kauan ladata akkua

parahin abu.

vastauksesi on hyvä, huomaa että tiedät näistä akkuasioista yhtä ja toista. olet kenties töissä akku firmassa?

tosin aika vastausta en saanut, ehkäpä semmoista aikaa ei olekkaan. nyt olen ladannu akkua 10 h ja vielä laturi näyttää 3a

kuplimista en voi nähdä koska akkua ei voi avata (korkkeja)

varta kirjoitti:

parahin abu.

vastauksesi on hyvä, huomaa että tiedät näistä akkuasioista yhtä ja toista. olet kenties töissä akku firmassa?

tosin aika vastausta en saanut, ehkäpä semmoista aikaa ei olekkaan. nyt olen ladannu akkua 10 h ja vielä laturi näyttää 3a

kuplimista en voi nähdä koska akkua ei voi avata (korkkeja)

Lue lisää

Jos akku on ollut normaalissa käytössä eli ei purkautunut täydellisen tyhjäksi, otaa akku aluksi latausta vastaan erittäin hyvin eli niin paljon kuin laturi antaa mutta määrä lähtee aika nopeasti (parissa tunnissa) putoamaan tuonne parin-kolmen amperin tienoille akun lataustilan kasvaessa.

Ja 10h jälkeen, ehjän akun pitäisi olla sen verran täynnä että virta putoaa tuonne amperin tienoille tai allekin eli akku ei ota enää latausta vastaan. Tällainen tavallinen "tyhmä" laturi pitää tuossa vaiheessa ottaa irti tai muuten se keittää akun varsinkin jos jätät sen pariksi vuorokaudeksi lataukseen.

Lisäksi räjäytät koko autotallin akkua keittelemällä koska prosessissa syntyy vetyä joka yhdistettynä kipinään ei tee alkuunkaan hyvää kiinteistön jälleenmyyntiarvolle.

Tyypillinen oire akun kulahtamisesta on juuri se että akku ottaa ja ottaa virtaa vastaan tuollaiset 3A vaikka sitä on ladattu yön yli ja vastaavasti lataus ei pysy eli ensimmäisessä startissa akku pyörittää laturia iloisesti mutta jo parin päivän päästä veto on poissa.

> akun alkulatausjännite on maksimissaan 3.6 amperia

Tarkoitat tietenkin:

"akun alkulatausVIRTA on maksimissaan 3,6 ampeeria (kahdella e:llä)

Jännitteen yksikkö olisi voltti.

Täsmentäjä kirjoitti:

> akun alkulatausjännite on maksimissaan 3.6 amperia

Tarkoitat tietenkin:

"akun alkulatausVIRTA on maksimissaan 3,6 ampeeria (kahdella e:llä)

Jännitteen yksikkö olisi voltti.

Lue lisää

Olet todellakin - nimim. Täsmentäjä - oikeassa tuon ampeerin virallisen oikeinkirjoituksen suhteen, mutta todettakoon, että Alexander Zelkirk - alias Robinson Crusoe - menetti tuossa lähistöllä sijaitsevassa saaressaan kielitaitonsa täydellisesti 4.5 vuodessa.

Tosin itse olen ollut ulkona kuin lumiukko jo liki 20 vuotta, mutta suomenkieli on kieltämättä erittäin epäloogista, joten olen ryhtynyt käyttämään ns. loogista suomea pitämällä visusti mielessäni sivistysanojen kantasanan. Niinpä edelleenkin jatkan itsepäisesti puhuen ampereista.

Kirjoitettiinhan muinoin esim. sana "sikaari" kahdella vokaalilla, mutta tuokin on muuttunut virallisesti "sikariksi". Raamatunkäännökset vilisevät todellisia "aarteita", joista mainittakoon esim. paikannimi Dii-Saahab Akabanlahden ranalla. Uusimmasa käännöksessä tuokin on muuttunut jo Di-Sahabiksi, kun alkuperäinen sana on todellisuudessa Di-Zahav.

Itse olen tuon teeman tiimoilta protestoinut ja taistellut siinä määrin, etten ole jo aikuistuvalle pojalleni - Suomen kansalaiselle - opettanut ensimmäistäkään suomenkielen sanaa. Riittää, että hän pysyttelee maailman toiseksi eniten puhutun kielen lisäksi myös englanninkielen lähituntumassa.

Joka tapauksessa suhteellisen nuoren suomenkielen uudistusmistendenssissä on selvästi ollut havaittavisssa pitkien vokaalinen lyhentämistä, joten uskoisin tuon ampeerinkin muuttuvan lähiaikoina oikeaan ja sivistyneempään muotoonsa; "amperi": vokaali/vokalismi...eipä juuri tunnu loogiselta rapakon takana.

Luulisi jo vähitellen noiden sähkövirtauksienkin valuvan tuohon keskustelun pääteemaan eli happoakkuun.

Kyllä tuo noin tarkkaa latausvirroilla laskeskelu lähentelee ns. pilkunviilausta. Autossa kuin autossa on noin 90 amppeerin laturi ja kun olet noin hienosti ladatun akun laittanut kiinni autoon niin sen oma roisi latausvirta kyllä pilaa laboratoriolatauksesi hienot saavutukset.
Kotilaturi ei pahemmin ylilataa, 10-15 tuntia kun antaa olla letkuissa niin hyvä tulee.

Abu Kahraba kirjoitti:

Olet todellakin - nimim. Täsmentäjä - oikeassa tuon ampeerin virallisen oikeinkirjoituksen suhteen, mutta todettakoon, että Alexander Zelkirk - alias Robinson Crusoe - menetti tuossa lähistöllä sijaitsevassa saaressaan kielitaitonsa täydellisesti 4.5 vuodessa.

Tosin itse olen ollut ulkona kuin lumiukko jo liki 20 vuotta, mutta suomenkieli on kieltämättä erittäin epäloogista, joten olen ryhtynyt käyttämään ns. loogista suomea pitämällä visusti mielessäni sivistysanojen kantasanan. Niinpä edelleenkin jatkan itsepäisesti puhuen ampereista.

Kirjoitettiinhan muinoin esim. sana "sikaari" kahdella vokaalilla, mutta tuokin on muuttunut virallisesti "sikariksi". Raamatunkäännökset vilisevät todellisia "aarteita", joista mainittakoon esim. paikannimi Dii-Saahab Akabanlahden ranalla. Uusimmasa käännöksessä tuokin on muuttunut jo Di-Sahabiksi, kun alkuperäinen sana on todellisuudessa Di-Zahav.

Itse olen tuon teeman tiimoilta protestoinut ja taistellut siinä määrin, etten ole jo aikuistuvalle pojalleni - Suomen kansalaiselle - opettanut ensimmäistäkään suomenkielen sanaa. Riittää, että hän pysyttelee maailman toiseksi eniten puhutun kielen lisäksi myös englanninkielen lähituntumassa.

Joka tapauksessa suhteellisen nuoren suomenkielen uudistusmistendenssissä on selvästi ollut havaittavisssa pitkien vokaalinen lyhentämistä, joten uskoisin tuon ampeerinkin muuttuvan lähiaikoina oikeaan ja sivistyneempään muotoonsa; "amperi": vokaali/vokalismi...eipä juuri tunnu loogiselta rapakon takana.

Luulisi jo vähitellen noiden sähkövirtauksienkin valuvan tuohon keskustelun pääteemaan eli happoakkuun.

Lue lisää

Tämä nyt menee asian vierestä, mutta kun kerran aloit kommentoida armasta äidinkieltäni, on pakko puuttua muutamaan kohtaan.

Kieli muuttuu. Sikaari on ehkä muuttunut kansainvälisempään suuntaan ja toinen e-kirjain on kadonnut, mutta sekki, seikki ja sampanja ovat menettäneet suhuäänteensä eli suomalaistuneet.

Voi olla, että ampeerista tulee joskus amperi, mutta niin kauan kuin ei ole, kannattaa kirjoittaa sääntöjen mukaan, niin tulee paremmin ymmärretyksi. Monethan eivät pidä edes yhdyssanojen oikeinkirjoitusta tärkeänä (kun ei englannissakaan...), mutta on kai aika eri asia olla nuijasodassa ja nuija sodasssa.

Kielen muuttuminen ei sinänsä ole mikään kielen nuoruuteen liittyvä ilmiö. Suomen kielihän ei ole nuori kieli verrattuna vaikkapa ranskaan ja englantiin. Kielen muutoksista puheen ollen: ovat kai Saksassa palaamassa takaisin tuplaässiin ja muihin saksan omintakeisuuksiin. Kaikki muutos ei ole aina edistystä.

Mitä itse asiaan tulee, en ollenkaan aseta kyseenalaiseksi akun lataamisen asiantuntemustasi. Asiaan olet selvästi perehtynyt.

autoinssi kirjoitti:

Kyllä tuo noin tarkkaa latausvirroilla laskeskelu lähentelee ns. pilkunviilausta. Autossa kuin autossa on noin 90 amppeerin laturi ja kun olet noin hienosti ladatun akun laittanut kiinni autoon niin sen oma roisi latausvirta kyllä pilaa laboratoriolatauksesi hienot saavutukset.
Kotilaturi ei pahemmin ylilataa, 10-15 tuntia kun antaa olla letkuissa niin hyvä tulee.

Lue lisää

Arvoisa Herra Auotoinsinööri,

Oletettavasti olet autoinsinööritutkintosi suorittanut Biafran Teknillisesä Korkeakoulussa, sillä mielipiteistäsi huokuu suoranainen "ignorancia" en español.
"Repetitio mater studiorum est" eli kehoittelen Sinua ystävällisesti ja samalla vakavasti laillistamaan tutkintosi Suomen lakien mukaisesti Koto-Suomessa pätevöityäksesi myös rakkaassa sivistysvaltiossamme.

autoinssi kirjoitti:

Kyllä tuo noin tarkkaa latausvirroilla laskeskelu lähentelee ns. pilkunviilausta. Autossa kuin autossa on noin 90 amppeerin laturi ja kun olet noin hienosti ladatun akun laittanut kiinni autoon niin sen oma roisi latausvirta kyllä pilaa laboratoriolatauksesi hienot saavutukset.
Kotilaturi ei pahemmin ylilataa, 10-15 tuntia kun antaa olla letkuissa niin hyvä tulee.

Lue lisää

Autoinssejähän on varsin yleisesti luokiteltu kuin kansakoulunopettajia eli:
- päteviä päteviä,
- epäpäteviä päteviä,
- päteviä epäpäteviä,
- epäpäteviä epäpäteviä.

En ollenkaan epäile sinun autoinssiyttäsi, mutta vedäpä tuosta hihastasi pikaisesti - osoittaaksesi pätevyysasteesi - miksi maailman kuuluisin autolatureiden valmistaja Robert Bosch on muuttanut erittäin raskaisiin rekka-autoihin tarkoitetun laturinsa "U3" kytkentää lisäämällä sen uusimpaan versioon tuplahiilet?

Kaihoisin terveisin, Kauniimman sukupuolen autoteknikko

Post Scriptum: Odottavan aika on pitkä, mutta mennään toki yhdessä illalla kaljalle.

Merja kirjoitti:

Autoinssejähän on varsin yleisesti luokiteltu kuin kansakoulunopettajia eli:
- päteviä päteviä,
- epäpäteviä päteviä,
- päteviä epäpäteviä,
- epäpäteviä epäpäteviä.

En ollenkaan epäile sinun autoinssiyttäsi, mutta vedäpä tuosta hihastasi pikaisesti - osoittaaksesi pätevyysasteesi - miksi maailman kuuluisin autolatureiden valmistaja Robert Bosch on muuttanut erittäin raskaisiin rekka-autoihin tarkoitetun laturinsa "U3" kytkentää lisäämällä sen uusimpaan versioon tuplahiilet?

Kaihoisin terveisin, Kauniimman sukupuolen autoteknikko

Post Scriptum: Odottavan aika on pitkä, mutta mennään toki yhdessä illalla kaljalle.

Lue lisää

ruma, mutta sähköinsinööri, pistää vielä paremmaksi.

Kun puhutaan oikein vaativan käytön latureista, pitkän matkan bussit, rekkaveturit ja ennen kaikkea marine sovellukset. On herra Bosch suuressa viisaudessaan jättänyt hiilet kokonaan pois. Siis osa jota ei ole, ei voi mennä rikki, kulua tai vaatia muutakaan huolenpitoa. Olen tällaisten laturien kanssa puuhaillut, joten tiedän mistä puhun.

Miten tämä on mahdollista ? Saapas nähdä osaako edes ystävämme Abu tähän vastata ?

Voin kertoa vastauksen myöhemmin ja ensimmäisenä oikein vastanneelle myönnän suuren kunnioitukseni !

toinen kirjoitti:

ruma, mutta sähköinsinööri, pistää vielä paremmaksi.

Kun puhutaan oikein vaativan käytön latureista, pitkän matkan bussit, rekkaveturit ja ennen kaikkea marine sovellukset. On herra Bosch suuressa viisaudessaan jättänyt hiilet kokonaan pois. Siis osa jota ei ole, ei voi mennä rikki, kulua tai vaatia muutakaan huolenpitoa. Olen tällaisten laturien kanssa puuhaillut, joten tiedän mistä puhun.

Miten tämä on mahdollista ? Saapas nähdä osaako edes ystävämme Abu tähän vastata ?

Voin kertoa vastauksen myöhemmin ja ensimmäisenä oikein vastanneelle myönnän suuren kunnioitukseni !

Lue lisää

Puolittain oikein. Boschin U3-laturissa ei todellakaan ole hiilejä, mutta kysymyksessä ei ole autolaturi. Kyseistä laturia valmistetaan ainoastaan rautatievaunuihin...siis junien akselistoihin.

Bismilläähi ir-rahmaanni rahiim!

Abu Kahraba kirjoitti:

Puolittain oikein. Boschin U3-laturissa ei todellakaan ole hiilejä, mutta kysymyksessä ei ole autolaturi. Kyseistä laturia valmistetaan ainoastaan rautatievaunuihin...siis junien akselistoihin.

Bismilläähi ir-rahmaanni rahiim!

Lue lisää

Hyvä Abu, ei varmaan missään laturissa ole "hiilejä". Monissa sen sijaan on joko 2 tai useampiakin hiiltä (sanan perusmuoto hiili). Lausessasi pitäisi lukea siis ...hiiliä...

Ehkäpä pitkä oleskelusi ulkomailla on sekoittanut myös kielioppiasi.

laturissa ? kirjoitti:

Hyvä Abu, ei varmaan missään laturissa ole "hiilejä". Monissa sen sijaan on joko 2 tai useampiakin hiiltä (sanan perusmuoto hiili). Lausessasi pitäisi lukea siis ...hiiliä...

Ehkäpä pitkä oleskelusi ulkomailla on sekoittanut myös kielioppiasi.

Lue lisää

Yli tunti turhauttavaa odotusta ja inssiltäni (?) meni jauhot suuhun. Sorry vaan inssiparkani, mutta sait hylätyn arvosanan mahdollisesta lunttausyriryksestä ja kyvyttömyydestäsi. Olen pitkästyessäni odottamaan vastaustasi tehnyt treffit Abu-sedän kanssa, jossa firmani luottokortilla nautitaan todella tietorikas ja erotiikan sävyttämä illallinen 5-tähden luxus-restorantissa.
Minä suorastaan ihailen intelligenttejä miehiä, jotka tietävät mitä haluavat ja haluavat mitä tietävät.

Totuuden nimissä on todettava, että epäilen vakavasti Sinun olevan kenties väkivaltaisen tyypin, koska jopa akkuparkaa yrität tunkea täyteen noin mielettömillä virroilla: "Violence is breeding violence, ignorance is breeding more ignorance!" Kenties akkusi navat ovat jo täysin hapettuneet???

Mene sinä poikaseni sen sijaan kotiisi opiskelemaan akkulatauksen alkeita ja perusteita noin itseopiskelun merkeissä.
Lopullinen arvosanasi on siis kuin nuorella reservin vänrikillä kertausharjoituksessa: "Yritteliäs, mutta saamaton!"

Ciao ex-ragazzo mio,
Sinun (entinen) Merjasi

laturissa ? kirjoitti:

Hyvä Abu, ei varmaan missään laturissa ole "hiilejä". Monissa sen sijaan on joko 2 tai useampiakin hiiltä (sanan perusmuoto hiili). Lausessasi pitäisi lukea siis ...hiiliä...

Ehkäpä pitkä oleskelusi ulkomailla on sekoittanut myös kielioppiasi.

Lue lisää

Tienes razón hermanito mío, porque los alternadores de polos intercalados (N3, T3, U3) son equipos con rotor-guía y sin anillos. El alternador U3 es accionado por el eje del vagón de ferrocarril a través de un engranaje helicoidal. El rotor-guía va fijado sobre el eje helicoidal; gracias a ello, el alternador no tiene cojinetes propios para el rotor.

Siis selvää ”pässin lihaa”, joten jatka kernaasti hiiliesi pesään lykkäämistä. Taidat ollakin - puolittain tietorikas ystäväiseni - sittenkin Valtion Rautateillä höyryveturin lämmittäjänä. Joka tapauksessa tarjoan sinulle kaljan sijasta laatikollisen Flor de Caña-rommia kun vaan tulet noutamaan.

laturissa ? kirjoitti:

Hyvä Abu, ei varmaan missään laturissa ole "hiilejä". Monissa sen sijaan on joko 2 tai useampiakin hiiltä (sanan perusmuoto hiili). Lausessasi pitäisi lukea siis ...hiiliä...

Ehkäpä pitkä oleskelusi ulkomailla on sekoittanut myös kielioppiasi.

Lue lisää

Re: Lausessasi pitäisi lukea siis ...hiiliä...

Hoi U3-laturimies! Ehkäpä pitkä oleskelusi Napapiirin kaamoksessa on sekoittanut myös sinunkin kielioppiasi.

Suomessa kirjoitetaan - ainakin Puijon tornin varjossa - "LAUSEESSASI"! Siis kaksi"e"-kirjainta! Pikunviilaustako?...sitähän se tiedonpuute synnyttää!

"Repetitio mater studiorum est" eli vanha kunnon Setälän kielioppi vaan sitä käteen hiiliä pannuun lykkiessäsi. Joka tikulla toista tökkii, sillä on varmasti malka naapurin silmäkulmassa...vai oliko se ihan noin?

Carmencita chilena kirjoitti:

Re: Lausessasi pitäisi lukea siis ...hiiliä...

Hoi U3-laturimies! Ehkäpä pitkä oleskelusi Napapiirin kaamoksessa on sekoittanut myös sinunkin kielioppiasi.

Suomessa kirjoitetaan - ainakin Puijon tornin varjossa - "LAUSEESSASI"! Siis kaksi"e"-kirjainta! Pikunviilaustako?...sitähän se tiedonpuute synnyttää!

"Repetitio mater studiorum est" eli vanha kunnon Setälän kielioppi vaan sitä käteen hiiliä pannuun lykkiessäsi. Joka tikulla toista tökkii, sillä on varmasti malka naapurin silmäkulmassa...vai oliko se ihan noin?

Lue lisää

ihminen. Pyydän nöyrimmästi anteeksi karmeaa virhettäni. Mutta toisaalta, kenties maailman elossa olevista neroista eräs suurimpia, Stephen Hawkings (meni nimi varmaan väärin;=) on kertonut erään suurimman viisautensa olevan, että hänkin voi erehtyä.

Abu Kahraba kirjoitti:

Tienes razón hermanito mío, porque los alternadores de polos intercalados (N3, T3, U3) son equipos con rotor-guía y sin anillos. El alternador U3 es accionado por el eje del vagón de ferrocarril a través de un engranaje helicoidal. El rotor-guía va fijado sobre el eje helicoidal; gracias a ello, el alternador no tiene cojinetes propios para el rotor.

Siis selvää ”pässin lihaa”, joten jatka kernaasti hiiliesi pesään lykkäämistä. Taidat ollakin - puolittain tietorikas ystäväiseni - sittenkin Valtion Rautateillä höyryveturin lämmittäjänä. Joka tapauksessa tarjoan sinulle kaljan sijasta laatikollisen Flor de Caña-rommia kun vaan tulet noutamaan.

Lue lisää

Oletkin ehkä viisaampi tai ainkin tietäväisempi kuin alkupään kirjoituksissasi annoit ymmärtää.

Heikolla Epsanjan? kielitaidollani luulen ymmärtäneeni, että olet tämän hiiliharjattoman laturin suuren salaisuuden selvittänyt. Koska joukossamme on vielä minuakin kielitaidottomampia (mikäli mahdollista) henkilöitä, toivon, että kääntäisit viisautesi tälle meidän kotimaiselle, myös heidän luettavakseen.

Ammatistani puheen ollen niin luulenpa voida sallia itseni kertovan, että mikäli vetureista puhutaan, niin sitten mieluummin sähkö sellaisista.

Mitä taas rommiin tulee, niin kiitos tarjouksesta, en tosin tunne mainitsemaasi merkkiä. Jos joskus pistäydyt täällä Kehä kolmosen (Soumi - Findland) sisäpuolella, niin puolestani voisin tarjota Sinulle Suomi-Viinaa (til. % 32) tai ehkäpä jopa Koskisen korvalääkettä.

Kohta joudun valitettavasti lopettamaan tämän nettityösuhde-edun hyödyntämisen (tosin työajan ulkopuolella, ettei kukaan saa hernettä nenään). Nimittäin Alko menee kiinni jo vajaan kolmen ja puolen tunnin kuluttua, enkä tahdo mitenkään myöhästyä perjantaipulloni ostamisesta (kun en myöhästynyt maanantaina, tiistaina, keski....). Hiukan jo maksaa kyllä pistelee.

Toivottavasti seriffimme kestää korkeatasoisen keskustelumme, eikä sensuroi taas asiallisia viestejämme, kuten eilen illalla. Luulen, että minulta siksi on jäänyt lukematta mahdolliset kommenttisi mm. armeijan sähköopillisiin lausuntoihini.

Terveisin Maurizio, reservin III-luokan viestialikersantti vuodelta -68 (2ErVK)

laturissa ? kirjoitti:

Hyvä Abu, ei varmaan missään laturissa ole "hiilejä". Monissa sen sijaan on joko 2 tai useampiakin hiiltä (sanan perusmuoto hiili). Lausessasi pitäisi lukea siis ...hiiliä...

Ehkäpä pitkä oleskelusi ulkomailla on sekoittanut myös kielioppiasi.

Lue lisää

Elettiin 1970-lukua. Kuplafolkkarini käynnistysmoottori teki tenän. Saatiin paikalle Guru (juhannuskännissä). Vetäisi haalarit niskaansa ja könysi Kuplan alle. Tuli takaisin tuossa tuokiossa, starttimoottori sylissään. Sitä sitten aukomaan ja ihmettelemään.

"Sultahan on menny tästä KEKÄLEET!"

Ensilukemalla sain käsityksen, että tässähän on harvinainen asiantuntija autopalstalle. Hyvä, hyvä. Uudelleen ja tarkemmin ajatuksella luettuna paljastui, että jututhan sisältävät aivan liikaa "epätotuuksia". Tällä en tarkoita kirjoitus- tai kielivirheitä, joilla minunkin tarinani on höystetty.

Huomioita
- ""sivistyneissä" piireissä on kyseisen tyypistä akkua ladattu KORREKTISTI aina akun kapasiteetti (Ah) jaettuna viidellätoista eli Sinun tapauksessasi akun alkulatausjännite on maksimissaan 3.6 ampeeria."

Lausahdus sisältää joko lapsuksen tai tiedon puutteesta johtuvan virheen. Pitänee kuulua: sopiva latausvirta on akun kapasiteetti (Ah) jaettuna latausajalla 15h. Sinun tapauksessasi 55Ah/15h=3,7A.
15h latausaika vastannee akun kapasiteetin ilmoituksessa käytettyä purkausaikaa. Eli, lataustapahtuman olisi syytä olla käänteinen kapasiteetin määrittelyssä käytetylle purkauskokeelle.
(Abun ohje muuttui myöhemmin yllättäen arvoksi Ah/30h ??)

Akkuteoriaa:
Kun yksinkertaisella, vain muuntajalla ja tasasuuntaajalla varustetulla, akkulaturilla ladataan akkua yli yön, johtaa se helposti tilanteeseen, jossa akku alkaa lopuksi kiehua. Kunnon laturi tulee olla varustettu latausvirran ja -jännitteen säätöjärjestelmällä. Myös akun lämpötila on syytä tulla huomioiduksi.
Lyijyakkua ladattaessa ei varausjännite saisi ylittää arvoa n.2,3V/kenno. Tarkoittaa käytännössä 12V akulla 13,8 -14,4V arvoa.

Lainaus: "Toki pienemmilläkin ja hyvin suodatetuilla virroilla ladattaessa akun elinikä kasvaa melkoisesti eli alhaisilla virroilla lataaminen on erittäin suositeltavaa."

Liian pieni latausjännite (=pieni latausvirta) edesauttaa akun sulfatoitumista (hoono juttu) ja siksi pienitehoinen akkulaturi olisi syytä olla varustettu latauskondensaattorilla ja liipaisuautomatiikalla riittävän virtapulssin saavuttamiseksi. Vastoin väittämääsi, autoissa käytettävät käynnistysakut eivät ole herkkiä latausvirran suhteen. Sen sijaan hyytelöakut ovat latausjännitteen suhteen vaativampia.
Ei auton 3-vaiheisen vaihtovirtageneraattorin tuottama ja tasasuunnattu jännite suinkaan ole puhdasta tasajännitettä. Jännitevaihtelun suuruus riippuu kierrosluvusta ja generaattorin napaluvusta.

Kun jännite (U) on vakio, niin latausvirran (I) suuruus riippuu akun sisäisestä vastuksesta (Ri) ja laturin vastuksesta (Rla) saksalaisen prof. Georg Ohmin havaintoihin perustuvan lain kuvaamalla tavalla; I=U/(Ri Rla). Akun latauspiiriin sovellettuna U on potentiaaliero akkujännitteen ja laturin välillä.
Kysyjälle "varta" (joka toivottavasti ei ole Abun veriveli). Vaikka latauksen edetessä akun sisäinen vastus pienenee ja latausjännite pysyy vakiona, niin akkujännitteen nousun seurauksena laturisi akkuun syöttämä virta pienenee. Jos laturissasi on ampeerimittari korvattu ledinäytöllä, niin ledien sammuminen kuvaa latausvirran pienenemistä.

Akku yleensä:
-mitä suurempi kapasiteetti, sitä pienempi sisäinen vastus
--mitä korkeampi varaustila, sitä pienempi sisäinen vastus
-akun vanhetessa sisäinen vastus kasvaa ja kapasiteetti laskee
-mitä pienempi sisäinen vastus, sitä suurempi oikosulkuvirta
-mitä pienempi sisäinen vastus, sitä loivempi akun ominaiskäyrä (dU/dI)
-lämpötilan laskiessa, sisäinen vastus kasvaa. (hankala ilmiö talvella)
Eli, käytön kannalta on edullisinta mahdollisimman pieni akun sisäinen vastus. Kunnossa olevan akun resistanssi on suuruusluokkaa n. 0,03 ohmi.

Huomionarvoista:
Suurin teho akusta saadaan kuormitettaessa sitä virralla, joka on 50% oikosulkuvirrasta.
Valitettavasti valmistajat eivät ilmoita uuden akun sisäistä vastusta minkäänlaisessa muodossa. Mittaus omatoimisestikin onnistuu, mutta vaatii tarkoituksenmukaiset virta- ja jännitemittarit ja on työsuorituksena turhan monimutkainen suoritettavaksi.

Lainaus: "Tuskinpa olisin tätäkään kirjoittanut, ellen itse olisi kirjaimellisesti noudattanut tuota "kultaista" sääntöä. Naputtelen parhaillaan kuorma-auton akulla, jonka käyttöönotosta on jo kulunut yli 9 vuotta."
Mitä ihmeessä naputtelu tarkoittaa? Onko akku ollut vapaa-ajan käytössä esim. varavoimana sähkökatkoja ajatellen? Vai mihin 24V akkua on tarvittu? Älä vaan sano, että olet kuorma-autoilija, jonka kalustossa akku olisi noin kauan kestänyt? Ei varmasti kestä.

Taidatte olla vähintään pikkuserkuksia, "insinööri" ja "Abu Kahraba", kummankin jutut sisältävät siteeksi muutaman teknisen "sivistyssanan", ollakseen loppujen lopuksi pelkkää skeidaa.
"insinööri" on monesti todettu täysin autotekniikkaa ja fysiikan lainalaisuuksia tuntemattomaksi, todennäköisesti ajokortittomaksi 15-17-vuotiaaksi jullikaksi, joka häviölle jäätyään vaihtaa nimimerkkiä kuin kameleontti väriä. "Abu ..." puolestaan yrittää peittää syntyperänsä piilottamalla siniset silmänsä tummien aurinkolasien taakse.

Hiili, hiilet, hiiliä
Olkoon autossa tasavirta- tai vaihtovirtalaturi, on laturissa aina hiilet. Siis myös vaihtovirtalaturissa, mutta kummastakaan laturityypistä ei kannata sanoa, että se sisältää toimintakuntoisena hiiliä. Taidattekin aika moni tästä porukasta olla entisiä kolilaivan lämmittäjiä.

veljenpoika kirjoitti:

Ensilukemalla sain käsityksen, että tässähän on harvinainen asiantuntija autopalstalle. Hyvä, hyvä. Uudelleen ja tarkemmin ajatuksella luettuna paljastui, että jututhan sisältävät aivan liikaa "epätotuuksia". Tällä en tarkoita kirjoitus- tai kielivirheitä, joilla minunkin tarinani on höystetty.

Huomioita
- ""sivistyneissä" piireissä on kyseisen tyypistä akkua ladattu KORREKTISTI aina akun kapasiteetti (Ah) jaettuna viidellätoista eli Sinun tapauksessasi akun alkulatausjännite on maksimissaan 3.6 ampeeria."

Lausahdus sisältää joko lapsuksen tai tiedon puutteesta johtuvan virheen. Pitänee kuulua: sopiva latausvirta on akun kapasiteetti (Ah) jaettuna latausajalla 15h. Sinun tapauksessasi 55Ah/15h=3,7A.
15h latausaika vastannee akun kapasiteetin ilmoituksessa käytettyä purkausaikaa. Eli, lataustapahtuman olisi syytä olla käänteinen kapasiteetin määrittelyssä käytetylle purkauskokeelle.
(Abun ohje muuttui myöhemmin yllättäen arvoksi Ah/30h ??)

Akkuteoriaa:
Kun yksinkertaisella, vain muuntajalla ja tasasuuntaajalla varustetulla, akkulaturilla ladataan akkua yli yön, johtaa se helposti tilanteeseen, jossa akku alkaa lopuksi kiehua. Kunnon laturi tulee olla varustettu latausvirran ja -jännitteen säätöjärjestelmällä. Myös akun lämpötila on syytä tulla huomioiduksi.
Lyijyakkua ladattaessa ei varausjännite saisi ylittää arvoa n.2,3V/kenno. Tarkoittaa käytännössä 12V akulla 13,8 -14,4V arvoa.

Lainaus: "Toki pienemmilläkin ja hyvin suodatetuilla virroilla ladattaessa akun elinikä kasvaa melkoisesti eli alhaisilla virroilla lataaminen on erittäin suositeltavaa."

Liian pieni latausjännite (=pieni latausvirta) edesauttaa akun sulfatoitumista (hoono juttu) ja siksi pienitehoinen akkulaturi olisi syytä olla varustettu latauskondensaattorilla ja liipaisuautomatiikalla riittävän virtapulssin saavuttamiseksi. Vastoin väittämääsi, autoissa käytettävät käynnistysakut eivät ole herkkiä latausvirran suhteen. Sen sijaan hyytelöakut ovat latausjännitteen suhteen vaativampia.
Ei auton 3-vaiheisen vaihtovirtageneraattorin tuottama ja tasasuunnattu jännite suinkaan ole puhdasta tasajännitettä. Jännitevaihtelun suuruus riippuu kierrosluvusta ja generaattorin napaluvusta.

Kun jännite (U) on vakio, niin latausvirran (I) suuruus riippuu akun sisäisestä vastuksesta (Ri) ja laturin vastuksesta (Rla) saksalaisen prof. Georg Ohmin havaintoihin perustuvan lain kuvaamalla tavalla; I=U/(Ri Rla). Akun latauspiiriin sovellettuna U on potentiaaliero akkujännitteen ja laturin välillä.
Kysyjälle "varta" (joka toivottavasti ei ole Abun veriveli). Vaikka latauksen edetessä akun sisäinen vastus pienenee ja latausjännite pysyy vakiona, niin akkujännitteen nousun seurauksena laturisi akkuun syöttämä virta pienenee. Jos laturissasi on ampeerimittari korvattu ledinäytöllä, niin ledien sammuminen kuvaa latausvirran pienenemistä.

Akku yleensä:
-mitä suurempi kapasiteetti, sitä pienempi sisäinen vastus
--mitä korkeampi varaustila, sitä pienempi sisäinen vastus
-akun vanhetessa sisäinen vastus kasvaa ja kapasiteetti laskee
-mitä pienempi sisäinen vastus, sitä suurempi oikosulkuvirta
-mitä pienempi sisäinen vastus, sitä loivempi akun ominaiskäyrä (dU/dI)
-lämpötilan laskiessa, sisäinen vastus kasvaa. (hankala ilmiö talvella)
Eli, käytön kannalta on edullisinta mahdollisimman pieni akun sisäinen vastus. Kunnossa olevan akun resistanssi on suuruusluokkaa n. 0,03 ohmi.

Huomionarvoista:
Suurin teho akusta saadaan kuormitettaessa sitä virralla, joka on 50% oikosulkuvirrasta.
Valitettavasti valmistajat eivät ilmoita uuden akun sisäistä vastusta minkäänlaisessa muodossa. Mittaus omatoimisestikin onnistuu, mutta vaatii tarkoituksenmukaiset virta- ja jännitemittarit ja on työsuorituksena turhan monimutkainen suoritettavaksi.

Lainaus: "Tuskinpa olisin tätäkään kirjoittanut, ellen itse olisi kirjaimellisesti noudattanut tuota "kultaista" sääntöä. Naputtelen parhaillaan kuorma-auton akulla, jonka käyttöönotosta on jo kulunut yli 9 vuotta."
Mitä ihmeessä naputtelu tarkoittaa? Onko akku ollut vapaa-ajan käytössä esim. varavoimana sähkökatkoja ajatellen? Vai mihin 24V akkua on tarvittu? Älä vaan sano, että olet kuorma-autoilija, jonka kalustossa akku olisi noin kauan kestänyt? Ei varmasti kestä.

Taidatte olla vähintään pikkuserkuksia, "insinööri" ja "Abu Kahraba", kummankin jutut sisältävät siteeksi muutaman teknisen "sivistyssanan", ollakseen loppujen lopuksi pelkkää skeidaa.
"insinööri" on monesti todettu täysin autotekniikkaa ja fysiikan lainalaisuuksia tuntemattomaksi, todennäköisesti ajokortittomaksi 15-17-vuotiaaksi jullikaksi, joka häviölle jäätyään vaihtaa nimimerkkiä kuin kameleontti väriä. "Abu ..." puolestaan yrittää peittää syntyperänsä piilottamalla siniset silmänsä tummien aurinkolasien taakse.

Hiili, hiilet, hiiliä
Olkoon autossa tasavirta- tai vaihtovirtalaturi, on laturissa aina hiilet. Siis myös vaihtovirtalaturissa, mutta kummastakaan laturityypistä ei kannata sanoa, että se sisältää toimintakuntoisena hiiliä. Taidattekin aika moni tästä porukasta olla entisiä kolilaivan lämmittäjiä.

Lue lisää

Jo muinaiset roomalaiset huusivat kurkkunsa käheiksi: "Panem et circences!": Leipää ja sirkushuveja! Leipä on jo syöty ja sirkushuvit ovat loppuneet.

Res non verba; Todellisia ja konkreettisia tuloksia on jo aivan riittämiin, joten epämääräinen sananhelinä jääköön omaan arvoonsa.

Itse katson asian loppunkäsitellyksi: "Tolle Lege!" eli otapa poika kirja käteen ja ala opiskelut ja tavaa sanomat uudestaan. Ah/30 alkaa kun happo ryhtyy kuplimaan.

Akkua on käsiteltävä hellästi silkkikäsinein kuin naista. Tämän vuoksi naisten elinkaari on yleensä huomattavasti pidempi kuin karvanaaamojen - ainakin minun naisteni osalta. Käsittele siis waimoasi ja syrjähyppyjä kuin happoakkua! Jos et tuota tee, hapot saattavat roiskahtaa silmille.

Tuskinpa olen tietokonettani, hätävaloja ja 12 voltin ilmastointilaitetta (Desert Cooler) asentanut kuorma-autoon.

veljenpoika kirjoitti:

Ensilukemalla sain käsityksen, että tässähän on harvinainen asiantuntija autopalstalle. Hyvä, hyvä. Uudelleen ja tarkemmin ajatuksella luettuna paljastui, että jututhan sisältävät aivan liikaa "epätotuuksia". Tällä en tarkoita kirjoitus- tai kielivirheitä, joilla minunkin tarinani on höystetty.

Huomioita
- ""sivistyneissä" piireissä on kyseisen tyypistä akkua ladattu KORREKTISTI aina akun kapasiteetti (Ah) jaettuna viidellätoista eli Sinun tapauksessasi akun alkulatausjännite on maksimissaan 3.6 ampeeria."

Lausahdus sisältää joko lapsuksen tai tiedon puutteesta johtuvan virheen. Pitänee kuulua: sopiva latausvirta on akun kapasiteetti (Ah) jaettuna latausajalla 15h. Sinun tapauksessasi 55Ah/15h=3,7A.
15h latausaika vastannee akun kapasiteetin ilmoituksessa käytettyä purkausaikaa. Eli, lataustapahtuman olisi syytä olla käänteinen kapasiteetin määrittelyssä käytetylle purkauskokeelle.
(Abun ohje muuttui myöhemmin yllättäen arvoksi Ah/30h ??)

Akkuteoriaa:
Kun yksinkertaisella, vain muuntajalla ja tasasuuntaajalla varustetulla, akkulaturilla ladataan akkua yli yön, johtaa se helposti tilanteeseen, jossa akku alkaa lopuksi kiehua. Kunnon laturi tulee olla varustettu latausvirran ja -jännitteen säätöjärjestelmällä. Myös akun lämpötila on syytä tulla huomioiduksi.
Lyijyakkua ladattaessa ei varausjännite saisi ylittää arvoa n.2,3V/kenno. Tarkoittaa käytännössä 12V akulla 13,8 -14,4V arvoa.

Lainaus: "Toki pienemmilläkin ja hyvin suodatetuilla virroilla ladattaessa akun elinikä kasvaa melkoisesti eli alhaisilla virroilla lataaminen on erittäin suositeltavaa."

Liian pieni latausjännite (=pieni latausvirta) edesauttaa akun sulfatoitumista (hoono juttu) ja siksi pienitehoinen akkulaturi olisi syytä olla varustettu latauskondensaattorilla ja liipaisuautomatiikalla riittävän virtapulssin saavuttamiseksi. Vastoin väittämääsi, autoissa käytettävät käynnistysakut eivät ole herkkiä latausvirran suhteen. Sen sijaan hyytelöakut ovat latausjännitteen suhteen vaativampia.
Ei auton 3-vaiheisen vaihtovirtageneraattorin tuottama ja tasasuunnattu jännite suinkaan ole puhdasta tasajännitettä. Jännitevaihtelun suuruus riippuu kierrosluvusta ja generaattorin napaluvusta.

Kun jännite (U) on vakio, niin latausvirran (I) suuruus riippuu akun sisäisestä vastuksesta (Ri) ja laturin vastuksesta (Rla) saksalaisen prof. Georg Ohmin havaintoihin perustuvan lain kuvaamalla tavalla; I=U/(Ri Rla). Akun latauspiiriin sovellettuna U on potentiaaliero akkujännitteen ja laturin välillä.
Kysyjälle "varta" (joka toivottavasti ei ole Abun veriveli). Vaikka latauksen edetessä akun sisäinen vastus pienenee ja latausjännite pysyy vakiona, niin akkujännitteen nousun seurauksena laturisi akkuun syöttämä virta pienenee. Jos laturissasi on ampeerimittari korvattu ledinäytöllä, niin ledien sammuminen kuvaa latausvirran pienenemistä.

Akku yleensä:
-mitä suurempi kapasiteetti, sitä pienempi sisäinen vastus
--mitä korkeampi varaustila, sitä pienempi sisäinen vastus
-akun vanhetessa sisäinen vastus kasvaa ja kapasiteetti laskee
-mitä pienempi sisäinen vastus, sitä suurempi oikosulkuvirta
-mitä pienempi sisäinen vastus, sitä loivempi akun ominaiskäyrä (dU/dI)
-lämpötilan laskiessa, sisäinen vastus kasvaa. (hankala ilmiö talvella)
Eli, käytön kannalta on edullisinta mahdollisimman pieni akun sisäinen vastus. Kunnossa olevan akun resistanssi on suuruusluokkaa n. 0,03 ohmi.

Huomionarvoista:
Suurin teho akusta saadaan kuormitettaessa sitä virralla, joka on 50% oikosulkuvirrasta.
Valitettavasti valmistajat eivät ilmoita uuden akun sisäistä vastusta minkäänlaisessa muodossa. Mittaus omatoimisestikin onnistuu, mutta vaatii tarkoituksenmukaiset virta- ja jännitemittarit ja on työsuorituksena turhan monimutkainen suoritettavaksi.

Lainaus: "Tuskinpa olisin tätäkään kirjoittanut, ellen itse olisi kirjaimellisesti noudattanut tuota "kultaista" sääntöä. Naputtelen parhaillaan kuorma-auton akulla, jonka käyttöönotosta on jo kulunut yli 9 vuotta."
Mitä ihmeessä naputtelu tarkoittaa? Onko akku ollut vapaa-ajan käytössä esim. varavoimana sähkökatkoja ajatellen? Vai mihin 24V akkua on tarvittu? Älä vaan sano, että olet kuorma-autoilija, jonka kalustossa akku olisi noin kauan kestänyt? Ei varmasti kestä.

Taidatte olla vähintään pikkuserkuksia, "insinööri" ja "Abu Kahraba", kummankin jutut sisältävät siteeksi muutaman teknisen "sivistyssanan", ollakseen loppujen lopuksi pelkkää skeidaa.
"insinööri" on monesti todettu täysin autotekniikkaa ja fysiikan lainalaisuuksia tuntemattomaksi, todennäköisesti ajokortittomaksi 15-17-vuotiaaksi jullikaksi, joka häviölle jäätyään vaihtaa nimimerkkiä kuin kameleontti väriä. "Abu ..." puolestaan yrittää peittää syntyperänsä piilottamalla siniset silmänsä tummien aurinkolasien taakse.

Hiili, hiilet, hiiliä
Olkoon autossa tasavirta- tai vaihtovirtalaturi, on laturissa aina hiilet. Siis myös vaihtovirtalaturissa, mutta kummastakaan laturityypistä ei kannata sanoa, että se sisältää toimintakuntoisena hiiliä. Taidattekin aika moni tästä porukasta olla entisiä kolilaivan lämmittäjiä.

Lue lisää

Hyvä opiskelijanalku,

Yleissääntönä akkujen kuin akkujen lataamisesta on todettava, ettei niitä ladata sanoilla vaan virralla, luonnollistikin akkutyypistä riippuen.

Jos pipoasi todella kiristää, niin esitän, että marssit Fabianinkatu 2:een ja haet käsiisi Pääesikunnan everstin arvoisen viestitarkastajan ja laukaiset päin naamaa, että heidän ohjesääntönsä ja PMK-kokoelmansa ovat akkujenkin osalta päin potaskaa.

Jos olet kenties sattumakorpraali , honoris causa, lennät varmastikin siivettömänä ja sotilaslapikkaan vauhdittamana katukivetykseen.

veljenpoika kirjoitti:

Ensilukemalla sain käsityksen, että tässähän on harvinainen asiantuntija autopalstalle. Hyvä, hyvä. Uudelleen ja tarkemmin ajatuksella luettuna paljastui, että jututhan sisältävät aivan liikaa "epätotuuksia". Tällä en tarkoita kirjoitus- tai kielivirheitä, joilla minunkin tarinani on höystetty.

Huomioita
- ""sivistyneissä" piireissä on kyseisen tyypistä akkua ladattu KORREKTISTI aina akun kapasiteetti (Ah) jaettuna viidellätoista eli Sinun tapauksessasi akun alkulatausjännite on maksimissaan 3.6 ampeeria."

Lausahdus sisältää joko lapsuksen tai tiedon puutteesta johtuvan virheen. Pitänee kuulua: sopiva latausvirta on akun kapasiteetti (Ah) jaettuna latausajalla 15h. Sinun tapauksessasi 55Ah/15h=3,7A.
15h latausaika vastannee akun kapasiteetin ilmoituksessa käytettyä purkausaikaa. Eli, lataustapahtuman olisi syytä olla käänteinen kapasiteetin määrittelyssä käytetylle purkauskokeelle.
(Abun ohje muuttui myöhemmin yllättäen arvoksi Ah/30h ??)

Akkuteoriaa:
Kun yksinkertaisella, vain muuntajalla ja tasasuuntaajalla varustetulla, akkulaturilla ladataan akkua yli yön, johtaa se helposti tilanteeseen, jossa akku alkaa lopuksi kiehua. Kunnon laturi tulee olla varustettu latausvirran ja -jännitteen säätöjärjestelmällä. Myös akun lämpötila on syytä tulla huomioiduksi.
Lyijyakkua ladattaessa ei varausjännite saisi ylittää arvoa n.2,3V/kenno. Tarkoittaa käytännössä 12V akulla 13,8 -14,4V arvoa.

Lainaus: "Toki pienemmilläkin ja hyvin suodatetuilla virroilla ladattaessa akun elinikä kasvaa melkoisesti eli alhaisilla virroilla lataaminen on erittäin suositeltavaa."

Liian pieni latausjännite (=pieni latausvirta) edesauttaa akun sulfatoitumista (hoono juttu) ja siksi pienitehoinen akkulaturi olisi syytä olla varustettu latauskondensaattorilla ja liipaisuautomatiikalla riittävän virtapulssin saavuttamiseksi. Vastoin väittämääsi, autoissa käytettävät käynnistysakut eivät ole herkkiä latausvirran suhteen. Sen sijaan hyytelöakut ovat latausjännitteen suhteen vaativampia.
Ei auton 3-vaiheisen vaihtovirtageneraattorin tuottama ja tasasuunnattu jännite suinkaan ole puhdasta tasajännitettä. Jännitevaihtelun suuruus riippuu kierrosluvusta ja generaattorin napaluvusta.

Kun jännite (U) on vakio, niin latausvirran (I) suuruus riippuu akun sisäisestä vastuksesta (Ri) ja laturin vastuksesta (Rla) saksalaisen prof. Georg Ohmin havaintoihin perustuvan lain kuvaamalla tavalla; I=U/(Ri Rla). Akun latauspiiriin sovellettuna U on potentiaaliero akkujännitteen ja laturin välillä.
Kysyjälle "varta" (joka toivottavasti ei ole Abun veriveli). Vaikka latauksen edetessä akun sisäinen vastus pienenee ja latausjännite pysyy vakiona, niin akkujännitteen nousun seurauksena laturisi akkuun syöttämä virta pienenee. Jos laturissasi on ampeerimittari korvattu ledinäytöllä, niin ledien sammuminen kuvaa latausvirran pienenemistä.

Akku yleensä:
-mitä suurempi kapasiteetti, sitä pienempi sisäinen vastus
--mitä korkeampi varaustila, sitä pienempi sisäinen vastus
-akun vanhetessa sisäinen vastus kasvaa ja kapasiteetti laskee
-mitä pienempi sisäinen vastus, sitä suurempi oikosulkuvirta
-mitä pienempi sisäinen vastus, sitä loivempi akun ominaiskäyrä (dU/dI)
-lämpötilan laskiessa, sisäinen vastus kasvaa. (hankala ilmiö talvella)
Eli, käytön kannalta on edullisinta mahdollisimman pieni akun sisäinen vastus. Kunnossa olevan akun resistanssi on suuruusluokkaa n. 0,03 ohmi.

Huomionarvoista:
Suurin teho akusta saadaan kuormitettaessa sitä virralla, joka on 50% oikosulkuvirrasta.
Valitettavasti valmistajat eivät ilmoita uuden akun sisäistä vastusta minkäänlaisessa muodossa. Mittaus omatoimisestikin onnistuu, mutta vaatii tarkoituksenmukaiset virta- ja jännitemittarit ja on työsuorituksena turhan monimutkainen suoritettavaksi.

Lainaus: "Tuskinpa olisin tätäkään kirjoittanut, ellen itse olisi kirjaimellisesti noudattanut tuota "kultaista" sääntöä. Naputtelen parhaillaan kuorma-auton akulla, jonka käyttöönotosta on jo kulunut yli 9 vuotta."
Mitä ihmeessä naputtelu tarkoittaa? Onko akku ollut vapaa-ajan käytössä esim. varavoimana sähkökatkoja ajatellen? Vai mihin 24V akkua on tarvittu? Älä vaan sano, että olet kuorma-autoilija, jonka kalustossa akku olisi noin kauan kestänyt? Ei varmasti kestä.

Taidatte olla vähintään pikkuserkuksia, "insinööri" ja "Abu Kahraba", kummankin jutut sisältävät siteeksi muutaman teknisen "sivistyssanan", ollakseen loppujen lopuksi pelkkää skeidaa.
"insinööri" on monesti todettu täysin autotekniikkaa ja fysiikan lainalaisuuksia tuntemattomaksi, todennäköisesti ajokortittomaksi 15-17-vuotiaaksi jullikaksi, joka häviölle jäätyään vaihtaa nimimerkkiä kuin kameleontti väriä. "Abu ..." puolestaan yrittää peittää syntyperänsä piilottamalla siniset silmänsä tummien aurinkolasien taakse.

Hiili, hiilet, hiiliä
Olkoon autossa tasavirta- tai vaihtovirtalaturi, on laturissa aina hiilet. Siis myös vaihtovirtalaturissa, mutta kummastakaan laturityypistä ei kannata sanoa, että se sisältää toimintakuntoisena hiiliä. Taidattekin aika moni tästä porukasta olla entisiä kolilaivan lämmittäjiä.

Lue lisää

Korjaisin muutaman kirjoituksessasi olevan asiavirheen, kaikella ystävyydellä.

Kun puhutaan akkujen varauksesta ns. syklaavassa käytössä on oikea varausjännite 14,0...14,4 V.

Akun varauspiirissä on aivan oikein mukana akun ja latauslaitteen sisäinen impedanssi, mutta jos noilla arvoilla laskee latausvirtaa saa aivan liian suuren arvon. Merkittävä tekijä on nimittäin akun vastajännite, esim. Uv = 12,7 V. Ellei latausjännite Ul ylitä tätä, ei virtaakaan kulje. Siis I = (Ul - Uv) / (Ri Rla).

Olet oikeassa tuossa akun antamassa suurimmassa tehossa. Tällainen tulee käytännössä esiin kun moottoria käynnistetään. Akkujen sisäisistä vastuksista saa kyllä tietoa esim akkuvalmistajien internet sivuilta.

Sitten vielä lopuksi. Maailmassa on vuosikymmeniä valmistettu generaattoreita joissa ei ole hiiliharjoja. Niin perinteisissä vahvavirtasovelluksissa kuin moottorikulkuneuvojen latureissa on harjattomat ratkaisut varsin tavallisia. Se ettei sellaista ole jokamiehen henkilöautossa, ei tarkoita sitä, ettei niitä ammattikäytössä olisi.

Maurizio kirjoitti:

Korjaisin muutaman kirjoituksessasi olevan asiavirheen, kaikella ystävyydellä.

Kun puhutaan akkujen varauksesta ns. syklaavassa käytössä on oikea varausjännite 14,0...14,4 V.

Akun varauspiirissä on aivan oikein mukana akun ja latauslaitteen sisäinen impedanssi, mutta jos noilla arvoilla laskee latausvirtaa saa aivan liian suuren arvon. Merkittävä tekijä on nimittäin akun vastajännite, esim. Uv = 12,7 V. Ellei latausjännite Ul ylitä tätä, ei virtaakaan kulje. Siis I = (Ul - Uv) / (Ri Rla).

Olet oikeassa tuossa akun antamassa suurimmassa tehossa. Tällainen tulee käytännössä esiin kun moottoria käynnistetään. Akkujen sisäisistä vastuksista saa kyllä tietoa esim akkuvalmistajien internet sivuilta.

Sitten vielä lopuksi. Maailmassa on vuosikymmeniä valmistettu generaattoreita joissa ei ole hiiliharjoja. Niin perinteisissä vahvavirtasovelluksissa kuin moottorikulkuneuvojen latureissa on harjattomat ratkaisut varsin tavallisia. Se ettei sellaista ole jokamiehen henkilöautossa, ei tarkoita sitä, ettei niitä ammattikäytössä olisi.

Lue lisää

Lasten kanssa ei pitäisi lähteä kinaamaan, sillä kinahan ei lopu koskaan. Jos kuitenkin vielä tämän kerran...

Jo kirjoittaessani epäilin, että tuleeko käsite potentiaaliero ymmärretyksi ja eihän se tullut.
Jos kaksi tasavirtalähdettä, 12V ja 10V, kytketään keskenään siten, että yhden plusnapa yhdistetään toisen miinusnapaan, niin potentiaaliero vapaiden napojen ( /-) välillä on 12V 10V=22V. Jos navat yhdistetään siten, että samannimiset tulevat vastakkain ( / tai -/-), niin potentiaaliero vapaiden napojen välillä on 12V-10V=2V. Näinhän se menee.
I=U/R, mutta nykyaikaiset akkulaturit ovat toki hieman monipuolisempia ja osaavat tehdä akun napajännitteestä ja ympäristötekijöistä johtopäätöksiä akkua ladatessaan. Miten oikeoppinen akun lataus tapahtuu, siihen mahdollisesti palaan myöhemmin toisessa yhteydessä ja ilmiön kuvaamiseen en tarvitse armeijan ohjesääntökirjoja. (nuoria olette, kovasti nuoria)

Hiilettömän laturin jätin "täkyksi" johon odotinkin poikien reagoivan, mutta se ei tapahtunut ihan odottamallani tavalla. "Kaikkien generaattorien äiti" on tietysti se jossa ei hiiliä tarvita. Muistanette peruskoulun fysiikan opetuksesta , - vai olitteko poissa siltäkin tunnilta -, opettajan näyttämän demon sähkön synnystä. Mitä tapahtuu, kun kestomagneettia liikutellaa johdinkelan sisällä? Sähkövirtaahan se johtimien päihin yhdistetty herkkä mittari viisarin värähdysenä osoitti. Tämä ilmiö sovellettuna käytännön elämään; kun generaattorin roottori on kestomagneettinavoilla varustettu, ei hiiliä eikä harjoja tarvita. Tällainen ratkaisu on, yllätys yllätys, nykypäivää. Joissain Hondan moottoripyörissä (esim. VTR1000F) on suoraan kampiakselille asennetu kestomagneettinavoilla varustettu generaattori. Miten generaattorin säätö tapahtuu, siitä minulla ei ole aavistustakaan.
Linkki: http://wazi.borec.cz/ kohta 'Mikrofise', 2. kuvarivi ylhäältä, oikeanpuoleisin kuva.

Myös meidän katukuvassa sattaa liikkua kalliimman hintaluokan dieselautoja, joissa on liukurenkaaton vesijäähdytteinen Bosch'n laturi. Konstruktio on nerokas, kun magnetointikäämi on kyetty rakentamaan kiinteäksi ja sen kautta kuitenkin pystytään ohjaamaan generaattoria!!! Kyllä saksalainen osaa.

Ei riitä että pelkästään sanoo akun sisäisen vastuksen arvojen löytyvän akkuvalmistajan sivuilta, vaan täytyy antaa lisäksi linkki todisteeksi. Mistä nettiosoitteesta löytyy esim. Varta-akkujen vastusarvot?

Ps. Älkää suotta harjoittako kopy pastea vieraskielisillä tekstinpätkillä, joiden syntyyn teillä ei ole mitään tekoa, herätätte vain säälinsekaisia nauruntyrskäähdyksiä lukijoissa. Olihan täällä muinoin 16-vuotias kaikkien alojen asiantuntija, joka höysti juttujaan, nyt niin ajankohtaisen Hitlerin, teoksen Mein Kampf teksteillä. Huonot jäi jäljet kummastakin.

veljenpoika kirjoitti:

Lasten kanssa ei pitäisi lähteä kinaamaan, sillä kinahan ei lopu koskaan. Jos kuitenkin vielä tämän kerran...

Jo kirjoittaessani epäilin, että tuleeko käsite potentiaaliero ymmärretyksi ja eihän se tullut.
Jos kaksi tasavirtalähdettä, 12V ja 10V, kytketään keskenään siten, että yhden plusnapa yhdistetään toisen miinusnapaan, niin potentiaaliero vapaiden napojen ( /-) välillä on 12V 10V=22V. Jos navat yhdistetään siten, että samannimiset tulevat vastakkain ( / tai -/-), niin potentiaaliero vapaiden napojen välillä on 12V-10V=2V. Näinhän se menee.
I=U/R, mutta nykyaikaiset akkulaturit ovat toki hieman monipuolisempia ja osaavat tehdä akun napajännitteestä ja ympäristötekijöistä johtopäätöksiä akkua ladatessaan. Miten oikeoppinen akun lataus tapahtuu, siihen mahdollisesti palaan myöhemmin toisessa yhteydessä ja ilmiön kuvaamiseen en tarvitse armeijan ohjesääntökirjoja. (nuoria olette, kovasti nuoria)

Hiilettömän laturin jätin "täkyksi" johon odotinkin poikien reagoivan, mutta se ei tapahtunut ihan odottamallani tavalla. "Kaikkien generaattorien äiti" on tietysti se jossa ei hiiliä tarvita. Muistanette peruskoulun fysiikan opetuksesta , - vai olitteko poissa siltäkin tunnilta -, opettajan näyttämän demon sähkön synnystä. Mitä tapahtuu, kun kestomagneettia liikutellaa johdinkelan sisällä? Sähkövirtaahan se johtimien päihin yhdistetty herkkä mittari viisarin värähdysenä osoitti. Tämä ilmiö sovellettuna käytännön elämään; kun generaattorin roottori on kestomagneettinavoilla varustettu, ei hiiliä eikä harjoja tarvita. Tällainen ratkaisu on, yllätys yllätys, nykypäivää. Joissain Hondan moottoripyörissä (esim. VTR1000F) on suoraan kampiakselille asennetu kestomagneettinavoilla varustettu generaattori. Miten generaattorin säätö tapahtuu, siitä minulla ei ole aavistustakaan.
Linkki: http://wazi.borec.cz/ kohta 'Mikrofise', 2. kuvarivi ylhäältä, oikeanpuoleisin kuva.

Myös meidän katukuvassa sattaa liikkua kalliimman hintaluokan dieselautoja, joissa on liukurenkaaton vesijäähdytteinen Bosch'n laturi. Konstruktio on nerokas, kun magnetointikäämi on kyetty rakentamaan kiinteäksi ja sen kautta kuitenkin pystytään ohjaamaan generaattoria!!! Kyllä saksalainen osaa.

Ei riitä että pelkästään sanoo akun sisäisen vastuksen arvojen löytyvän akkuvalmistajan sivuilta, vaan täytyy antaa lisäksi linkki todisteeksi. Mistä nettiosoitteesta löytyy esim. Varta-akkujen vastusarvot?

Ps. Älkää suotta harjoittako kopy pastea vieraskielisillä tekstinpätkillä, joiden syntyyn teillä ei ole mitään tekoa, herätätte vain säälinsekaisia nauruntyrskäähdyksiä lukijoissa. Olihan täällä muinoin 16-vuotias kaikkien alojen asiantuntija, joka höysti juttujaan, nyt niin ajankohtaisen Hitlerin, teoksen Mein Kampf teksteillä. Huonot jäi jäljet kummastakin.

Lue lisää

on varmaan kinata, siinä voi tuntea itsensä ajoittain ihan fiksuksi !

Pitkässä selostuksessasi jäi tosiaan sana "potentiaaliero" huomaamatta ja siitä johtuen annoin (Sinulle) turhaan tuon kaavan, mutta muita se ehkä hyödyttää.

Vartan (on kai ollut jo kymmenisen vuotta Varta-Bosch starttiakkupuolella) sivuja en tähän heti löytänyt, mutta maailman suurimpana akkuvalmistajana itseään pitävän Exiden akuista löytyy tietoa ainakin osoitteesta www.networkpower.exide.com Ne on kylläkin lähinnä tarkoitettu ihmisille jotka työkseen ovat akkujen kanssa tekemisissä.

ps. Abu'lle tiedoksi. Löysin vanhoja Bosch-papereita jossa puhuttiin mm. tuosta meille niin rakkaasta U-laturista. Ehkäpä palaan asiaan kun työt antaa aikaa.

Maurizio kirjoitti:

on varmaan kinata, siinä voi tuntea itsensä ajoittain ihan fiksuksi !

Pitkässä selostuksessasi jäi tosiaan sana "potentiaaliero" huomaamatta ja siitä johtuen annoin (Sinulle) turhaan tuon kaavan, mutta muita se ehkä hyödyttää.

Vartan (on kai ollut jo kymmenisen vuotta Varta-Bosch starttiakkupuolella) sivuja en tähän heti löytänyt, mutta maailman suurimpana akkuvalmistajana itseään pitävän Exiden akuista löytyy tietoa ainakin osoitteesta www.networkpower.exide.com Ne on kylläkin lähinnä tarkoitettu ihmisille jotka työkseen ovat akkujen kanssa tekemisissä.

ps. Abu'lle tiedoksi. Löysin vanhoja Bosch-papereita jossa puhuttiin mm. tuosta meille niin rakkaasta U-laturista. Ehkäpä palaan asiaan kun työt antaa aikaa.

Lue lisää

Nuo paperit kiinnostavat suuresti, mutta miten järjestyy henkilökohtainen "silta"?
Onko mitään tietoa Boschin 38/42 voltin järjestelmästä? Nehän tulivat Mercedekseen ja Bemariin jo aikoja sitten!

En ymmärrä, miksi se viesti siitä ampeerien ja volttien sekoittamisesta on katsottu poistamisen arvoiseksi. Sehän oli oikeaa asiaa ja aiheellinen- tosin räväkästi sanottu.

Ei sellainen henkilö, joka akkuasiaa osaa, sekoile volttien ja ampeerien kanssa.

Oikenkirjoitukseen pieni vihje: suomenkielessä vierasperäisten sanojen ekatavua kauempana olevat vokaalit kirjoitetaan pitkäksi, jos ne äännetään pitkänä.

selväksi kirjoitti:

En ymmärrä, miksi se viesti siitä ampeerien ja volttien sekoittamisesta on katsottu poistamisen arvoiseksi. Sehän oli oikeaa asiaa ja aiheellinen- tosin räväkästi sanottu.

Ei sellainen henkilö, joka akkuasiaa osaa, sekoile volttien ja ampeerien kanssa.

Oikenkirjoitukseen pieni vihje: suomenkielessä vierasperäisten sanojen ekatavua kauempana olevat vokaalit kirjoitetaan pitkäksi, jos ne äännetään pitkänä.

Lue lisää

Eiköhän tuo akku ala jo pikkuhiljaa täyttyä jännitteistä ja virroista...volteista ja ampeeereista?!
Jos ja kun noissa jännitteissä ja virroissa tapahtui joku kuperkeikkamainen voltti etunojassa taaksepäin, on se laskettava "lapsuksen" tilille, sillä samaisia totuuden helmiä olen jaellut erääseen lillukan varsiin takertumattomalle kuulijakunnalle Internetissä pvm:llä 01.09.2004 klo 17:22 Espanjan aikaa seuraavasti:

"Primero hay que calcular la necesidad de los amperios. Sí tenemos una batería de 90 Ah, no podemos cargarla con la corriente más que Ah/30; entonces con 3 amperios. Hasta que aparecen burbujas en el líquido de la batería del carro, se puede cargar con la corriente de Ah/15; en este caso con 6 amperios. Claro que se puede cargar con corriente más grande, si la batería es la propiedad de su vecino. ¡Pero los talleres de batería cargan con corrientes más grandes! Seguramente no cargan…están arruinando/destruyendo su batería con demasiado corriente."

Sanastoa:
corriente = virta
amperio = ampeeeri (ei siis "ampeerio")
batería = akku
demasiado = liiallinen, liikaa

Mitä me tästäkin opimme? Viitatakseni kolmanneksi viimeiseen lauseeseeni on todettava koko asian eli akkulatauksen ydinsanoma kertalaakilla: "Totta kai voidaan varata suuremmillakin virroilla, jos akku on naapurisi omaisuutta."

Katson siis juridisestakin näkökulmasta tarkasteltuna alkuperäisen tekstini täsmäävän ja tuota päivämäärää seuraavat versiot on laskettava kääntäjän kontolle.

Koska kaikesta päätellen asia meni kerralla "kaaliin" iberoamerikkalaiselle kuulijakunnalle ilman lillukanvarsia, on kai vakavasti ottaen ryhdyttävä laatimaan koko prosessista rautalangasta väännettyä mallia Härmän häijyille pilkun viilaajille.

Saludito, "Padre de Electricidad"

Abu Kahraba kirjoitti:

Eiköhän tuo akku ala jo pikkuhiljaa täyttyä jännitteistä ja virroista...volteista ja ampeeereista?!
Jos ja kun noissa jännitteissä ja virroissa tapahtui joku kuperkeikkamainen voltti etunojassa taaksepäin, on se laskettava "lapsuksen" tilille, sillä samaisia totuuden helmiä olen jaellut erääseen lillukan varsiin takertumattomalle kuulijakunnalle Internetissä pvm:llä 01.09.2004 klo 17:22 Espanjan aikaa seuraavasti:

"Primero hay que calcular la necesidad de los amperios. Sí tenemos una batería de 90 Ah, no podemos cargarla con la corriente más que Ah/30; entonces con 3 amperios. Hasta que aparecen burbujas en el líquido de la batería del carro, se puede cargar con la corriente de Ah/15; en este caso con 6 amperios. Claro que se puede cargar con corriente más grande, si la batería es la propiedad de su vecino. ¡Pero los talleres de batería cargan con corrientes más grandes! Seguramente no cargan…están arruinando/destruyendo su batería con demasiado corriente."

Sanastoa:
corriente = virta
amperio = ampeeeri (ei siis "ampeerio")
batería = akku
demasiado = liiallinen, liikaa

Mitä me tästäkin opimme? Viitatakseni kolmanneksi viimeiseen lauseeseeni on todettava koko asian eli akkulatauksen ydinsanoma kertalaakilla: "Totta kai voidaan varata suuremmillakin virroilla, jos akku on naapurisi omaisuutta."

Katson siis juridisestakin näkökulmasta tarkasteltuna alkuperäisen tekstini täsmäävän ja tuota päivämäärää seuraavat versiot on laskettava kääntäjän kontolle.

Koska kaikesta päätellen asia meni kerralla "kaaliin" iberoamerikkalaiselle kuulijakunnalle ilman lillukanvarsia, on kai vakavasti ottaen ryhdyttävä laatimaan koko prosessista rautalangasta väännettyä mallia Härmän häijyille pilkun viilaajille.

Saludito, "Padre de Electricidad"

Lue lisää

Ainahan toki roiskahtelee, kun rapataan urakalla. Lopeta jo Sähköpappa tuon päivänselvän asian tahkoaminen"! Ei se kuitenkaan mahdu jok'ikisen jyvänpiilottajan kaaliin. Eihän kauhalla voi ammentaa, jos on lusikalla annettu.

Itse opin tuon virtasäännön jo Viestirykmentin "Sotkusta" (= Sotilaskoti; "Casa de los Soldados") ostamastani Viestimies-kirjasta jo alokasajan ensi viikon aikana.

selväksi kirjoitti:

En ymmärrä, miksi se viesti siitä ampeerien ja volttien sekoittamisesta on katsottu poistamisen arvoiseksi. Sehän oli oikeaa asiaa ja aiheellinen- tosin räväkästi sanottu.

Ei sellainen henkilö, joka akkuasiaa osaa, sekoile volttien ja ampeerien kanssa.

Oikenkirjoitukseen pieni vihje: suomenkielessä vierasperäisten sanojen ekatavua kauempana olevat vokaalit kirjoitetaan pitkäksi, jos ne äännetään pitkänä.

Lue lisää

Arvoisa puupää poistit viestejäni, kun keskustelu Abu ystäväni kanssa alkoi saada mielenkiintoa ?

oi miksi, kirjoitti:

Arvoisa puupää poistit viestejäni, kun keskustelu Abu ystäväni kanssa alkoi saada mielenkiintoa ?

Onhan se todettava, ettei noilla nykyisillä idioottivarmoilla ("fool-proof") kotilatureilla - niiden pienen ampeerimäärän vuoksi - voida akkua tuhota edes ankeimmissakaan kotioloissa. Pane siis hyvä akkuvarailija siellä kotona vaan huoletta töpselit seinille Imatran Voiman 220 volttiin.
Joka tapauksessa, jos tuo kotilaturi noudattaisi tuota Abu-sedän oikeaoppisesti korostamaa kultaista maximivirran sääntöä (Ah/15), niin kaikki häviöt huomioiden tyhjän akun lataaminen on loppujen lopuksi noin 32-36 tunnin rupeama.

Satuin lukemaan tuon Shefun sensuroiman kommentin, jossa Abu-setä esitti melko mielenkiintoisia - tosin hieman aggressiivisiakin kommentteja ja kannanottoja - joten en voi tulla muuhun lopputulokseen, että sheriffi on suomalaiseen keskiluokkaan kuuluva upouuden Volvon omistaja ja jonka harteita ja omatuntoa painaa erittäin todennäköisesti aseistakieltäytymisilmiö yhteisen Isänmaamme puolustamiseksi. Hänen mahdollista kuulumista tiettyyn vähemmistöryhmään en halua spekuloida.

Kyllähän ne autojen laturit puskevat jopa 250 ampeeria suodattamattomia virtoja tuon kielletyn lämpötila-alueen ( 32 Celsiusta) yläpuolella kuuman konepellin alla ja akkujen hauraiden lyijylevyjen ollessa samalla koko ajan tärinän ja tutinan alaisena. Tuossa piileeekin selitys, miksi auton akun elinikä on (odotetustikin!) noin lyhykäinen.

Itselläni on jo 11 vuotta vanha 180 Ah:n akku ilmastoidussa huoneessa, jota olen hissukseen lataillut jatkuvasti vain 1 (yhden) ampeerin hienosuodatetulla virralla ja akku vaikuttaa edelleen suorastaan tuliterältä jopa kennojen nesteen mitattujen ominaispainojen valossa. Suodatinkondensaattoreiden kapasiteettikin rippelin poistamiseksi on peräti 18.800 mikrofaradia. Mutta mikä tärkeintä, olen itse kyhännut tuon niin luotettavan "kotilaturini" hylätystä invertteristä, jolla voin tarvittaessa ladata kaikenkarvaisia NiCd- ja jopa lipeäakkuja sallittujen maksimivirtojen puitteissa. Tosin tuo huolella suoritettu lataamisoperaatio vaatii ehdottomasti nuo Abu-sedän mainitsemat virta- ja jännitemittarit tiettyjen toleranssien sisällä pysyäksemme.

Nykyisten autojen latureiden oikea nimitys olisikin siis - syystäkin - akkujen "raiskausaparaatti", mutta maailma muttuu Eskoseni. Jo ollaan huimaa vauhtia menossa jo (eräiden automerkien osalta jo vuodesta 1998 alkaen) 38 voltin järjestelmään koko maailmassa, jossa on 42 voltin laturit tuon raiskausilmiön eliminoimiseksi.

oi miksi, kirjoitti:

Arvoisa puupää poistit viestejäni, kun keskustelu Abu ystäväni kanssa alkoi saada mielenkiintoa ?

Arvoisa palstan valvoja,

Pyydän ystävällisesti 24 tunnin kuluessa perusteita tälle palstalle, miksi oheiseen keskusteluun liittyvät 2 (kaksi) viestiä poistettiin mitään syytä ilmoittamatta kummallekaan osapuolelle. Itse en todennut pienintäkään syytä niiden poistamiseksi. Sitävastoin kahdessa viestissä selvästi rikottiin
törkeällä tavalla määräyksiä, mutta niihin ei puututtu millään tavalla. Niihin on turha puuttua enää jälkikäteen, sillä kaikki keskustelun viestit on kopioitu erästä laajamittaista sosiaalipsykologista tutkimusta varten.

Onko se todellakin viestini hylkäämisen aihe, jos mainitsin, että toimiessani sotaoikeuden valantehneenä tuomarina, kaikki tuottamuksellisesti (tahallisesti/laiminlyönnin kautta) valtiolle materiaalista vahinkoa aiheutetut tapaukset jouduttiin viemään sotaoikeuteen, sillä ei edes Puolustuvoimain Komentajalla ollut oikeutta ja valtaa tehdä päätöksiä ko. tapauksissa?

Toisin sanoen viestimies Möttönen panee akustoon tuottamuksellisesti liian suuren latausvirran tuhoten näin akun, joka valitettavasti on Valtion omaisuutta. Tapaus meni "noina vanhoina hyvinä aikoina" automaattisesti sotaoikeuden päätettäväksi.

Samalla haluan muistuttaa, että Suomi tunnetaan maailmalla demokratian edelläkävijänä ja länsidemokratian esimerkkivaltiona, jonka kunnioitettu presidentti on toiminut aikaisemmin maan oikeusministerinä.

Koska itsekin olen edustanut - tosin eläkkeelle siirtyneenä - itsenäisen Suomen Tasavallan oikeuslaitosta, katson että kaikilla osapuolilla tulee olla samanarvoinen oikeus saada tietoonsa ainakin rangaistukseen johtavat syyt.

Ottakaamme esimerkiksi nykyisin voimassaolevasta Suomen Lakikirjasta esimerkki ulosottomiehen oikeuksista ja velvollisuuksista. Hänen tulee aina ennen ulosottopäätöstä kuulla tasapuolisesti molempia osapuolia ja antaa kirjallinen tieto osapuolille.

Koska katson kuuukausittain 35% lähdeveroa Suomen Valtiolle maksavana kansalaisena omaavani tasavertaisen kansalaisoikeuden muiden suomalaisten kanssa, katson asialliseksi ryhtyä toimenpiteisiin kyseisen palstavalvojan väärinkäytöksen jälkiselvittelyjä varten.

En elämäni aikana ole yleensä tottunut neuvottelemaan "juoksupoikatasalla", joten
pyydän ystävällisesti suhtautumaan pyyntööni kaikella vakavuudella seuraavan 24 tunnin aikana.


Lopuksi huomautan, ettei pitäisi enää Euroopan Unionissa sekoittaa demokratiaa ja diktatuuria keskenään...etenkään SUOMESSA.

Ibn al Abu kirjoitti:

Onhan se todettava, ettei noilla nykyisillä idioottivarmoilla ("fool-proof") kotilatureilla - niiden pienen ampeerimäärän vuoksi - voida akkua tuhota edes ankeimmissakaan kotioloissa. Pane siis hyvä akkuvarailija siellä kotona vaan huoletta töpselit seinille Imatran Voiman 220 volttiin.
Joka tapauksessa, jos tuo kotilaturi noudattaisi tuota Abu-sedän oikeaoppisesti korostamaa kultaista maximivirran sääntöä (Ah/15), niin kaikki häviöt huomioiden tyhjän akun lataaminen on loppujen lopuksi noin 32-36 tunnin rupeama.

Satuin lukemaan tuon Shefun sensuroiman kommentin, jossa Abu-setä esitti melko mielenkiintoisia - tosin hieman aggressiivisiakin kommentteja ja kannanottoja - joten en voi tulla muuhun lopputulokseen, että sheriffi on suomalaiseen keskiluokkaan kuuluva upouuden Volvon omistaja ja jonka harteita ja omatuntoa painaa erittäin todennäköisesti aseistakieltäytymisilmiö yhteisen Isänmaamme puolustamiseksi. Hänen mahdollista kuulumista tiettyyn vähemmistöryhmään en halua spekuloida.

Kyllähän ne autojen laturit puskevat jopa 250 ampeeria suodattamattomia virtoja tuon kielletyn lämpötila-alueen ( 32 Celsiusta) yläpuolella kuuman konepellin alla ja akkujen hauraiden lyijylevyjen ollessa samalla koko ajan tärinän ja tutinan alaisena. Tuossa piileeekin selitys, miksi auton akun elinikä on (odotetustikin!) noin lyhykäinen.

Itselläni on jo 11 vuotta vanha 180 Ah:n akku ilmastoidussa huoneessa, jota olen hissukseen lataillut jatkuvasti vain 1 (yhden) ampeerin hienosuodatetulla virralla ja akku vaikuttaa edelleen suorastaan tuliterältä jopa kennojen nesteen mitattujen ominaispainojen valossa. Suodatinkondensaattoreiden kapasiteettikin rippelin poistamiseksi on peräti 18.800 mikrofaradia. Mutta mikä tärkeintä, olen itse kyhännut tuon niin luotettavan "kotilaturini" hylätystä invertteristä, jolla voin tarvittaessa ladata kaikenkarvaisia NiCd- ja jopa lipeäakkuja sallittujen maksimivirtojen puitteissa. Tosin tuo huolella suoritettu lataamisoperaatio vaatii ehdottomasti nuo Abu-sedän mainitsemat virta- ja jännitemittarit tiettyjen toleranssien sisällä pysyäksemme.

Nykyisten autojen latureiden oikea nimitys olisikin siis - syystäkin - akkujen "raiskausaparaatti", mutta maailma muttuu Eskoseni. Jo ollaan huimaa vauhtia menossa jo (eräiden automerkien osalta jo vuodesta 1998 alkaen) 38 voltin järjestelmään koko maailmassa, jossa on 42 voltin laturit tuon raiskausilmiön eliminoimiseksi.

Lue lisää

Itse auton akku edustaa kondensaattorina useita faradeja. En ymmärrä miten tuo 0,018 faradia parantaa asiaa rippelin poistossa.

Tämä kaveri, joka poistelee noita viestejä, ei ymmärrä tuon taivaalista sähköopista.

löytyy kirjoitti:

Itse auton akku edustaa kondensaattorina useita faradeja. En ymmärrä miten tuo 0,018 faradia parantaa asiaa rippelin poistossa.

Tämä kaveri, joka poistelee noita viestejä, ei ymmärrä tuon taivaalista sähköopista.

Lue lisää

Kyllä kunnon tasasuuntauksen jälkeen tarvitaan AINA melkoinen suodatinyksikkö, jonka tärkein komponentti on mahdollisimman suuri kondensattori ja erittäin usein ferriittitoroidikela, zener-diodi sekä sarjavastus, sillä pienilläkin virroilla tuo tasasuuntaussillan jälkeinen jännite on hyvin "poukkoilevaa" (sykkivää) tasajännitettä, joka omalta osaltaan panee hauraat kennot lievään värinään. Usein on toki tarpeen panna lisäksi erillinen stabilisointi-mikropiiri, joiden valikoima on melkoinen maailman markkinoilla.

Kyllä ainakin Bosch käyttää zener-diodeja hyvin yleisesti, koska nimenomaan omat zenerini olen aina hankkinut Boschin laturien maahantuojalta.
Ei suuria ja erittäin kalliita kondensaattoreita voi suositella noin vain autokäyttöön, jossa ylisuuret virrat jo omalta osaltaan tärvelevät akkuasi.

"Kyllä se akku tasoittaa nuo jopa 1000 volttiin nousevat jännitepiikit ja rippelit" Tuo väite on totta, ja akun itsetuhoamisvietti jatkuu laturisi valmistajan ehdoilla.

Pyydän ystävällisesti tutkimaan asiaa oskilloskoopilla sekä vilkaisemaan lukemattomia Web-sivuja kondensaattorin tehtävästä tasasuuntauksen jälkeen. Käytettäessä esimerkiksi minun laturissani vain yhden ampeerin virtaa, jo tietokoneeseen kytketty A/D-muunnin alkaa oskilloskoopin tavoin konkretisoida tapausta. Luonnollisesti tietokone tarvitsee lyhyen ohjelmapätkän, jonka kehnohkokin ohjelmoija laatii parissa minuutissa.

En lähde luennoimaan aiheesta, joka tarvitsee kunnolla selvittääkseni satoja sivuja, mutta uskon tuhansien Web-sivujen kertovan asian perustelliseti kondesaattorin laskukaavoineen.

Koska tiedustelemasi seikka ei juuri kuulu "päivän" teemaan, en katso asialliseksi selvittää tapausta tuon tarkemmin.

Lyhyt yhteenveto: Kysy Googlen haulla englanniksi, niin saat aiheesta ainakin puoleksi vuodeksi lukemista.

Erillinen tiedonanto sheriffille (Nimim. "puupää"): Sana "kondensaattori" ei kuulu kirosanoihin, ferriittitoroidi ei edusta minkään suomalaisen puolueen etua, A/D-muunnin ei kuulu apartheid-politiikan perusanastoihin)

Ibn al Abu kirjoitti:

Kyllä kunnon tasasuuntauksen jälkeen tarvitaan AINA melkoinen suodatinyksikkö, jonka tärkein komponentti on mahdollisimman suuri kondensattori ja erittäin usein ferriittitoroidikela, zener-diodi sekä sarjavastus, sillä pienilläkin virroilla tuo tasasuuntaussillan jälkeinen jännite on hyvin "poukkoilevaa" (sykkivää) tasajännitettä, joka omalta osaltaan panee hauraat kennot lievään värinään. Usein on toki tarpeen panna lisäksi erillinen stabilisointi-mikropiiri, joiden valikoima on melkoinen maailman markkinoilla.

Kyllä ainakin Bosch käyttää zener-diodeja hyvin yleisesti, koska nimenomaan omat zenerini olen aina hankkinut Boschin laturien maahantuojalta.
Ei suuria ja erittäin kalliita kondensaattoreita voi suositella noin vain autokäyttöön, jossa ylisuuret virrat jo omalta osaltaan tärvelevät akkuasi.

"Kyllä se akku tasoittaa nuo jopa 1000 volttiin nousevat jännitepiikit ja rippelit" Tuo väite on totta, ja akun itsetuhoamisvietti jatkuu laturisi valmistajan ehdoilla.

Pyydän ystävällisesti tutkimaan asiaa oskilloskoopilla sekä vilkaisemaan lukemattomia Web-sivuja kondensaattorin tehtävästä tasasuuntauksen jälkeen. Käytettäessä esimerkiksi minun laturissani vain yhden ampeerin virtaa, jo tietokoneeseen kytketty A/D-muunnin alkaa oskilloskoopin tavoin konkretisoida tapausta. Luonnollisesti tietokone tarvitsee lyhyen ohjelmapätkän, jonka kehnohkokin ohjelmoija laatii parissa minuutissa.

En lähde luennoimaan aiheesta, joka tarvitsee kunnolla selvittääkseni satoja sivuja, mutta uskon tuhansien Web-sivujen kertovan asian perustelliseti kondesaattorin laskukaavoineen.

Koska tiedustelemasi seikka ei juuri kuulu "päivän" teemaan, en katso asialliseksi selvittää tapausta tuon tarkemmin.

Lyhyt yhteenveto: Kysy Googlen haulla englanniksi, niin saat aiheesta ainakin puoleksi vuodeksi lukemista.

Erillinen tiedonanto sheriffille (Nimim. "puupää"): Sana "kondensaattori" ei kuulu kirosanoihin, ferriittitoroidi ei edusta minkään suomalaisen puolueen etua, A/D-muunnin ei kuulu apartheid-politiikan perusanastoihin)

Lue lisää

Aion tarkistaa omalla A/D-systeemillä noita arvoja.

Zeneriä pääasiassa käytetääm stabilointiin ja kondensaattoreita suodatukseen.

En vain ymmärrä sitä, että nimenomaan akun latauksessa olisi apua isoista kondensaattoreista - nehän ovat kuin pieru Saharassa verrattuna akun kapasiteettiin.

Totta kait niitä tarvitaan kun halutaan rippeli pois jännitteestä, jota käytetään esim. äänentoistolaitteisiin.

Jos minä haluaisin 12 voltin jännitteestä hurinat pois, niin kytkisin siihen 12 voltin akun, jonka suuruista konkkaa en mistään löydä.

Tuosta akun edustamasta kapasiteetista vielä: sehän ei käyttäydy tietenkään Q/U-kaavan mukaisesti, vaan riippunee akun varaustilasta.