Pohjoismaat myönteisiä maahanmuutolle
Pohjoismaissa valtaväestö suhtautuu myönteisesti maahanmuuttajiin.
Euroopan rasismikartta Kuva: Yle/ Uutisgrafiikka
Euroopan rasismikartta
Euroopan rasismikartta
Laajan asennetutkimuksen mukaan Pohjoismaissa ihmisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat verraten myönteiset..
Ulkomaalaisvastaisia asenteita ja maahanmuuttajien kokemaa syrjintää on tutkittu muutamissa Euroopan-laajuisissa tutkimuksissa. Yksi pisimpään tehdyistä asennemittauksista on European Social Survey -tutkimussarja.
Siinä tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2010. Ihmisten asenteita maahanmuuttoon on tutkittu kolmen kysymyksen sarjalla.
Haastateltavilta on kysytty, ovatko muista maista tulevat ihmiset hyväksi vain pahaksi maan taloudelle, heikentääkö vai rikastuttaako heidän tulonsa kulttuuria ja onko kotimaa muuttunut tulijoiden vuoksi huonommaksi vai paremmaksi paikaksi.
Tämän kyselyn perusteella Suomi ja muut Pohjoismaat sekä Puola ovat maahanmuuttoon myönteisimmin suhtautuvia maita.
Maiden välisiä eroja selittää parhaiten se, millä kehitystasolla ollaan ja mikä on taloudellinen tilanne.
- Heikki Ervasti
Jyrkimpiä asenteet ovat Kreikassa sekä muualla Etelä- ja Itä-Euroopassa.
- Mitä pohjoisempana ollaan, sitä myönteisempiä ovat asenteet. Kun mennään etelämmäksi, asenteet muuttuvat kielteisemmäksi ja sama tapahtuu, kun mennään itään päin, tiivistää professori Heikki Ervasti joka vetää ESS-tutkimushanketta Suomessa.
Tutkijat ovat myös yrittäneet etsiä selittäviä tekijöitä muukalaiskammolle ja sen vaihtelulle eri maiden välillä. Ervastin mukaan asiaa on pystytty selittämään lähinnä taloudella.
- Maiden välisiä eroja selittää kaksi asiaa kaikkein parhaiten. Millä kehitystasolla ollaan, ja mikä on taloudellinen tilanne, hän tiivistää.
Myös syrjintäkokemukset ovat tavallisia Pohjoismaissa
Kaikkein tylyin maa maahanmuttajille on vertailun mukaan Viro, jossa syrjinnästä mainitsee 18,4 prosenttia vastaajista. Ervasti arvioi, että syynä on Venäjän ja Viron historia.
Syrjintäkokemukset nousevat siis esille myös maissa, joissa asennemittaukset kertovat myönteisestä suhtautumisesta maahanmuuttajiin.
Ervasti pitää lukuja niin mielenkiintoisina, että suunnittelee käyttävänsä havaintoja tulevissa tutkimuksissaan.
Pohjoismaissa valtaväestö suhtautuu myönteisesti maahanmuuttajiin.
Euroopan rasismikartta Kuva: Yle/ Uutisgrafiikka
Euroopan rasismikartta
Euroopan rasismikartta
Laajan asennetutkimuksen mukaan Pohjoismaissa ihmisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat verraten myönteiset..
Ulkomaalaisvastaisia asenteita ja maahanmuuttajien kokemaa syrjintää on tutkittu muutamissa Euroopan-laajuisissa tutkimuksissa. Yksi pisimpään tehdyistä asennemittauksista on European Social Survey -tutkimussarja.
Siinä tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2010. Ihmisten asenteita maahanmuuttoon on tutkittu kolmen kysymyksen sarjalla.
Haastateltavilta on kysytty, ovatko muista maista tulevat ihmiset hyväksi vain pahaksi maan taloudelle, heikentääkö vai rikastuttaako heidän tulonsa kulttuuria ja onko kotimaa muuttunut tulijoiden vuoksi huonommaksi vai paremmaksi paikaksi.
Tämän kyselyn perusteella Suomi ja muut Pohjoismaat sekä Puola ovat maahanmuuttoon myönteisimmin suhtautuvia maita.
Maiden välisiä eroja selittää parhaiten se, millä kehitystasolla ollaan ja mikä on taloudellinen tilanne.
- Heikki Ervasti
Jyrkimpiä asenteet ovat Kreikassa sekä muualla Etelä- ja Itä-Euroopassa.
- Mitä pohjoisempana ollaan, sitä myönteisempiä ovat asenteet. Kun mennään etelämmäksi, asenteet muuttuvat kielteisemmäksi ja sama tapahtuu, kun mennään itään päin, tiivistää professori Heikki Ervasti joka vetää ESS-tutkimushanketta Suomessa.
Tutkijat ovat myös yrittäneet etsiä selittäviä tekijöitä muukalaiskammolle ja sen vaihtelulle eri maiden välillä. Ervastin mukaan asiaa on pystytty selittämään lähinnä taloudella.
- Maiden välisiä eroja selittää kaksi asiaa kaikkein parhaiten. Millä kehitystasolla ollaan, ja mikä on taloudellinen tilanne, hän tiivistää.
Myös syrjintäkokemukset ovat tavallisia Pohjoismaissa
Kaikkein tylyin maa maahanmuttajille on vertailun mukaan Viro, jossa syrjinnästä mainitsee 18,4 prosenttia vastaajista. Ervasti arvioi, että syynä on Venäjän ja Viron historia.
Syrjintäkokemukset nousevat siis esille myös maissa, joissa asennemittaukset kertovat myönteisestä suhtautumisesta maahanmuuttajiin.
Ervasti pitää lukuja niin mielenkiintoisina, että suunnittelee käyttävänsä havaintoja tulevissa tutkimuksissaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kumpi tuli ensin mun vai kana?
Pikilapun panon aika..