustuu samoihin menetelmiin kuin muissa vastaavanlaisissa paineastioissa.

    Ei vaikutusta mittarina, väsymisen ennalta näkemiseen käyntijaksolla.

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    Ei vaikutusta mittarina, väsymisen ennalta näkemiseen käyntijaksolla.

    Lisäksi mä en ymmärrä että kuinka vaikea se voi olla käsittää ettei rakenteellinen jännitystila muuttuvissa termisistä olosuhteissa näy näyte kuutiossa.

    Äänestä

Näyttää tämä Timo olevan kovasti joka kanavalla ja aiheessa kaikkitietävänä asiantuntijana. Olet sekaisissa jutuissasi maininnut, että työskentelit lyhyen aikaa voimalaitoksella, miksi jouduit lähtemään sieltä pois?

Äänestä
  • En ole joutunut lähtemään mistään pois, mitä vihjailet ?

    Äänestä

  • Lyhyt pumpun huoltokeikka päättyi.

    Äänestä

  • Asiantuntevaa ? kirjoitti:

    Lyhyt pumpun huoltokeikka päättyi.

    En ollut Fortumilla keikkatyöläinen.

    Äänestä

Tämä on siinä mielessä mahtava juttu, mikään tunnettu tekijä, tai taho, ei voi kiistää väsymisestä johtuvaa arvaamatonta käyttäytymistä materiaalissa.

Tästä syystä tapahtuu asioita joihin ei voi vaikuttaa, asioita jotka tapahtuvat haluamatta.

Ainut varma asia, jonka aikajännettä on mahdoton ennustaa, on ydinonnettomuuden todennäköisyys.

Äänestä
  • Milloin heität ensimmäisen foliohatun tällekin aiheelle ja parit xd:t, kuten muissa jutuissas.

    Äänestä

  • 12 folioo kirjoitti:

    Milloin heität ensimmäisen foliohatun tällekin aiheelle ja parit xd:t, kuten muissa jutuissas.

    Ei tarvitse koska yllä olevat kirjoitukseni kertovat vakavista asioista, tämä on totta, tiedätkö asia, jonka kiistämiseksi ei ole näyttöä.

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    Ei tarvitse koska yllä olevat kirjoitukseni kertovat vakavista asioista, tämä on totta, tiedätkö asia, jonka kiistämiseksi ei ole näyttöä.

    Aineen väsyminen on joko havaittavissa tai ei ole. Ennaltaarvaamaton väsymisestä johtuva murtuma on mahdollinen, mutta tavallisesti ennen väsymismurtumaa, alkaa tulla säröjä. Säröt alkavat kasvaa ja särön ydintymisvaiheen jälkeen tapahtuu väsymismurtuma.

    Äänestä

Sitkeät huhut kertoo, että paineastiaa vahvistettiin skyshine-säteilyn vähentämiseksi onnettomuustilanteessa. Mitään virallista vahvistusta en ole asiaan löytänyt.

Äänestä
  • Nyt taas alkaa näyttää siltä että haluat tulla sotkemaan asialinjan, on poikkeuksellisen yksinkertaista tyrmätä muutamalla lauseella kaikki ydinturvallisuutta puolustavat argumentit.
    Sitten tulee paikalle oletettava kuulemma melko varma skaishain, nyt foliohattua päähän stuxnet.

    Vaihdat kiistattoman todistuksen täysin fiktiiviseen todistamattomiin väitteeseen. Taidat todella olla susi lampaan vaatteissa ja sotkemalla ajaa ydinenergian etua.

    Äänestä

  • Tim leskinen kirjoitti:

    Nyt taas alkaa näyttää siltä että haluat tulla sotkemaan asialinjan, on poikkeuksellisen yksinkertaista tyrmätä muutamalla lauseella kaikki ydinturvallisuutta puolustavat argumentit.
    Sitten tulee paikalle oletettava kuulemma melko varma skaishain, nyt foliohattua päähän stuxnet.

    Vaihdat kiistattoman todistuksen täysin fiktiiviseen todistamattomiin väitteeseen. Taidat todella olla susi lampaan vaatteissa ja sotkemalla ajaa ydinenergian etua.

    Anteeksi vaan - kysyin, koska luulin sinun tietävän asiasta jotakin. Olen pahoillani erehdyksestäni.

    1Äänestä

  • stuxnet kirjoitti:

    Anteeksi vaan - kysyin, koska luulin sinun tietävän asiasta jotakin. Olen pahoillani erehdyksestäni.

    Tietääkseni skyshinen vähentämiseksi ei ole tehty mitään ja vaikeata se olisikin.

    1Äänestä

  • Tehtaalainen kirjoitti:

    Tietääkseni skyshinen vähentämiseksi ei ole tehty mitään ja vaikeata se olisikin.

    Siltä se toiaan näyttää, vaikka se olisi ollut vahvistuksen toissijainen tarkoitus.

    STUKin Aalto-yliopistolle laatimassa kalvosarjassa Tfy-56_4232.pdf (linkki vaihtuu usein, en viitsi laittaa sitä) esitetään käyriä Loviisan ydinvoimalaitosalueen skyshine-säteilystä onnettomuustilanteessa, mutta hyvin vähäisillä selityksillä. Siinä eräs arvo on 400m etäisyydellä 10^2mSv/h, joka samoilla parametreillä 900m:n päässä on 10"-1mSv/h. En osaa sanoa arvojen tarkkoja merkityksiä, koska käppyröistä puuttuu ymmärrettävät selitykset :)
    .

    Äänestä

Tämän viestiketjun kirjoittajilta näyttää likimain täysin puuttuvan tarvittava metallurginen tietämys.
Ydinreaktorin paineastiaan kohdistuu käytön aikana neutronisäteilyä, joka aiheuttaa reaktorin paineastiateräkseen hilavikoja. Se aikaansaa muutoksia paineastiateräksen materiaaliominaisuuksissa , siten että paineastiateräksen sitkeysominaisuudet huononevat
Lämpökäsittelemällä paineastiateräksen sitkeysominaisuudet voidaan palauttaa.
Neutronisäteilyn aiheuttamat materiaalivaikutukset tunnetaan hyvin, samoin lämpökäsittelyn materiaaliominaisuudet palauttavat vaikutukset.
Missä ongelma, ei missään ?

Äänestä
  • No metallurgi, kerro kohdistuuko paineastiaan voimia ? Vai satutko olemaan niin viisas ettet tiedä.
    Mistä tiedät että paineastian ominaisuudet ovat tällä hetkellä 300 asteisena kunnossa.
    Muista vielä sekin että paineastian laajempi tarkastus tehdään vain joka neljäs vuosi.
    Metallurgi 3 ei taida tietää kuinka paljon erilaisia jännityksiä astiaan ja putkistoon kohdistuu käytön aikana.?

    Äänestä

Reaktoripaineastia ja putkistoihin kohdistuvat jännitykset, mahdolliset materiaalivirheet ja neutronisteily pitää tietysti kaikki ottaa huomioon arvioitaessa rakenteiden murtumisriskejä.
Neutronisäteilyn vaikutuksia paineastiteräksen ominaisuuksiin on tutkittu ja tutkitaan mm. reaktoriolosuhteissa olevia koekappaleita testaamalla.

Aihealue on kuitenkin liian laaja täällä käsiteltäväksi, ja edellyttäisi perustietoja metallurgiasta.

Seuraavassa malliksi yksi tutkimusraportti. Siitä voi aloittaa;

http://www.tms.org/pubs/journals/jom/0107/odette-0107.html

Äänestä
  • Heh taas tollanen kerronta, jäänitykset pitää ottaa huomioon, lisäksi kaikki muukin otetaan huomioon, sitten annetaan lupa käyttää ytyvoimalaa.

    Voi vitsit miten yksinkertaista, tämä että kerran neljässä vuodessa tehdään selityksiä selityksien perään kuinka kaikki on taas otettu huomioon on se syy miksi onnettomuuksia tapahtuu.

    Aina kaikki otetaan huomioon , vaikka mikään tieteen tai tutkinnan muoto ei voi sanoa milloin materiaali väsyy, rikkoen tästä materiaalista valmistetun tavaran.
    Tässä tapauksessa primääripiirin.

    Mikäli otetaan huomioon tarkoittaa sitä että tiedetään milloin tämä primääripiiri rikkoutuu materiaalin väsyessä, tulisi näillä huomioon ottajille olla jokin ylempi henkinen taho kertomassa mitä tulevaisuudessa tapahtuu, koska matemaattisesti, tai tutkimalla ei pystytä tietämään käynnin aikaisen rikkoutumisen tapahtumista, ei ennen kun on myöhäistä.

    Mitä romuja XD

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    Heh taas tollanen kerronta, jäänitykset pitää ottaa huomioon, lisäksi kaikki muukin otetaan huomioon, sitten annetaan lupa käyttää ytyvoimalaa.

    Voi vitsit miten yksinkertaista, tämä että kerran neljässä vuodessa tehdään selityksiä selityksien perään kuinka kaikki on taas otettu huomioon on se syy miksi onnettomuuksia tapahtuu.

