Systeemi lisää Vimpelin hengenahdistusta

Vimpelin kunnan kumulatiivinen alijäämä oli viime vuoden lopussa 2.84 milj. euroa. Kaikki tunnusluvut viittaavat sen kasvavan tänä vuonna. Kuntalaiset ovat ymmällään, ja päättäjien sopu rakoilee. Protestiliikkeenä valtuustoon noussut Haloo-liike ja sen myötyrit vaativat vaikeuksien voittamiseksi Vimpelin eroa Alajärven ja Soinin kanssa muodostetusta Järvipohjanmaan yhteistoiminta-alueesta. Samalla keskustan edustajat ovat keskeisinä päättäjinä saaneet likasangon niskaansa. Erityisen tympäisevää on ollut henkilöiden sormella osoittelu.

Kuntien tuloista 2012 verotulot olivat noin 70 prosenttia (19.5 mrd euroa) ja valtionosuudet 30 prosenttia (8 mrd euroa). Järvipohjanmaan tilanne on toinen. Soinin verotulot olivat 70 prosenttia valtionosuuksista ja Alajärven vastaavasti 82 sekä Vimpelin 143 prosenttia. Luvut osoittavat Soinin ja Alajärven verotulojen olleen pienempia kuin niiden saamat valtionosuudet ja Vimpelin verotulojen (9.5 mil. euroa) olleen 1.4 kerrtaa valtionosuuksia ( 6.6 milj. euroa) suuremmat. Kun lasketaan yhteen asukaskohtainen kunnallisverotuksesta saatava tulo ja valtionosuus, niin päädytään ällistyttäviin lukuihin. Alajärvellä oli 2012 talousarvion laadinnassa käytetttävissä asukaskohtaisesti 5 686, Soinissa 5621 ja Vimpelissä 4 988 euroa.

Vimpelin päättäjillä oli 2012 palvelutarjontaa ynnätessään käytössään asukaskohtaisesti noin 650 euroa vähemmän kuin Alajärvellä ja Soinissa huolimatta Vimpelin kumppaneitaan suuremmmasta asukaskohtaisesta verotulosta. Vimpelin asukasluku 3 222 x 650 euroa = 2 milj. euroa selittänee tilinpäätöksen alijäämän paremmin kuin harjoitettu keskustavetoinen kuntapolitiikka Anne Niemen ja Kari Lakaniemen vetäminä. Nykyinen verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus sortaa raskaasti vimpeliläisiä. Valitettavinta on, ettei systeemiin ole lähivuosina näkyvissä muutosta, ja Vimpelin ahdinko tulee jatkumaan.

Vimpelin irtoaminen Järvipohjanmaasta ei lisäisi senttiäkään kunnan tuloja ja eikä vähentäisi todistettavasti menoja, ja yksin seikkaileva Vimpeli olisi otollinen pakkoliitoskunta. Voitaneen arvioida, että (pakko)kuntaliitosneuvotteluissa Vimpelin asemaa heikentäisi sen nykyisen mukainen asukaskohtainen naapureitaan pienempi rahapotti. Vimpelin pelastus olisi siinä, ettei sitä rangaistaisi kohtuuttomasti vos-systeemissä eteläpohjalaisittain korkean asukaskohtaisen verotulon vuoksi. Missä torkkuvat konsulit valvovat?
14214
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

taasko veikolta tilattu tilaustyönä kirjoitus tänne??

Äänestä
  • Ei ole tilattu, ja syksypimeässä tarvitaan valoa.
    Korjaa nimimerkki numerot, jos niissä virheitä on ja tule esiin omalla nimelläsi. Meinaan julkaista kirjoitukseni muuallakin omalla nimelläni ja tee sinäkin samoin.

    Äänestä

Systeemi lisää todella voimakkaasti Vimpelin hengenahdistusta.
Asukaskohtainen verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus kurittaa raskaasti rakenteeltaan teollisuusvaltaista Vimpeliä.
Järvi-Pohjanmaan alueen yhteistoimintasopimuksen irtisanominen ei todellakaan ole mikään oikea ratkaisu tässä tilanteessa, vaan se johtaa pahimmillaan Vimpelin itsenäisyyden menettämiseen.
Haloo Vimpelin "itsenäisyyttä puolustavat" valtuutetut eivät ole esittäneet mitään uskottavaa ratkaisua nykyisen alijäämän selvittämiseen.
Säästöjä ei saisi missään tapauksessa esittää lautakuntien tuottamiin palveluihin.
Kaikki vain pitäisi säilyä tukalassa tilanteessa ennallaan eikä mihinkään kunnan kuluja lisäävään rakenteeseen saisi lähteä edes esittämään säästöjä.
Haloo Vimpeli ei halua olla mukana kun joudutaan tehdä ikäviä mutta vastuullisia päätöksiä.
He haluavat olla valtuustossa esittämässä vain hauskoja asioita, diaesityksiä ja leikkipuistoja...ja toisinaan möläytellä ikäviä henkilöön kohdistettuja epäasiallisia välihuutoja.

Äänestä

Yhteislautakuntien hallinnoista ja turhista menoista ne säästöt löytyy!Miksi roikkua mukana,kun palvelut on mitä ne on ja rahaa palaa,ne on muuten vimpeliläisten veronmaksajien omia!!

Äänestä
  • Kerro joopa hoo esimerkki yhteislautakuntien turhista menoista, niin Vimpelin valtuusto osaa niistää ne pois talousarviossa.

    Äänestä

Kyllä v.l. on oikeassa.

Äänestä

V.l on lähes profeetta

Äänestä
  • laitamme asiat kuntoon vimpelissä nyt kun olemma päättävissä asemissa turha teidän teilata yhteistoiminta alue puretaan välittömästi joka nielee vimpelin kassan täysin tyhjäksi jos sille asialle mitään tehdä ja Vimpelin vanhukset ei saa mitään hoitoa joka olis katasrofi heille ennen oli miljänäärejä täällä
    mutta veroluettelon mukaan sekin porukka köyhtynyt kaikki mennyt osakepeleissä
    joten nyt pitää säästää rahaa ei tule enään lapio-kaupalla joten jostain pitää tingiä
    Kyllä se siitä

    Äänestä

Tehdään muuri Vimpelin kunnan rajojen ympärille jottei kukaan pääse muuttaan täältä pois eikä kukaan Tuu puolestaan vie meidän rahoja!! Kyllä me pärjätään keskenään ja ei pieni sukusiitos enää voi kuin parantaa asioita!

Äänestä
  • Mahtava idea! Heti muuria rakentamaan ja aloitetaan Alajärven puolelta ettei ne hävyttömät käy yhdessä Soinilaisten kanssa meidän kirstulla varkaissa. Vartiomiehet Haloolandian porteille yötäpäivää päivystämään. Kyllä meT osaammA. :)

    Äänestä

Siitä tulisi hieno matkailunähtävyys kun Berliinin muurikin purettu! Voitaisiin louhia myös lakiksen alle iso väestösuoja jonne voitaisiin mennä piiloon yhdessä. Kukaan ei tietäisi että ollaan täällä..... Ehkä velatkin unohdettaisiin? Loistavaa - Vimpeli säilyy itsenäisenä:):)

Äänestä
  • Ei, ei.. Suoja tehään vanhan osuuskaupan kellariin. Siellä istutaan foliohatut päässä ja kuunnellaan keisarin luentoja, katsellaan rainoja. Jeeees ..

    Äänestä

  • hublaahoo kirjoitti:

    Ei, ei.. Suoja tehään vanhan osuuskaupan kellariin. Siellä istutaan foliohatut päässä ja kuunnellaan keisarin luentoja, katsellaan rainoja. Jeeees ..

    Eikä ku mirjanpeltoon,siältähän se huopanakin näki unta....

    Äänestä

Sinähän sen sanoit, Mirjanpelto kaipaakin uusiokäyttöä, ja se uni näköjään enteili osuvasta noita tuossa edellä esitettyjä visioita. Minä oon aina uskonut uniin, ei niitä meille turhaan näytetä, ja monelle tekisi hyvää katsoa unia ja ylipäänsäkin nukkua enemmän; pysys järkikulta tallella.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


v.l. kirjoitti:

Vimpelin kunnan kumulatiivinen alijäämä oli viime vuoden lopussa 2.84 milj. euroa. Kaikki tunnusluvut viittaavat sen kasvavan tänä vuonna. Kuntalaiset ovat ymmällään, ja päättäjien sopu rakoilee. Protestiliikkeenä valtuustoon noussut Haloo-liike ja sen myötyrit vaativat vaikeuksien voittamiseksi Vimpelin eroa Alajärven ja Soinin kanssa muodostetusta Järvipohjanmaan yhteistoiminta-alueesta. Samalla keskustan edustajat ovat keskeisinä päättäjinä saaneet likasangon niskaansa. Erityisen tympäisevää on ollut henkilöiden sormella osoittelu.

Kuntien tuloista 2012 verotulot olivat noin 70 prosenttia (19.5 mrd euroa) ja valtionosuudet 30 prosenttia (8 mrd euroa). Järvipohjanmaan tilanne on toinen. Soinin verotulot olivat 70 prosenttia valtionosuuksista ja Alajärven vastaavasti 82 sekä Vimpelin 143 prosenttia. Luvut osoittavat Soinin ja Alajärven verotulojen olleen pienempia kuin niiden saamat valtionosuudet ja Vimpelin verotulojen (9.5 mil. euroa) olleen 1.4 kerrtaa valtionosuuksia ( 6.6 milj. euroa) suuremmat. Kun lasketaan yhteen asukaskohtainen kunnallisverotuksesta saatava tulo ja valtionosuus, niin päädytään ällistyttäviin lukuihin. Alajärvellä oli 2012 talousarvion laadinnassa käytetttävissä asukaskohtaisesti 5 686, Soinissa 5621 ja Vimpelissä 4 988 euroa.

Vimpelin päättäjillä oli 2012 palvelutarjontaa ynnätessään käytössään asukaskohtaisesti noin 650 euroa vähemmän kuin Alajärvellä ja Soinissa huolimatta Vimpelin kumppaneitaan suuremmmasta asukaskohtaisesta verotulosta. Vimpelin asukasluku 3 222 x 650 euroa = 2 milj. euroa selittänee tilinpäätöksen alijäämän paremmin kuin harjoitettu keskustavetoinen kuntapolitiikka Anne Niemen ja Kari Lakaniemen vetäminä. Nykyinen verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus sortaa raskaasti vimpeliläisiä. Valitettavinta on, ettei systeemiin ole lähivuosina näkyvissä muutosta, ja Vimpelin ahdinko tulee jatkumaan.

Vimpelin irtoaminen Järvipohjanmaasta ei lisäisi senttiäkään kunnan tuloja ja eikä vähentäisi todistettavasti menoja, ja yksin seikkaileva Vimpeli olisi otollinen pakkoliitoskunta. Voitaneen arvioida, että (pakko)kuntaliitosneuvotteluissa Vimpelin asemaa heikentäisi sen nykyisen mukainen asukaskohtainen naapureitaan pienempi rahapotti. Vimpelin pelastus olisi siinä, ettei sitä rangaistaisi kohtuuttomasti vos-systeemissä eteläpohjalaisittain korkean asukaskohtaisen verotulon vuoksi. Missä torkkuvat konsulit valvovat?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu