Eilinen ja tämä päivä on ollut minulle täydellisen mullistuksen aikaa. Kuten kaikilla perheillä on tapana, meillä oli käynnissä eilen kiivas perhepalaveri. Olen aina kokenut vanhempani erilaisiksi kuin muiden perheiden vanhemmat. He eivät esimerkiksi koskaan juo alkoholia ja katso TV:tä. Sinänsä pikkujuttuja, mutta niitä on niin paljon että ne vaikuttaa yleiseen elämiseen ja roolimalleihin joita olen saanut. Koen että lapsena minua on kasvatettu väärin, jonka takia minulla oli vaikea tulla toimeen ikätovereideni kanssa. Minua esimerkiksi kehuttiin ja ylistettiin eikä minulle opetettu minkäänlaista itsekritiikkiä tai nöyryyttä. Näistä asioita on perheessämme jauhettu pitkään ja varsinkin murrosiässä ne olivat minulle raskaita.
Nyt olen jo reilusti yli täysi-ikäinen ja täysin sinut itseni kanssa. Minulla on ammatti ja käyn töissä. Olen oppinut "normaaleille" tavoille ja ihmiset viihtyvät kanssani. Outo lapsi vapautui outojen vanhempien huomasta, näki vähän maailmaa ja maailma kasvatti hänestä tasapainoisen aikuisen.
No eilinen väittely meni lopulta niin kiivaaksi, että vanhempani lopulta luovuttivat ja sanoivat haluavansa selittää jotain mitä minun kuuluisi viimeistään tässä iässä jo tietää. He kertoivat olevansa reptiliaaneja. Tuo tieto sai minut järkyttymään. Ensinnäkään en uskonut heitä, vaan järkytyin siitä mitä he puhuivat, koska he eivät ole ikinä ennen puhuneet mitään noin älytöntä. Hei eivät voineet edes vitsillä sanoa sitä, koska se ei ollut todellakaan heidän tyylistään.
Tämän jälkeen äitini ja isäni paljastivat osan todellista muotoaan jotta uskoisin heitä. Se sai minut kalpenemaan kauhusta. Puolet heidän kasvoistaan ikäänkuin haihtuivat ja alta paljatui vaaleenvihreää suomukerrosta. Molempien vasen silmä muuttui käärmemäiseksi viirusilmäksi. Tämä "haihtuminen" kesti muutaman sekunnin ja sen jälkeen vanha muoto palasi ennalleen.
Jos en olisi säikähtänyt niin pahasti, olisin pyytänyt heitä näyttämään sen uudelleen. Räpyttelin silmiäni epäuskosta, mutta siinä samassa hetkessä tajusin että reptiliaanit ovat totta.
Olin shokissa, mutta muistan kysyneeni heiltä kaksi asiaa:
- Jos ette ole ihmisiä, niin onko edes mahdollista että olen teidän lapsenne?
- Vastaus: Se on nykyään mahdollista geeniteknologian avulla. Sinä olet meidän oma lapsemme.
- Onko siskoni reptiliaani vai ihminen?
- Vastaus: Ihminen, aivan kuten sinä.
Tämän jälkeen lähdin kotoani hyvin nopeasti enkä ole sen jälkeen ollut vanhempiini yhteydessä. En ole uskaltanut kohdata ketään ja olen ollut hyvin ajatuksissani sen jälkeen. Olen valvonut yön googlettelemalla tietoja reptiliaaneista.
En vielä eilen tiennyt reptiliaaneista mitään muuta kuin sen, että ne on jonkinlaisia tarujen liskoihmisiä ja että jotkut väittää englannin kuninkaallisten olevan sellaisia. Lisäksi olen joskus nähnyt vitsillä tehtyjä tökeröitä kuvamuokkauksia reptiliaani-Niinistöstä, Kataisesta ja Stubbista. En ole katsonut reptiliaaneista mitään dokumentteja enkä lukenut kirjoja tai mitään. Ne eivät itseasiassa kiinnostaneet minua enkä tietenkään uskonut niihin.
Sama koskee kaikkea muuta paranormaalia. Olen aina suhtautunut erittäin skeptisesti kaikkeen yliluonnolliseen. En varsinaisesti usko kummituksiin ja taruolentoihin. En uskonut maan ulkopuolisen elämän vierailleen maassa enkä mitään vastaavaa roskaa. En usko reptiliaanienkaan olevan mitään yliluonnollista, vaan selitettävissä jollain järkevällä keinolla. Poikkeuksena uskon kylläkin raamatun Jumalaan ja evankeliumiin, koska minut on kasvatettu hyvin uskonnollisesti ja se vaikuttaa minuun hyvin syvästi.
Minulla ei ole koskaan ollut minkäänlaista lääkitystä tai sairautta. Olen harvinaisen terve ja hyväkuntoinen ihminen. Koen olevani täysin järjissäni, pystyn huolehtimaan itsestäni ja tulen toimeen hyvin monien ihmisten kanssa. Ammattikoulutuksessa olin luokkani parhaimmistoa, armeijassa suoriuduin vänrikiksi saakka ja pomoni luottaa minuun hyvänä työntekijänä. En ole hullu.
Mitä minun pitäisi tietää reptiliaaneista?
Uskooko täällä kukaan niihin?
Kertokaa omia kokemuksianne reptiliaaneista?
Miten ylipäätänsä minun pitäisi suhtautua asiaan?
Nyt olen jo reilusti yli täysi-ikäinen ja täysin sinut itseni kanssa. Minulla on ammatti ja käyn töissä. Olen oppinut "normaaleille" tavoille ja ihmiset viihtyvät kanssani. Outo lapsi vapautui outojen vanhempien huomasta, näki vähän maailmaa ja maailma kasvatti hänestä tasapainoisen aikuisen.
No eilinen väittely meni lopulta niin kiivaaksi, että vanhempani lopulta luovuttivat ja sanoivat haluavansa selittää jotain mitä minun kuuluisi viimeistään tässä iässä jo tietää. He kertoivat olevansa reptiliaaneja. Tuo tieto sai minut järkyttymään. Ensinnäkään en uskonut heitä, vaan järkytyin siitä mitä he puhuivat, koska he eivät ole ikinä ennen puhuneet mitään noin älytöntä. Hei eivät voineet edes vitsillä sanoa sitä, koska se ei ollut todellakaan heidän tyylistään.
Tämän jälkeen äitini ja isäni paljastivat osan todellista muotoaan jotta uskoisin heitä. Se sai minut kalpenemaan kauhusta. Puolet heidän kasvoistaan ikäänkuin haihtuivat ja alta paljatui vaaleenvihreää suomukerrosta. Molempien vasen silmä muuttui käärmemäiseksi viirusilmäksi. Tämä "haihtuminen" kesti muutaman sekunnin ja sen jälkeen vanha muoto palasi ennalleen.
Jos en olisi säikähtänyt niin pahasti, olisin pyytänyt heitä näyttämään sen uudelleen. Räpyttelin silmiäni epäuskosta, mutta siinä samassa hetkessä tajusin että reptiliaanit ovat totta.
Olin shokissa, mutta muistan kysyneeni heiltä kaksi asiaa:
- Jos ette ole ihmisiä, niin onko edes mahdollista että olen teidän lapsenne?
- Vastaus: Se on nykyään mahdollista geeniteknologian avulla. Sinä olet meidän oma lapsemme.
- Onko siskoni reptiliaani vai ihminen?
- Vastaus: Ihminen, aivan kuten sinä.
Tämän jälkeen lähdin kotoani hyvin nopeasti enkä ole sen jälkeen ollut vanhempiini yhteydessä. En ole uskaltanut kohdata ketään ja olen ollut hyvin ajatuksissani sen jälkeen. Olen valvonut yön googlettelemalla tietoja reptiliaaneista.
En vielä eilen tiennyt reptiliaaneista mitään muuta kuin sen, että ne on jonkinlaisia tarujen liskoihmisiä ja että jotkut väittää englannin kuninkaallisten olevan sellaisia. Lisäksi olen joskus nähnyt vitsillä tehtyjä tökeröitä kuvamuokkauksia reptiliaani-Niinistöstä, Kataisesta ja Stubbista. En ole katsonut reptiliaaneista mitään dokumentteja enkä lukenut kirjoja tai mitään. Ne eivät itseasiassa kiinnostaneet minua enkä tietenkään uskonut niihin.
Sama koskee kaikkea muuta paranormaalia. Olen aina suhtautunut erittäin skeptisesti kaikkeen yliluonnolliseen. En varsinaisesti usko kummituksiin ja taruolentoihin. En uskonut maan ulkopuolisen elämän vierailleen maassa enkä mitään vastaavaa roskaa. En usko reptiliaanienkaan olevan mitään yliluonnollista, vaan selitettävissä jollain järkevällä keinolla. Poikkeuksena uskon kylläkin raamatun Jumalaan ja evankeliumiin, koska minut on kasvatettu hyvin uskonnollisesti ja se vaikuttaa minuun hyvin syvästi.
Minulla ei ole koskaan ollut minkäänlaista lääkitystä tai sairautta. Olen harvinaisen terve ja hyväkuntoinen ihminen. Koen olevani täysin järjissäni, pystyn huolehtimaan itsestäni ja tulen toimeen hyvin monien ihmisten kanssa. Ammattikoulutuksessa olin luokkani parhaimmistoa, armeijassa suoriuduin vänrikiksi saakka ja pomoni luottaa minuun hyvänä työntekijänä. En ole hullu.
Mitä minun pitäisi tietää reptiliaaneista?
Uskooko täällä kukaan niihin?
Kertokaa omia kokemuksianne reptiliaaneista?
Miten ylipäätänsä minun pitäisi suhtautua asiaan?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Menes nyt takaisin ylilaudalle tarinoimaan. Olen kyllä nähnyt viiruksi muotonsa muuttavia silmiä ihmisillä, mutta silti epäilen tätä reptiliaaniteoriaa. Eräs nainen joka tuon osasi kutsui asiaa "kiroksi".
Copy-paste -trollaus on aina ikävää.
http://ylilauta.org/satunnainen/23402444
Sitäpaitsi kiellettyä suomi24 säännöissä.