    Aina kaikki otetaan huomioon , vaikka mikään tieteen tai tutkinnan muoto ei voi sanoa milloin materiaali väsyy, rikkoen tästä materiaalista valmistetun tavaran.
    Tässä tapauksessa primääripiirin.

    Mikäli otetaan huomioon tarkoittaa sitä että tiedetään milloin tämä primääripiiri rikkoutuu materiaalin väsyessä, tulisi näillä huomioon ottajille olla jokin ylempi henkinen taho kertomassa mitä tulevaisuudessa tapahtuu, koska matemaattisesti, tai tutkimalla ei pystytä tietämään käynnin aikaisen rikkoutumisen tapahtumista, ei ennen kun on myöhäistä.

    Mitä romuja XD

    Tuleehan niitä folioo ja xd:tä. Kun väsyttää niin murtuu ja pahimmillaan rikkoutuu. Palkatut ärjestöjyrät ja yksityinen käyvät kisaa, kenen tekstit näkyy keskustelupalstan ensimmäisinä aiheina asian järkevyydestä ja uskottavuudesta riippumatta.

    Äänestä

  • Hupia kansalle kirjoitti:

    Tuleehan niitä folioo ja xd:tä. Kun väsyttää niin murtuu ja pahimmillaan rikkoutuu. Palkatut ärjestöjyrät ja yksityinen käyvät kisaa, kenen tekstit näkyy keskustelupalstan ensimmäisinä aiheina asian järkevyydestä ja uskottavuudesta riippumatta.

    On helppoa heittää XD irvistely keskusteluun kun tietämys lopuu.Palstalla sähläävistä ei yksikään ole ollut ydinvoimaa käyttävässä henkilöstössä ja vain muutama yleensäkään sähköntuotantoon lliittyvissä käyttötehtävissä.Pelkillä netistä hankituilla tai huoltokeikoilla todetuilla tiedoilla ei asiantuntijaksi tulla.Suurin osa viesteistä on poliittista liturgiaa, mutta siitähän heille palkka maksetaan.

    Äänestä

Ja kuinkahan monta ydinvoimalan primääripiiriä on murtuneen materiaalin väsymisen vuoksi ?

Huomaa myös että materiaalin väsyminen on eri asia kuin materiaalin haurastuminen (neutronisäteilyn vaikutuksesta).

Äänestä
  • Yhtä monta kuin onnettomuuksia joissa piirin turvallisuudelle luodut odotukset pettivät.

    Mitäs näitä maailman suurimpia onnettomuuksia, niitä on ennalta arvaamaton määrä tapahtunut.

    Äänestä

  • Timo leskinen kirjoitti:

    Yhtä monta kuin onnettomuuksia joissa piirin turvallisuudelle luodut odotukset pettivät.

    Mitäs näitä maailman suurimpia onnettomuuksia, niitä on ennalta arvaamaton määrä tapahtunut.

    Missä onnettomuudessa paineastia on kärsinyt väsymismurtuman? Ei raportien mukaan missään

    Äänestä

Melkoinen puutaheinää-ketju!

Äänestä
  • Aijaa no todista väitteeni materiaalin väsymisestä johtuvan rikkoutumisen ennustettavuudesta käynnin aikana vääräksi?

    Kukaan jos nyt jaksaa yhtään ajatella niin siitä tässä ydinturvallisuudessa on nimenomaan kysymys.
    Satojen sivujen puoltavat tutkimukset ovat fysiikan lakien mukaan tyrmättävissä muutamalla lauseella, tätä ydinturvallisuuden ja käynninehdot täyttävien tutkimusten ja realitodellisuuden ero.

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    Aijaa no todista väitteeni materiaalin väsymisestä johtuvan rikkoutumisen ennustettavuudesta käynnin aikana vääräksi?

    Kukaan jos nyt jaksaa yhtään ajatella niin siitä tässä ydinturvallisuudessa on nimenomaan kysymys.
    Satojen sivujen puoltavat tutkimukset ovat fysiikan lakien mukaan tyrmättävissä muutamalla lauseella, tätä ydinturvallisuuden ja käynninehdot täyttävien tutkimusten ja realitodellisuuden ero.

    Suomessa nojaudutaan paljolti VTTn asiantuntemukseen, ohessa yksi linkki http://www.vtt.fi/service/energy_material_ageing_and_performance.jsp. Timoleskinen voi omasta mielestään tyrmätä yhdellä lausella vaikka mitä mutta muissa se herättää lähinnä myötähäpeää.

    Äänestä

  • 5+17 kirjoitti:

    Suomessa nojaudutaan paljolti VTTn asiantuntemukseen, ohessa yksi linkki http://www.vtt.fi/service/energy_material_ageing_and_performance.jsp. Timoleskinen voi omasta mielestään tyrmätä yhdellä lausella vaikka mitä mutta muissa se herättää lähinnä myötähäpeää.

    Tässä hyvä ystävä vastaus.

    Ei ole olemassa reaaliaikaista monitorointia, ellei vuotojen valvonnassa todettavaa rikkoutumisesta aiheutunutta vuotoa pidetä sellaisena.

    Hyvä ystävä ymmärrä se että sinulla kuin kenelläkään muulla ei ole tietoa siitä missä vaurio syntyy seuraavaksi 4 vuoden käyntijakson aikana.

    Kyseinen paperi on kuin myyntipuhe palveluksille , siinä ei sanota että tiedämme mistä laite rikkoutuu, siinä sanotaan että kun tutkimme, tiedämme onko jokin rikki sillä hetkellä.

    Väsymisestä johtuvaa rikkoutumista on mahdoton ennustaa, on vain arvauksia, kun tietäisi edes missä se tapahtui, niin sekin olisi jotain kättä pidempää.

    Nyt voit herra myötähäpeä kertoa kuinka VTT osaa sanoa missä satojen neliöiden tutkimuspinta ala rikkoutua seuraavan 4 vuoden aikana , tai vaikka 20 vuodena aikana.
    Anna nyt tietoa kun sitä kerran on XD

    Äänestä

Väsymislujuus on tärkeä mitoituskriteeri rakenteissa, joissa esiintyy toistuvia kuormitusvaihteluita. Tyypillinen esimerkki on lentokoneen siipi.

Käytettävien materiaalien väsymislujuudet selvitetään väsytyskokeilla. Myös materiaalin sitkeydellä on merkitystä tapauksissa, joissa esiintyy harvoja mutta suuria jännitysvaihteluita.
Rakenteet mitoitetaan käyttäen riittäviä varmuuskertoimia niin, että väsymislujuus ei ylity rakenteen käyttöiän aikana.

perustietoa materiaalien väsymisestä esim. http://en.wikipedia.org/wiki/Fatigue_(material)

Äänestä

Oletko lukutaidoton vai mikä on ?
Edelleen sinun viestisi jättää,vastaamatta ydinkysymykseeni.
Lueppa nyt uudelleen mitä kirjoitin vastauksesi yläpuolella.
XD
Oletko jollain tavalla sokeutunut etkä näe mitä kysytään?

Äänestä
  • Minulla ei ole syvällistä asiantuntemusta noista asioista, siksi en yritä esiintyä asintuntijana, toisin kuin sinä. Tiedän että reaktoripaineastia tarkastetaan perusteellisemmin neljän vuoden välein, NDT säröjen löytämiseksi, painekoe ja muita testejä. Tuo on katsottu riittäväksi taajuudeksi, kai tarkastukset tehtäisiin vuosittain jos katsottaisiin että ikääntyminen voi edetä nopeasti.

    Paineastioista on parinsadan vuoden kokemukset, kyllä siitä on kertynyt aika lailla tietoa mm. väsymisestä ja muista ikääntymisilmiöistä. Painevesireaktoreita on parisataa, suurin osa samaa ikäluokkaa kuin Loviisassa mutta missään paineastia ole murtunut. Belgian reaktorien paineastioissa todettiin säröjä mutta ne ovat ilmeisesti syntyneet valmistuksessa.

    Yritä nyt ymmärtää että tuo sinun argumentointisi on niin yleisellä tasolla että se on täysin hyödytöntä eipäs-juupas-keskustelua. Jos määrittelet tarkemmin metallurgisin termein, minkälaista ikääntymisilmiötä tarkoitat, voisi joku asiantuntija varmaan antaa vastauksen, miten se on hallinnassa.

    Äänestä

  • 19+4 kirjoitti:

    Minulla ei ole syvällistä asiantuntemusta noista asioista, siksi en yritä esiintyä asintuntijana, toisin kuin sinä. Tiedän että reaktoripaineastia tarkastetaan perusteellisemmin neljän vuoden välein, NDT säröjen löytämiseksi, painekoe ja muita testejä. Tuo on katsottu riittäväksi taajuudeksi, kai tarkastukset tehtäisiin vuosittain jos katsottaisiin että ikääntyminen voi edetä nopeasti.

    Paineastioista on parinsadan vuoden kokemukset, kyllä siitä on kertynyt aika lailla tietoa mm. väsymisestä ja muista ikääntymisilmiöistä. Painevesireaktoreita on parisataa, suurin osa samaa ikäluokkaa kuin Loviisassa mutta missään paineastia ole murtunut. Belgian reaktorien paineastioissa todettiin säröjä mutta ne ovat ilmeisesti syntyneet valmistuksessa.

    Yritä nyt ymmärtää että tuo sinun argumentointisi on niin yleisellä tasolla että se on täysin hyödytöntä eipäs-juupas-keskustelua. Jos määrittelet tarkemmin metallurgisin termein, minkälaista ikääntymisilmiötä tarkoitat, voisi joku asiantuntija varmaan antaa vastauksen, miten se on hallinnassa.

    Minulla ei ole syvällistä asiantuntemusta noista asioista, siksi en yritä esiintyä asintuntijana, toisin kuin sinä.
    """En ole tarkastaja, en myöskään pintaa rikkomattoman tutkimuksen asiantuntija.
    Olen ainoastaan väittänyt että suunnitellun käyttöikänsä ohittaneen yksilöllisen primääripiirin väsymiskestävyyttä on mahdotonta arvioida täydellä varmuudella 4vuodeksi kerrallaan."""

    Tiedän että reaktoripaineastia tarkastetaan perusteellisemmin neljän vuoden välein, NDT säröjen löytämiseksi, painekoe ja muita testejä. Tuo on katsottu riittäväksi taajuudeksi, kai tarkastukset tehtäisiin vuosittain jos katsottaisiin että ikääntyminen voi edetä nopeasti.
    """No siinä olet juuri asian ytimessä. Tarkastuslaajuus ei ole neljän vuoden välein 100%, vaan vielä huonompi. Koska tarkastukset tehdään neljän vuoden välein, antaa se mahdollisuuden kehittyä onnettomuuteen johtavat vauriot, ennustamattomasta rikkoutumisesta johtuen, etenkin kun tarkastuslaajuus ei ole koskaan 100%""""




    Paineastioista on parinsadan vuoden kokemukset, kyllä siitä on kertynyt aika lailla tietoa mm. väsymisestä ja muista ikääntymisilmiöistä. Painevesireaktoreita on parisataa, suurin osa samaa ikäluokkaa kuin Loviisassa mutta missään paineastia ole murtunut. Belgian reaktorien paineastioissa todettiin säröjä mutta ne ovat ilmeisesti syntyneet valmistuksessa.
    """Jokainen järjestelmä on yksilöllinen, tämä perustuu siihen että vaikka on olemassa valmistus kuvat, toteutus on aina yksilöllinen ratkaisu. Mitä laajempi järjestelmä, sen laajempi on vaikutus. Sinä sen sanoit, virheitä rakenteissa, tapahtuneet milloin hyvänsä, aina ydinvoima selittää asian edukseen, vaikka siinäkään tapauksessa vaurio ei poistu, niin selityksen jälkeen se on kuin hallittu säröytyminen"""



    Yritä nyt ymmärtää että tuo sinun argumentointisi on niin yleisellä tasolla että se on täysin hyödytöntä eipäs-juupas-keskustelua. Jos määrittelet tarkemmin metallurgisin termein, minkälaista ikääntymisilmiötä tarkoitat, voisi joku asiantuntija varmaan antaa vastauksen, miten se on hallinnassa.

    """ aivan näin, en ole NDT asiantuntija, en edes esiinny sellaisena, nämä jotka kantavat muka todisteita jostain, esiintyvät NDT asiantuntijoina. Mä en ole saanut vielä sinua tajuamaan sitä yksinkertaista totuutta, että 4 vuotta riittää aiheuttamaan vian järjestelmään, joka johtaa ydinonnettomuuteen, etenkin kun tätä primääripiiriä ei tutkita 100% laajuudella koskaan. Ajattele näin että mikäli vaurioituminen tapahtuu käynnin aikana, mitä nämä asiantuntijat sitten sanovat, no he vastaavat että ikääntymisen hallinta on pyritty riittävillä tutkimuksilla, valitettavasti käynnin aikana jonkin kohdan vaurioituminen ehjästä rikkinäiseen johtuu ennustamattomasta systeemin ikääntymisen aiheuttamasta viasta. Siinä sitten on housut nilkoissa, ei ole menetelmää taata 100% kestävyyttä, on vain paras arvaus asian tiimoilta joka antaa taas luvan käyttää ydinvoimalaa."""

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    Minulla ei ole syvällistä asiantuntemusta noista asioista, siksi en yritä esiintyä asintuntijana, toisin kuin sinä.
    """En ole tarkastaja, en myöskään pintaa rikkomattoman tutkimuksen asiantuntija.
    Olen ainoastaan väittänyt että suunnitellun käyttöikänsä ohittaneen yksilöllisen primääripiirin väsymiskestävyyttä on mahdotonta arvioida täydellä varmuudella 4vuodeksi kerrallaan."""

    Tiedän että reaktoripaineastia tarkastetaan perusteellisemmin neljän vuoden välein, NDT säröjen löytämiseksi, painekoe ja muita testejä. Tuo on katsottu riittäväksi taajuudeksi, kai tarkastukset tehtäisiin vuosittain jos katsottaisiin että ikääntyminen voi edetä nopeasti.
    """No siinä olet juuri asian ytimessä. Tarkastuslaajuus ei ole neljän vuoden välein 100%, vaan vielä huonompi. Koska tarkastukset tehdään neljän vuoden välein, antaa se mahdollisuuden kehittyä onnettomuuteen johtavat vauriot, ennustamattomasta rikkoutumisesta johtuen, etenkin kun tarkastuslaajuus ei ole koskaan 100%""""




    Paineastioista on parinsadan vuoden kokemukset, kyllä siitä on kertynyt aika lailla tietoa mm. väsymisestä ja muista ikääntymisilmiöistä. Painevesireaktoreita on parisataa, suurin osa samaa ikäluokkaa kuin Loviisassa mutta missään paineastia ole murtunut. Belgian reaktorien paineastioissa todettiin säröjä mutta ne ovat ilmeisesti syntyneet valmistuksessa.
    """Jokainen järjestelmä on yksilöllinen, tämä perustuu siihen että vaikka on olemassa valmistus kuvat, toteutus on aina yksilöllinen ratkaisu. Mitä laajempi järjestelmä, sen laajempi on vaikutus. Sinä sen sanoit, virheitä rakenteissa, tapahtuneet milloin hyvänsä, aina ydinvoima selittää asian edukseen, vaikka siinäkään tapauksessa vaurio ei poistu, niin selityksen jälkeen se on kuin hallittu säröytyminen"""



    Yritä nyt ymmärtää että tuo sinun argumentointisi on niin yleisellä tasolla että se on täysin hyödytöntä eipäs-juupas-keskustelua. Jos määrittelet tarkemmin metallurgisin termein, minkälaista ikääntymisilmiötä tarkoitat, voisi joku asiantuntija varmaan antaa vastauksen, miten se on hallinnassa.

    """ aivan näin, en ole NDT asiantuntija, en edes esiinny sellaisena, nämä jotka kantavat muka todisteita jostain, esiintyvät NDT asiantuntijoina. Mä en ole saanut vielä sinua tajuamaan sitä yksinkertaista totuutta, että 4 vuotta riittää aiheuttamaan vian järjestelmään, joka johtaa ydinonnettomuuteen, etenkin kun tätä primääripiiriä ei tutkita 100% laajuudella koskaan. Ajattele näin että mikäli vaurioituminen tapahtuu käynnin aikana, mitä nämä asiantuntijat sitten sanovat, no he vastaavat että ikääntymisen hallinta on pyritty riittävillä tutkimuksilla, valitettavasti käynnin aikana jonkin kohdan vaurioituminen ehjästä rikkinäiseen johtuu ennustamattomasta systeemin ikääntymisen aiheuttamasta viasta. Siinä sitten on housut nilkoissa, ei ole menetelmää taata 100% kestävyyttä, on vain paras arvaus asian tiimoilta joka antaa taas luvan käyttää ydinvoimalaa."""

    "käynnin aikana jonkin kohdan vaurioituminen ehjästä rikkinäiseen johtuu ennustamattomasta systeemin ikääntymisen aiheuttamasta viasta"

    Lentokone voi pudota "ennustamattoman systeemin ikääntymisen aiheuttaman vian takia", rakennuksen katto voi tulla niskaan "ennustamattoman systeemin ikääntymisen aiheuttaman vian takia". Voi käydä niin tai sitten ei. Etkö vieläkään ymmärrä että on aivan hyödytöntä käydä keskustelua tuollaisella mallikkotasolla.

    Äänestä

"käynnin aikana jonkin kohdan vaurioituminen ehjästä rikkinäiseen johtuu ennustamattomasta systeemin ikääntymisen aiheuttamasta viasta"

Lentokone voi pudota "ennustamattoman systeemin ikääntymisen aiheuttaman vian takia", rakennuksen katto voi tulla niskaan "ennustamattoman systeemin ikääntymisen aiheuttaman vian takia". Voi käydä niin tai sitten ei. Etkö vieläkään ymmärrä että on aivan hyödytöntä käydä keskustelua tuollaisella mallikkotasolla.

""Ydinvoimaa kannattavien tahojen yleisin tapa kääntää keskustelu pois asiayhteydestä on puhua lentokoneista vaikka niillä ei ole mitään tekemistä millään tavalla ydinvoiman kanssa. Sinulla kuka lienetkin on ihan tämä sama ajatuslukko päällä, pitää yrittää vaikka väkisin, vaikka mikään ei täsmää, on yritettävä kääntää asia ydinvoiman eduksi.
Sinä vain haluat että kukaan ei yhdistä sitä tosiasiaa, että kuten tavallinen ihminen arjessaan ei tiedä, vaikka sattuisi jäämään auton alle, kymmenien vuosien turvallisen liikkumisen jälkeen, niin ydinonnettomuus on yhtä kuin yllättävä tilanne mitä tutkimukset eivät pysty pois sulkemaan menneessä, hetkessä tai tulevaisuudessa.
Tutkivat tahot myöntävät, ydinonnettomuus on todennäköinen, kiitos paljon jo etukäteen, mikäli jompi kumpi näistä komponenttiensa osalta suunnitellun toiminta ajan ylittäneistä voimaloista rikkoutuu, päästäen sen kaiken pahan valloilleen, joka tuhoaa, luonnon, turvallisuuden, yhteiskunnan ja tulevaisuuden.
Voit vielä kehittyä kun avaat mielesi todellisuudelle, joka erottaa kerrotun keksityn puolueellisen propagandan ihmisen elämän tuhoavalta globaalilta huijaukselta."""

Äänestä
  • Kuka pitää ydinonnettomuutta todennäköisenä? Muu kuin sinä. Ei tarkasteta 100% koskaan, oletko siirtynyt putkarista tarkastajaksi vai? Mihin perustat tuon väitteesi

    Äänestä

  • e..e kirjoitti:

    Kuka pitää ydinonnettomuutta todennäköisenä? Muu kuin sinä. Ei tarkasteta 100% koskaan, oletko siirtynyt putkarista tarkastajaksi vai? Mihin perustat tuon väitteesi

    Tietoon käytännöstä.

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    Tietoon käytännöstä.

    Et vastannut kysymykseen. Et ole mukana tarkastamassa, niin miten tiedät, ettei sitä tarkasteta 100%?

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Et vastannut kysymykseen. Et ole mukana tarkastamassa, niin miten tiedät, ettei sitä tarkasteta 100%?

    Olen kysynyt revisiossa YD pumpun pesää tutkineelta tarkastajalta.
    Kuinka tämä sinua nyt noin kolahti, kuten olen sanonut niin koko pinta-alaa ei tutkita edes 4 vuoden välein. Esitä minulle todisteet että tietoni on väärä ?
    Äläkä vain tililtä siellä, mistä tiedät, mistä tiedät XD

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    Olen kysynyt revisiossa YD pumpun pesää tutkineelta tarkastajalta.
    Kuinka tämä sinua nyt noin kolahti, kuten olen sanonut niin koko pinta-alaa ei tutkita edes 4 vuoden välein. Esitä minulle todisteet että tietoni on väärä ?
    Äläkä vain tililtä siellä, mistä tiedät, mistä tiedät XD

    Toisaalta ihan hyvä kysymys, täytyy etsiä netistä mitä siellä kerrotaan XD

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    Olen kysynyt revisiossa YD pumpun pesää tutkineelta tarkastajalta.
    Kuinka tämä sinua nyt noin kolahti, kuten olen sanonut niin koko pinta-alaa ei tutkita edes 4 vuoden välein. Esitä minulle todisteet että tietoni on väärä ?
    Äläkä vain tililtä siellä, mistä tiedät, mistä tiedät XD

    Esitä minulle todisteet, että minä olen väärässä. Äläkä vain intä siellä että ei tutkita, ei tutkita. XD

    "Yks sälli kerto" ei ole mikään todiste. XD

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Esitä minulle todisteet, että minä olen väärässä. Äläkä vain intä siellä että ei tutkita, ei tutkita. XD

    "Yks sälli kerto" ei ole mikään todiste. XD

    Niin no ei siellä työskennellessä voinut odottaa aina luotettavaa vastausta vaikka ydintuvallisuuteen piti uskoa.
    Mitä sä ajat takaa , mene asiaan jos on ?
    Lapsenmielinen yrittää vain dissata vailla mitään omaa tietoa mistään ikinä.

    :))))

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    Niin no ei siellä työskennellessä voinut odottaa aina luotettavaa vastausta vaikka ydintuvallisuuteen piti uskoa.
    Mitä sä ajat takaa , mene asiaan jos on ?
    Lapsenmielinen yrittää vain dissata vailla mitään omaa tietoa mistään ikinä.

    :))))

    Kysyin todisteita väitteellesi, en muuta. XD

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Kysyin todisteita väitteellesi, en muuta. XD

    Niin ei se tutkimuslaajuus vuosittain käynyt selväksi netistä löytämistäni dokumenteista.
    Se on vähä semmoinen ja tämmönen asia käsittää, että kuinka sinä käsität sen 100% on kuitenkin eri tavalla kuin minä sen ymmärrän.
    Miten itse kuvailisit, kuinka laaja tai millainen on 100% kuvattu piiri ?

    Äänestä

Koita Timo Leskinen ymmärtää, että ydinvoimalat suunnitellean ja rakennetaan niin, että ydinvoimalan materiaalit ja rakenteet kestävät ydinvoimalan käyttöiän aivan siitä riippumatta tarkastetaanko rakenteet päivittäin tai neljän vuoden välein tai ei koskaan.

Äänestä
  • Vakuuttelut eivät poista riskiä.
    Puhetta tai paperia, lopputulos aina sama.
    Mä ymmärrän kyllä, sinunkin pitää herätä unestasi ja tosiasiat.

    Äänestä

  • Aika paksua. Davis-Besse 200s

    "ydinvoimalat suunnitellean ja rakennetaan niin, että ydinvoimalan materiaalit ja rakenteet kestävät ydinvoimalan käyttöiän aivan siitä riippumatta tarkastetaanko rakenteet päivittäin tai neljän vuoden välein tai ei koskaan. "

    Tosi paksua. Eihän tuota usko erkkikään. Davis-Bessessä oli 2002 tosi lähellä tapahtua Tshernobyliäkin suurempi katastrofi vain siksi, että jotakin ei oltu tarkastettu. Katastrofilta vältyttiin todella onnekkaan sattuman kautta: joku huoltomiehistä ihan 'muuten vaan' kopautti ohiumennessään vasaralla jotain laitoksen osaa.... Erikoiseen ääneen löytyi syy, jota ei moni haluaisi lapsille kertoa. Etsi netistä tietoa siitä, ja katso voitko vielä väittää, että

    "ydinvoimalat suunnitellean ja rakennetaan niin, että ydinvoimalan materiaalit ja rakenteet kestävät ydinvoimalan käyttöiän aivan siitä riippumatta tarkastetaanko rakenteet päivittäin tai neljän vuoden välein tai ei koskaan. "

    Äänestä

  • stuxnet kirjoitti:

    Aika paksua. Davis-Besse 200s

    "ydinvoimalat suunnitellean ja rakennetaan niin, että ydinvoimalan materiaalit ja rakenteet kestävät ydinvoimalan käyttöiän aivan siitä riippumatta tarkastetaanko rakenteet päivittäin tai neljän vuoden välein tai ei koskaan. "

    Tosi paksua. Eihän tuota usko erkkikään. Davis-Bessessä oli 2002 tosi lähellä tapahtua Tshernobyliäkin suurempi katastrofi vain siksi, että jotakin ei oltu tarkastettu. Katastrofilta vältyttiin todella onnekkaan sattuman kautta: joku huoltomiehistä ihan 'muuten vaan' kopautti ohiumennessään vasaralla jotain laitoksen osaa.... Erikoiseen ääneen löytyi syy, jota ei moni haluaisi lapsille kertoa. Etsi netistä tietoa siitä, ja katso voitko vielä väittää, että

    "ydinvoimalat suunnitellean ja rakennetaan niin, että ydinvoimalan materiaalit ja rakenteet kestävät ydinvoimalan käyttöiän aivan siitä riippumatta tarkastetaanko rakenteet päivittäin tai neljän vuoden välein tai ei koskaan. "

    Samankaltaista vikaa ollut ihan lähi vuosinakin.

    2010 Replacement reactor head problems[edit]
    After the 2002 incident, Davis-Besse purchased a used replacement head from a mothballed reactor in Midland, Michigan. Davis-Besse operators replaced the original corroded reactor head before restarting in 2004. On March 12, 2010, during a scheduled refueling outage, ultrasonic examinations performed on the control rod drive mechanism nozzles penetrating the reactor vessel closure head identified that two of the nozzles inspected did not meet acceptance criteria. FirstEnergy investigators subsequently found new cracks in 24 of 69 nozzles, including one serious enough to leak boric acid. Root cause analysis is currently underway by the Department of Energy, First Energy, and the NRC to determine the cause of the premature failures.[21] [22] Crack indications required repair prior to returning the vessel head to service. Control rod drive nozzles were repaired using techniques proven at other nuclear facilities. The plant resumed operation in 2010. The existing reactor vessel head was scheduled for replacement in 2011.[23]

    Äänestä

  • stuxnet kirjoitti:

    Aika paksua. Davis-Besse 200s

    "ydinvoimalat suunnitellean ja rakennetaan niin, että ydinvoimalan materiaalit ja rakenteet kestävät ydinvoimalan käyttöiän aivan siitä riippumatta tarkastetaanko rakenteet päivittäin tai neljän vuoden välein tai ei koskaan. "

    Tosi paksua. Eihän tuota usko erkkikään. Davis-Bessessä oli 2002 tosi lähellä tapahtua Tshernobyliäkin suurempi katastrofi vain siksi, että jotakin ei oltu tarkastettu. Katastrofilta vältyttiin todella onnekkaan sattuman kautta: joku huoltomiehistä ihan 'muuten vaan' kopautti ohiumennessään vasaralla jotain laitoksen osaa.... Erikoiseen ääneen löytyi syy, jota ei moni haluaisi lapsille kertoa. Etsi netistä tietoa siitä, ja katso voitko vielä väittää, että

    "ydinvoimalat suunnitellean ja rakennetaan niin, että ydinvoimalan materiaalit ja rakenteet kestävät ydinvoimalan käyttöiän aivan siitä riippumatta tarkastetaanko rakenteet päivittäin tai neljän vuoden välein tai ei koskaan. "

    Älä viitsi puhua potaskaa onnekkaasta sattumasta! Vika paljastui määrätyssä seisokkitarkastuksessa. Lue tuosta, sivu 4 eteenpäin:

    http://pbadupws.nrc.gov/docs/ML0228/ML022820571.pdf

    Äänestä


  • Työtä käskettyä kirjoitti:

    Älä viitsi puhua potaskaa onnekkaasta sattumasta! Vika paljastui määrätyssä seisokkitarkastuksessa. Lue tuosta, sivu 4 eteenpäin:

    http://pbadupws.nrc.gov/docs/ML0228/ML022820571.pdf

    No tämä on todettu seisokkitarkastuksessa, olet aivan oikeassa.
    Mikäli asia olisi todettu käynnin aikana, olisi ensimmäinen indikaatio ollut vuoto.
    Nyt mikäli yhtään kukaan viitsii raksuttaa pään sisällä, niin tässä on oivallinen esitys siitä, mitä tarkoitan ketjussa puhumistani asioista.
    Totuus on asia jota ei tarvitse muistella.
    Nämä bessen ongelmat kuvaavat hyvin todellisuutta, tutkimusten luotettavuuteen, tutkimushetkellä ja käynnin aikana.
    Vaurio syntyy käynnin aikana, ei tutkimushetkellä, vauriota ei voi ennustaa, sijainnin tai ajankohdan mukaisesti, vaurion voi aiheuttaa ydinonnettomuuden jossa pilataan meidän kaikkien elinympäristö.

    Nyt sellanen selvännäkijä paperinvääntäjä voi tulla sanomaan että miksi ongelmaa ei ole huomattu aikasemmin, vaan vasta tarkastuksen yhteydessä, jolloin vaurion laajuus voi olla mitä tahansa.

    Tutkintatavat ovat hyviä kun niitä käytetään muussa teollisuudessa kuin ydinteollisuudessa, kaikessa on ennustamattoman virheen mahdollisuus, ydinvoimassa tämä virhe lopettaa kaiken Suomen kansantaloudesta lähtien.

    Äänestä

  • Työtä käskettyä kirjoitti:

    Älä viitsi puhua potaskaa onnekkaasta sattumasta! Vika paljastui määrätyssä seisokkitarkastuksessa. Lue tuosta, sivu 4 eteenpäin:

    http://pbadupws.nrc.gov/docs/ML0228/ML022820571.pdf

    Mitä tarkoitat "määrätyllä seisokkitarkastuksella"?

    Kirjoitin "Katastrofilta vältyttiin todella onnekkaan sattuman kautta: joku huoltomiehistä",
    jossa "huoltomies" olisi pitänyt korvata pidemmällä "vuosihuoltotyöntekijällä", mutta sillä ei asiaan ole merkitystä.

    Mikä oli vaurion löytäjän tarkastustehtävä?

    Möntako "määrättyä seisokkitarkastusta" oli tietäämäsi mukaan jäänyt tekemättä tuossa tapauksessa? sanoithan näin:

    "ydinvoimalat suunnitellean ja rakennetaan niin, että ydinvoimalan materiaalit ja rakenteet kestävät ydinvoimalan käyttöiän aivan siitä riippumatta tarkastetaanko rakenteet päivittäin tai neljän vuoden välein tai ei koskaan. "

    Vieläkö olet tuota mieltä?


    Suomeksikin Davis-Bessestä on vähän kirjoitett, mm. näin:

    "2002 Yhdysvallat, Davis-Bessen ydinvoimala Paineastian kannesta löydettiin ennennäkemättömän suuri korroosiovaurio, joka oli jäänyt havaitsematta ainakin neljä vuotta. Ydinonnettomuudelta vältyttiin vain onnekkaan sattuman takia, kun huoltotyöntekijä havaitsi vaurion vahingossa. Reaktorin kannen puhkeaminen oli jo hyvin lähellä. Ydinteollisuus ja viranomaiset olivat aikaisemmin pitäneet löydetyn kaltaista vauriota mahdottomana. Reaktori on yhä suljettuna, ja reaktorin kannen korjaustyöt voivat osoittautua mahdottomiksi.…"
    http://apuamonille.suntuubi.com/?cat=10

    (Tuo on vanhaa tietioa sikäli, että laitos on jo tietääkseni käytössä)

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    No tämä on todettu seisokkitarkastuksessa, olet aivan oikeassa.
    Mikäli asia olisi todettu käynnin aikana, olisi ensimmäinen indikaatio ollut vuoto.
    Nyt mikäli yhtään kukaan viitsii raksuttaa pään sisällä, niin tässä on oivallinen esitys siitä, mitä tarkoitan ketjussa puhumistani asioista.
    Totuus on asia jota ei tarvitse muistella.
    Nämä bessen ongelmat kuvaavat hyvin todellisuutta, tutkimusten luotettavuuteen, tutkimushetkellä ja käynnin aikana.
    Vaurio syntyy käynnin aikana, ei tutkimushetkellä, vauriota ei voi ennustaa, sijainnin tai ajankohdan mukaisesti, vaurion voi aiheuttaa ydinonnettomuuden jossa pilataan meidän kaikkien elinympäristö.

    Nyt sellanen selvännäkijä paperinvääntäjä voi tulla sanomaan että miksi ongelmaa ei ole huomattu aikasemmin, vaan vasta tarkastuksen yhteydessä, jolloin vaurion laajuus voi olla mitä tahansa.

    Tutkintatavat ovat hyviä kun niitä käytetään muussa teollisuudessa kuin ydinteollisuudessa, kaikessa on ennustamattoman virheen mahdollisuus, ydinvoimassa tämä virhe lopettaa kaiken Suomen kansantaloudesta lähtien.

    "No tämä on todettu seisokkitarkastuksessa,". Davis Bessessä silti vahingossa, ehkä pätevän vuosihuoltomiehen ansiosta!

    Äänestä


  • Folio xd dx kirjoitti:

    Lue Stukin raportit, niin ei tarvitse vääriä syitä uskotella ihmisille. XD ja folio käyttöön.

    Olisko kuitenkin niin että Jäärauhaset voi vetää foliohatut päähän XD.
    Tää on niin tyypillistä, lue raprttilue raportti XD

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    Olisko kuitenkin niin että Jäärauhaset voi vetää foliohatut päähän XD.
    Tää on niin tyypillistä, lue raprttilue raportti XD

    Lue raportti, kyllä se on tyypillistä, koska se kannattaa. Et saanut edes asiallista vastausta Folio xd dx viestiin

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Lue raportti, kyllä se on tyypillistä, koska se kannattaa. Et saanut edes asiallista vastausta Folio xd dx viestiin

    Pyydä et mamma halaa kunnolla, jäis angsti vähemmälle:))))
    En missään nimessä väitä että säätösauvojen jumiutuminen johtuu samasta viasta kuin Bessestä, se on tullut jo selväksi että vikoja on monia.
    Kuten kirjoitin, on tuokin syy hyvin mahdollinen, onhan se tapahtunut.
    Nämä läpiviennin nyt vain ovat suojaputkiyksiköineen sellainen kokonaisuus että vikoja on ollut ja tulee olemaan.
    Etenkin kun tarkastettavien kymmenien sauvojen ja käyttölaitteiden toiminta on ennen käyttöjaksoa tehtävän koestuksen varassa.
    Säröytymä tai muu vika käynnin aikana on kohtalokas.

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    Pyydä et mamma halaa kunnolla, jäis angsti vähemmälle:))))
    En missään nimessä väitä että säätösauvojen jumiutuminen johtuu samasta viasta kuin Bessestä, se on tullut jo selväksi että vikoja on monia.
    Kuten kirjoitin, on tuokin syy hyvin mahdollinen, onhan se tapahtunut.
    Nämä läpiviennin nyt vain ovat suojaputkiyksiköineen sellainen kokonaisuus että vikoja on ollut ja tulee olemaan.
    Etenkin kun tarkastettavien kymmenien sauvojen ja käyttölaitteiden toiminta on ennen käyttöjaksoa tehtävän koestuksen varassa.
    Säröytymä tai muu vika käynnin aikana on kohtalokas.

    kyllä halaisin mammaa jos siihen olisi mahdollisuus, mutta en viitsi sitä ruveta maan alta kaivamaan.

    Äänestä

Saas nährä, koska hyvä tuuri loppuu. Viime tingassa löydetyt puhkisyöpymät ja halkeamat ovat aika tyypillisiä ydinvoiman tapahtumia ja ovat toki ihan normaalikauraa muutenkin energiateollisuudessa kuten muussakin teollisuudessa. Bessen kohdalla paineastian syöpymä oli ennnustamaton ja siksi vakava tapahtuma, koska se tuskin kuului alkuperäisiin riskianalyyseihin.

Useimmat läheltä-piti-tapahtumat ydinvoimaloissa viime vuosina ovat osoittaneet sen, että kaikkeen ei voi koskaan varautua. Forsmarkissa 2006 ups-syötön kaatuminen esti hätägeneraattoreiden käynnistymisen (genulla on sähköinen takometri). Tavallaan ihan klassinen esimerkki siitä, kuin asiat voivat mennä helposti pieleen, eikä kukaan ole edes hoksannut ajatella/testata upsin menetystä.

Ydinvoimalat eläköityvät ja siksi nyt ikääntymisen kautta tulevat tapahtumat lisääntyvät. Aluperäiset riskianalyysit eivät pitäneet sisällään ajatusta ylikäyttöajasta ja uusi riskianalyysi tehdään sopimaan ylikäyttöajalle, Ja toivotaan parasta.

Äänestä
  • Onneksi genut voidaan käynnistää myös käsin paikan päältä, ilman että se vaatisi sähköä.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Onneksi genut voidaan käynnistää myös käsin paikan päältä, ilman että se vaatisi sähköä.

    Mistä sä sen tiedät kaiken farssin jälkeen, ei olis käynnistynyt mihinkään.

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    Mistä sä sen tiedät kaiken farssin jälkeen, ei olis käynnistynyt mihinkään.

    Varavoimagenuissa pitää aina olla automaattikäynnistys, sähköinen manuaalikäynnistys ja paikanpäällinen sähköä vaatimaton käynnistys. Oli kyseessä ydinvoimala, sairaala, telakka tai mikä tahansa vähän isompi ja tärkeä laitos.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Varavoimagenuissa pitää aina olla automaattikäynnistys, sähköinen manuaalikäynnistys ja paikanpäällinen sähköä vaatimaton käynnistys. Oli kyseessä ydinvoimala, sairaala, telakka tai mikä tahansa vähän isompi ja tärkeä laitos.

    Diesel genut eivät tarvitse sähkö käynnistyäkseen.

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    Diesel genut eivät tarvitse sähkö käynnistyäkseen.

    Ei tarvi, mutta automatiikka vaatii sähköä, sekä etäkäynnistys.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Ei tarvi, mutta automatiikka vaatii sähköä, sekä etäkäynnistys.

    Hei boss, hätä dieselgenut lähtevät käyntiin lukituksesta.
    Laitteen oma automaatio ei perustu ulkoiseen sähköntarpeeseen käynnistyessä.

    Äänestä

Niin K.late näin on, mutta tärkein opetus tässä ketjussa on se että lopulta tutkimustuloksen merkitys turvallisuudelle on pienempi kuin käyttäjän taloudellinen hyöty.
Voiko sinun mielestäsi tätä kiistattoman turvattomuuden väärentämistä kiistää millään tavalla ?

Äänestä
  • "tutkimustuloksen merkitys turvallisuudelle on pienempi kuin käyttäjän taloudellinen hyöty"

    Tuo on todellinen hajatelma. Nykäsmatti on saanut kilpailijan!

    Äänestä

Jos tarkastellaan sattuneita ydinvoimalaitosonnettomuuksia ja -häiriöitä, laitteiden tai rakenteiden murtumisen tai muun mekaanisen vaurioitumisen osuus on ollut aika pieni. Eniten kai RBMK-reaktoreilla. Sunnittelu- ja käyttövirheet ovat hallitsevat onnettomuuksien syinä.

Äänestä
  • Davis Bessessä 2002 perimmäinen syy oli käyttövirhe: vaadittuja tarkastuksia ei oltu suoritettu. Siitä seurasi rakenteellinen vika: paineastian kannen lähes läpi syöpyminen. Muistelen lukeneeni arvion, että ilman onnekasta vaurion löytämistä suurkatastrofi olisi tapahtunut 6 kk:n kuluessa.

    Myös TVO on sörtunut samanlaisiin käyttövirheisiin, eli vaadittujen tarkastusten suorittamatta jättämisiin vuosikausien ajan. Turha siis vakuuttaa, että "ei meillä Suomessa".

    Äänestä

  • 6 13

    On aivan sama mitä tarkastellaan, totuus ei muutu.
    Ydinturvallisuus on aina ollut hataralla pohjalla, sitä raakaa todellisuutta vain pyritään kaunistelemaan siten että on näennäisesti turvallista käyttää ydinvoimalaa.
    Kaikki rakenteellisen kestävyyden nimissä annetut vakuutukset ovat yhtä tyhjän kanssa.

    Nämä Bessen ongelmat ovat todella häpeällisiä, ne nimenomaan näyttävät kuinka pitkälle arvaukseen nämä käynninehtona olevat dokumentit perustuvat.

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    6 13

    On aivan sama mitä tarkastellaan, totuus ei muutu.
    Ydinturvallisuus on aina ollut hataralla pohjalla, sitä raakaa todellisuutta vain pyritään kaunistelemaan siten että on näennäisesti turvallista käyttää ydinvoimalaa.
    Kaikki rakenteellisen kestävyyden nimissä annetut vakuutukset ovat yhtä tyhjän kanssa.

    Nämä Bessen ongelmat ovat todella häpeällisiä, ne nimenomaan näyttävät kuinka pitkälle arvaukseen nämä käynninehtona olevat dokumentit perustuvat.

    Vaikka et usko vakuutteluihin, kokemukset silti puhuvat puolestaan, ja niiden perusteella rakenteelliset ongelmat eivät ole olleet pääroolissa ydinvoimatapahtumissa. Hyvin pelkistetty pääsyy-yhteenveto:
    * Fukushima, INES 7, suunnitteluvirhe
    * Thernobyl, INES 7, suunnittelu- ja käyttövihe
    * TMI, INES 5, käyttövirhe
    * Paks, INES 3, suunnittelu- ja käyttövirhe
    * Greifswald, INES 3, suunnittelu- ja käyttövirhe
    * Vandellos, INES 3 rakenteen heikkeneminen, suunnitteluvirhe
    * Davis Besse, INES 3 rakenteen heikkeneminen
    * Kuola, INES 3, suunnitteluvirhe
    * Sosnovy Bor, INES ?, rakenteen rikkoontuminen.

    Äänestä

  • 3+7 kirjoitti:

    Vaikka et usko vakuutteluihin, kokemukset silti puhuvat puolestaan, ja niiden perusteella rakenteelliset ongelmat eivät ole olleet pääroolissa ydinvoimatapahtumissa. Hyvin pelkistetty pääsyy-yhteenveto:
    * Fukushima, INES 7, suunnitteluvirhe
    * Thernobyl, INES 7, suunnittelu- ja käyttövihe
    * TMI, INES 5, käyttövirhe
    * Paks, INES 3, suunnittelu- ja käyttövirhe
    * Greifswald, INES 3, suunnittelu- ja käyttövirhe
    * Vandellos, INES 3 rakenteen heikkeneminen, suunnitteluvirhe
    * Davis Besse, INES 3 rakenteen heikkeneminen
    * Kuola, INES 3, suunnitteluvirhe
    * Sosnovy Bor, INES ?, rakenteen rikkoontuminen.

    Davis-Bessessä reaktorin paineastian kannen lähes puhki kuluminen ei ollut ainoa rakenteellinen vika. Jälkeenpäin havaittiin säätösauvakoneiston ultraäänitarkastuksessa koko koneiston heiluvan.

    Äänestä

  • 3+7 kirjoitti:

    Vaikka et usko vakuutteluihin, kokemukset silti puhuvat puolestaan, ja niiden perusteella rakenteelliset ongelmat eivät ole olleet pääroolissa ydinvoimatapahtumissa. Hyvin pelkistetty pääsyy-yhteenveto:
    * Fukushima, INES 7, suunnitteluvirhe
    * Thernobyl, INES 7, suunnittelu- ja käyttövihe
    * TMI, INES 5, käyttövirhe
    * Paks, INES 3, suunnittelu- ja käyttövirhe
    * Greifswald, INES 3, suunnittelu- ja käyttövirhe
    * Vandellos, INES 3 rakenteen heikkeneminen, suunnitteluvirhe
    * Davis Besse, INES 3 rakenteen heikkeneminen
    * Kuola, INES 3, suunnitteluvirhe
    * Sosnovy Bor, INES ?, rakenteen rikkoontuminen.

    No 3 7 mitä pyrit todistamaan tällä listalla, mikä on se totuus jonka kerrot?

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    No 3 7 mitä pyrit todistamaan tällä listalla, mikä on se totuus jonka kerrot?

    Varmaan sitä, että ihminen ydinvoimalassa ja sen suunnittelussa on suurempi riski kuin ydinvoimalan rakenteet. Oikeassa on: hyvätkin rakenteet pettävät kun ihminen ns. tarkastaa niiden kuntoa. Raksi ruttuun ja laitos on turvallinen!



    .

    Äänestä

  • stuxnet kirjoitti:

    Davis-Bessessä reaktorin paineastian kannen lähes puhki kuluminen ei ollut ainoa rakenteellinen vika. Jälkeenpäin havaittiin säätösauvakoneiston ultraäänitarkastuksessa koko koneiston heiluvan.

    Niin siis Besseen ostettu käytetty kansi aiheutti säätösauvan toimintahäiriöitä.
    Säätösauvan ohjausputkissa kannen läpivienneissä oli kymmeniä materiaalin ikääntymisestä johtuvia säröjä, tämä todettiin 2010.

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    No 3 7 mitä pyrit todistamaan tällä listalla, mikä on se totuus jonka kerrot?

    No eikös se tullut jo tuossa viestissäni. Pahimpiin sattuneisiin onnettomuuksiin ovat pääsyynä olleet suunnittelu- ja käyttövirheet. Se on yksi näkökulma turvallisuuskysymyksiin mutta ei tietenkään ainoa.

    Äänestä

  • 3+7 kirjoitti:

    No eikös se tullut jo tuossa viestissäni. Pahimpiin sattuneisiin onnettomuuksiin ovat pääsyynä olleet suunnittelu- ja käyttövirheet. Se on yksi näkökulma turvallisuuskysymyksiin mutta ei tietenkään ainoa.

    No eikös se tullut jo tuossa viestissäni. Pahimpiin sattuneisiin onnettomuuksiin ovat pääsyynä olleet suunnittelu- ja käyttövirheet. Se on yksi näkökulma turvallisuuskysymyksiin mutta ei tietenkään ainoa.

    """""""""""""""""""
    Ihan kuinka haluat, kyllä nämä ovat ihan niitä syitä mitkä lisäävät riskiä.
    Mikäli yhtään uhrasit ajatusta mitä minä sanoin niin väitin ihan eri asiaa.
    Puhuin käynninehtona tehtävien tarkastusten perustuvan arvaukseen.

    Mukava huomata että kannat myös kortesi kekoon ydinvoiman riskien tunnustamisessa.

    Sulla oli oikein lista tapahtumista, kiitos paljon, aika monta ydinonnettomuutta on tapahtunut, mikä mistäkin syystä.

    Kyllä se on surullista että käynninehtona on dokumentti joka menettää voimansa välittömästi seisokki olosuhteiden vaihtuessa käynti tilaan.

    Äänestä

  • Timo leskinen kirjoitti:

    No eikös se tullut jo tuossa viestissäni. Pahimpiin sattuneisiin onnettomuuksiin ovat pääsyynä olleet suunnittelu- ja käyttövirheet. Se on yksi näkökulma turvallisuuskysymyksiin mutta ei tietenkään ainoa.

    """""""""""""""""""
    Ihan kuinka haluat, kyllä nämä ovat ihan niitä syitä mitkä lisäävät riskiä.
    Mikäli yhtään uhrasit ajatusta mitä minä sanoin niin väitin ihan eri asiaa.
    Puhuin käynninehtona tehtävien tarkastusten perustuvan arvaukseen.

    Mukava huomata että kannat myös kortesi kekoon ydinvoiman riskien tunnustamisessa.

    Sulla oli oikein lista tapahtumista, kiitos paljon, aika monta ydinonnettomuutta on tapahtunut, mikä mistäkin syystä.

    Kyllä se on surullista että käynninehtona on dokumentti joka menettää voimansa välittömästi seisokki olosuhteiden vaihtuessa käynti tilaan.

    Leskinen, 3 7 lista, kuinka monta onnettomuutta siinä näet? Minä näen 3 ja sosnovy bor josta ei varmuutta

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Leskinen, 3 7 lista, kuinka monta onnettomuutta siinä näet? Minä näen 3 ja sosnovy bor josta ei varmuutta

    Ikäviä ne onnettomuudet, vaikka kaunistelee.

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    Ikäviä ne onnettomuudet, vaikka kaunistelee.

    Et vastannut kysymukseen. Montako näet?

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Et vastannut kysymukseen. Montako näet?

    En ota kantaa koska en tiedä mitä on tapahtunut, en meinaa alkaa kaivelemaan.
    Selityksiä on monenlaisia.
    Ketjun idea oli osoittaa kuinka turvatonta ydinvoima on, mikäli tunnet tarvetta keskustella edellä mainitsemastasi asiasta niin juttele sen 3 7 kanssa jos tulee takaisin XD

    Äänestä

  • Timo leskinen kirjoitti:

    En ota kantaa koska en tiedä mitä on tapahtunut, en meinaa alkaa kaivelemaan.
    Selityksiä on monenlaisia.
    Ketjun idea oli osoittaa kuinka turvatonta ydinvoima on, mikäli tunnet tarvetta keskustella edellä mainitsemastasi asiasta niin juttele sen 3 7 kanssa jos tulee takaisin XD

    INES 3 ei ole onnettomuus.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    INES 3 ei ole onnettomuus.

    Kuinka niin ei ole ?

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    Kuinka niin ei ole ?

    INES 4-7 on onnettomuuksia, INES 1-3 tapahtumia

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    INES 4-7 on onnettomuuksia, INES 1-3 tapahtumia

    No ihan kuinka vain :) ei ole minulle tärkeä tieto.

    Äänestä

Davis-Besse 2002 tiiviisti

"Davis Besse, USA 2002, viime hetken löytö

Säätösauvakoneiston ultraäänitarkastuksessa havaittiin koko koneiston heiluvan --> purettiin pitkästä aikaa lämpöeristys

Paineastian kannesta oli boorihapon säröstä tihkumisen takia syöpynyt kaikki ferriittinen rauta pois yli nyrkinkokoiselta alueelta, jäljellä vain austeniittisen ruostumattoman teräksen ohut vuoraus, joka oli jo myötänyt ja jossa oli särö

Arvioitiin, että kannen pettäessä olisi vuodon lisäksi saattanut 5 lähintä säätösauvaa sinkoutua kerralla ulos"

"Kolme tärkeintä turvallisuustoimintoa:

1. Ketjureaktion/reaktiivisuuden hallinta
2. Polttoaineen jäähdytys
3. Suojarakennustoiminto

Kaikki 3 olisivat olleet kerralla uhattuina!"

Lähde: Luentokalvo "Säteilysuojelu ydinvoimalaitoksilla"
Kirsi Alm-Lytz 17.11.2009 (STUK)


Lainauksen viimeinen lause, "Kaikki 3 olisivat olleet kerralla uhattuina!", kertoo kuinka vakavasta asiasta oli kysymys.

Äänestä
  • Niin ajatteles kun tarkastajan leima vielä käyntiluvan ehtona olevissa asiakirjoissa.
    Ydinturvallisuus on kaikki silmän lumetta.
    Mikäli vakavimmilta onnettomuuksilta ei voida luotettavasti suojautua niin mikä merkitys tarkastuksella on, ainiin se oli se näennäinen turvallisuus.

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    Niin ajatteles kun tarkastajan leima vielä käyntiluvan ehtona olevissa asiakirjoissa.
    Ydinturvallisuus on kaikki silmän lumetta.
    Mikäli vakavimmilta onnettomuuksilta ei voida luotettavasti suojautua niin mikä merkitys tarkastuksella on, ainiin se oli se näennäinen turvallisuus.

    Kun et ymmärrä miten nämä asiat hoidetaan niin turha huudella turuilla ja toreilla. Puutaheinää voi levitellä sinun asiantuntemuksellasi.

    Äänestä

  • Tip tap tipe kirjoitti:

    Kun et ymmärrä miten nämä asiat hoidetaan niin turha huudella turuilla ja toreilla. Puutaheinää voi levitellä sinun asiantuntemuksellasi.

    Et ymmärrä, et ymmärrä ole hiljaa XD
    Et sinäkään ole ensimmäisenä oikomassa tutkimuksen ja tuloksen dilemmaa, pysähdyksissä olevan ja käyvän laitoksen 4 vuoden kierron välillä.
    Käynnin aikana ne viat syntyvät, kuten onnettomuudetkin.
    Kaikki turvallisuuden takeena oleva systeemin kestävyyteen vakuudeksi annettu tutkimus on silmän lumetta.
    Missä sinun asiantuntemus on, vai sanotaanko kristallipallo ? XD

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    Et ymmärrä, et ymmärrä ole hiljaa XD
    Et sinäkään ole ensimmäisenä oikomassa tutkimuksen ja tuloksen dilemmaa, pysähdyksissä olevan ja käyvän laitoksen 4 vuoden kierron välillä.
    Käynnin aikana ne viat syntyvät, kuten onnettomuudetkin.
    Kaikki turvallisuuden takeena oleva systeemin kestävyyteen vakuudeksi annettu tutkimus on silmän lumetta.
    Missä sinun asiantuntemus on, vai sanotaanko kristallipallo ? XD

    Muistan vuosien takaa kun eräs tarkastaja sanoi Loviisassa, että luulenko minä ettei hän osaa ajaa pyörää. Huuhkajan näköinen kaveri vaikutti viisaalta, tämän vuoksi epäilin seuraavaa asiaa.
    En tiennyt silloin mistä purkaus johtui, en tiedä vieläkään, mutta sen tiedän että jos polkupyörän ajamiseksi sanotaan sitä että kertoo ajavansa pyörää, mutta pyörässä onkin apupyörät, ei se silloin tarkoita että osaa ajaa pyörää, vaikka kuinka vakuuttaisi taidon olevan hallinnassa.
    Silloin ymmärrän mistä outo purkaus johtui, mikäli kysymyksessä oli höyrystimen tuubiputkien tarkastus.
    Satuin kysymään että millä periaatteella joka vuosi voidaan tulpata höyrystimen tuubiputkista muutama, mikäli kaikkia ei tarkasteta. Vaikea siihen on vastata, ymmärrän sen kyllä. Vuosi oli 2004 elokuu.

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    Muistan vuosien takaa kun eräs tarkastaja sanoi Loviisassa, että luulenko minä ettei hän osaa ajaa pyörää. Huuhkajan näköinen kaveri vaikutti viisaalta, tämän vuoksi epäilin seuraavaa asiaa.
    En tiennyt silloin mistä purkaus johtui, en tiedä vieläkään, mutta sen tiedän että jos polkupyörän ajamiseksi sanotaan sitä että kertoo ajavansa pyörää, mutta pyörässä onkin apupyörät, ei se silloin tarkoita että osaa ajaa pyörää, vaikka kuinka vakuuttaisi taidon olevan hallinnassa.
    Silloin ymmärrän mistä outo purkaus johtui, mikäli kysymyksessä oli höyrystimen tuubiputkien tarkastus.
    Satuin kysymään että millä periaatteella joka vuosi voidaan tulpata höyrystimen tuubiputkista muutama, mikäli kaikkia ei tarkasteta. Vaikea siihen on vastata, ymmärrän sen kyllä. Vuosi oli 2004 elokuu.

    Missä menee raja, että tulkitaan, ettei osaa ajaa pyörää. Pyöriin löytyy myös käsivaihteita, jalkavaihteita, automaatteja ja vaihteettomia. Tulkitsen, että automaattivaihteisella ajava ei osaa ajaa pyörällä sinun teoria mukaan. XD ja folio päälle.

    Äänestä

  • 1+1+1+1-1 kirjoitti:

    Missä menee raja, että tulkitaan, ettei osaa ajaa pyörää. Pyöriin löytyy myös käsivaihteita, jalkavaihteita, automaatteja ja vaihteettomia. Tulkitsen, että automaattivaihteisella ajava ei osaa ajaa pyörällä sinun teoria mukaan. XD ja folio päälle.

    Juu kato säkin keksit et folioo vaan reilusti XD.
    Mutta hei näin vertauskuvainnollisesti kertoi hän, että epäilenkö ettei osaa pyörää ajaa, olin tosiaan hetken että, aijaa niinkö , en näet tiennyt yhtään mistä suunnasta hurulla sinä päivänä tuuli.

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    Niin ajatteles kun tarkastajan leima vielä käyntiluvan ehtona olevissa asiakirjoissa.
    Ydinturvallisuus on kaikki silmän lumetta.
    Mikäli vakavimmilta onnettomuuksilta ei voida luotettavasti suojautua niin mikä merkitys tarkastuksella on, ainiin se oli se näennäinen turvallisuus.

    Davis-Bessessä oli hyvät eväät ydinvoimalassa tapahtuvaan ydinräjähdykseen.

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    Et ymmärrä, et ymmärrä ole hiljaa XD
    Et sinäkään ole ensimmäisenä oikomassa tutkimuksen ja tuloksen dilemmaa, pysähdyksissä olevan ja käyvän laitoksen 4 vuoden kierron välillä.
    Käynnin aikana ne viat syntyvät, kuten onnettomuudetkin.
    Kaikki turvallisuuden takeena oleva systeemin kestävyyteen vakuudeksi annettu tutkimus on silmän lumetta.
    Missä sinun asiantuntemus on, vai sanotaanko kristallipallo ? XD

    Pahin onnettomuus Fukushimassa kyllä tapahtui silloin kuin kaikki 4 reaktoria olivat pysähdyksissä.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Pahin onnettomuus Fukushimassa kyllä tapahtui silloin kuin kaikki 4 reaktoria olivat pysähdyksissä.

    Niin :) kaikki tarkastetut turvaominaisuudet pettivät.

    Äänestä

  • stuxnet kirjoitti:

    Davis-Bessessä oli hyvät eväät ydinvoimalassa tapahtuvaan ydinräjähdykseen.

    Se on ollut kuvien mukaan todella lähellä.
    Ajattele että oikein tarkastusten jälkeen voi olla tuollaista vielä jäljellä.
    Kansi oli kuin reikäjuusto.

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    Niin :) kaikki tarkastetut turvaominaisuudet pettivät.

    Pikasulut toimivat. Tsunami vaan pyyhki pöydän.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Pikasulut toimivat. Tsunami vaan pyyhki pöydän.

    Aijaa eli toimivatko ne turvaratkaisut nyt sitten kuitenkin, ei ole kun 3 sulauttaa reaktoria, pieni toimintahäiriö kai XD

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    Aijaa eli toimivatko ne turvaratkaisut nyt sitten kuitenkin, ei ole kun 3 sulauttaa reaktoria, pieni toimintahäiriö kai XD

    Reaktorit olivat pysähdyksissä kun tsunami iski. Pikasulut toimivat maanjäristyksen jälkeen.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Reaktorit olivat pysähdyksissä kun tsunami iski. Pikasulut toimivat maanjäristyksen jälkeen.

    Niin eli toimivatko ne turvaratkaisut vai ei ?

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    Niin eli toimivatko ne turvaratkaisut vai ei ?

    Toimivat siihen saakka kunnes vesi valtasi tärkeät komponentit sähkön tuottamiseen. Tsunamiaalto tulee usein maanjärjestyksen jälkeen. Fukusimassa mm. kalastajat ajoivat veneitä merelle pelastaen aluksensa.

    Äänestä

  • 1+1+1+xd kirjoitti:

    Toimivat siihen saakka kunnes vesi valtasi tärkeät komponentit sähkön tuottamiseen. Tsunamiaalto tulee usein maanjärjestyksen jälkeen. Fukusimassa mm. kalastajat ajoivat veneitä merelle pelastaen aluksensa.

    Anja no pettikö ne turvalaitteet vai ei ?

    Äänestä

  • Timo Leskinen kirjoitti:

    Anja no pettikö ne turvalaitteet vai ei ?

    Voi suuniteltu, tarkastettu ja silti petti. Voivoi.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Timo leskinen kirjoitti:

http://m.youtube.com/watch?v=lpW4SDCSJVY

Hyvä pätkä ja koskettaa meitä kaikkia läheisesti.
Loviisan ydinvoimalan paineastian ikääntymis nopeus yllätti käyttäjät jo ennen suunnitellun käyttöiän kohtaamista.
Materiaalin ikääntymiseen pyrittiin vaikuttamaan hehkutuskäsittelyllä, joka raporttien mukaan palautti osan alkuperäisistä hyväksytyistä ominaisuuksista.
Tästä käsittelystä on jo 16 vuotta, käynnistymisen ja lämpökäsittelyn väli oli 19 vuotta. Täytyy tosin muistaa että laitoksen käytön alkupää oli rikkonainen.
Kuten kaikki tietää, ikääntymisestä johtuva materiaalin väsymisestä johtuva onnettomuus ei anna indikaatioita ennen rikkoutumista.

Asiaa ei voi nähdä minkään olemassa olevan indikaattorin kautta, materiaalirikko paljastuu vuotona, jotka on kuvattu videossa asiallisesti.
Videosta kuka tahansa ymmärtää, mitä tarkoitetaan paineastian tiiveyden menetyksellä käynnin aikana. Asia joka ei mattimeikäläiselle ole selvä ilman kunnon kuvaa.
Sekä paineastian seinämän rikkoutuminen, kuin primääriputken rikkoutuminen johtaa käyttökunnottomaan reaktoriin, joka aiheuttaa uhan ihmisen terveydelle ja kansantaloudelle.
Meillä käytetään elinkaaren lopussa olevia ydinlaitoksia siitä syystä että uuden rakentamiseen tarvittavat varat on omistaja käyttänyt muuten.

Olemmeko ansainneet kivikautinen laitoksen jonka turvatekniset ominaisuudet perustuvat 60 luvun tekniikkaan, laitoksella jonka tulevan käyttökunnon arviointi on mahdotonta kunnes se rikkoutuu, arviointi on sama kuin arvaus.

Materiaalin ikääntymisen vaikutus turvallisuuteen ei ole ihmisen käsissä laitoksen ollessa toiminnassa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu