Mitä nämä tarkottaa kun vanhat puhuu niistä, ja entä eikö jollain junalla ollut joku nimi joka viittasi Pankakoskeen. pyydän anteeksi jos näistä on juuri ollut jotain, en vain löydä näiden somalipuheiden seasta.
Ilmarata ja Pankakosken rata
poika 17v
221190
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Pankakosken tehtaan tuotteet toimitettiin kapearaiteista rautatietä myöten Pankakosken pässi-nimisellä junalla Lieksaan, missä tapahtui uudelleenlastaus. 60 cm levyinen rata oli rakennettu vuonna 1897 ja sitä käytettiin myös yleisiin tavaran kuljetustarpeisiin ja jopa henkilökuljetuksiin. Radan pituus Pankakosken ja Lieksan välillä sivuraiteineen oli hieman yli kahdeksan kilometriä. Rautatie Joensuusta Lieksaan valmistui 12 vuotta myöhemmin vuonna 1909 ja rautatien vihkijäiset pidettiin vuonna 1910.
Pankakosken kapearaiteinen rautatie ulottui Sokojoelle saakka, josta muodostui tärkeä varasto- ja lastauspaikka tehtaalle. Kapearaiteinen rautatie ulottui myös Rantalan Kiramonrantaan. Kaarisillan Rantalan puoleisella rantatörmällä, vesirajassa on havaittavissa kiramon aikaisia puurakenteita ja kaarisillan vieressä vedessä kiramon ilmaradan nosturin vedessä sijainnut betoninen tukijalka. Toinen tukijalka on runsaan sadan metrin päässä joen ja teollisuuskylään vievän tien välissä. Nosturia ja ilmarataa käytettiin puutavaran nostoon joensta junan vaunuihin. Pyörätien ja joen välinen penkka on kapearaiteisen rautatien pohjaa.
onpa siinä kova tarinan sepittäjä. ei ikinä ollu pässi nimistä junaa eikä rautatie menny sokojoelle. eikä siinä junassa viety ikinä ihmisiä muita kun veturinkuljettaja ja lämmittäjä. mistä keksit nimen kiramonranta. ei semmosta lieksasta löydy. eikä rata menny ilmaratan alle jotta olis voinu lastata suoraan,
Ei Lieksassa ole mitäään ilmarataa ollut eihän ole lentokenttäkään niin mihin ilmarataolisi rakennettu
Ilmaratta vei lieksalaisia helsinkiin suurin joukoin ja siellä pysyvät
Kyllä sitä veturia kutsuttiin Pankakosken pässiksi, ja rantaa Kiramon rannaksi. sai varmaan nimensä siitä köysiradasta joka kuljetti tai nosti vedestä puu nippuja niihin sen ajan vaunuihin, pienen pieni veturi kiskoi vaunut pankakoskelle. voi niissä joskus olla ihmisiäkin kyydissä olihan se hiukan nopeampi kuin kävellen lähteä Lieksaan. Minun isä oli täällä töissä ,itse olin ala koulululainen.mutta olin monta kertaa mukana täällä hänen työpaikallaan. Olispa vieläkin pystyssä olis varmaan nähtävyys Lieksassa. Unohtuis hetkeksi namut mielestä kun katseli sitä köysirataa. vuosista sen verran minä kun katselin vuosi oli varmaankin 1943-1950 välillä.Muuten siinä oli heti paja kun käännyttiin tänne kiramolle, oli sellainen kokuuntumis paikka Enso-Gutseitin miehille kun lähtivät savotalle.
Nyt kyllä en usko. tuon mukaan olisit paljo yli 80v ehkä jopa 90v. Oletko kamuttaja höhlä. ei ole ollu mitää rataa pankakoskelle ikinä
Nimm.Te houritte taas.
Voisit hieman tarkistaa tuota lasku taitoasi, minä en ole käynyt kun peruskoulun, mutta minusta tuntuu ettet sinä ole käynyt senkään vertaa.En ole kamuttaja höhlä
eikä kamuttajakaan ole kirjoituksista päätellen höhlä.
Sinusta en olisi ihan varma oletko höhlä ,vai meneekö vielä pahemmaksi.
muuten miksi ei voisi 90 vuotias kirjoittaa ,minun tietääkseni sitä ei ole lailla kielletty kirjoittamasta.
Sinun tyylisiä kirjoittajia vois vaikka kieltääkin kirjoittamasta.
Minulla on sellainen tunne ,ettet sinä itsekkään nauti mitä sinä kirjoitat.
Kasva ihmiseksi, minusta tuntuu että sinulla on aineksia siihen kun vaan oikein yrität.
Hyvää päivän alkua. toivoo vanhoja muistellen.
Epäilijät voisi kysyä museolta faktoja, sieltä löytyy!
Valokuvia löytyy ilmaradan nosturitorneista ja Pankakosken pässistä Kantapuun sivuila.
Anttosen rata
Seurailin nosturin ja ilmaradan toimintaa kotoa käsin joen vastarannalla. Torni oli sen ajan nähtävyys jopa piemeällä valonheittimineen kaarisillan vieressä. Pässiä vaunuineen olin usein katsomassa kunnan paloseman liepeillä yli 60 vuotta sitten. 1950-luvulla 60 cm levyinen rata Pankakoskelta Sokojoelle muutettiin normaaliksi rautatieksi ja ilmarata nostureineen ja joen rantaan ulottunut rata purettiin tarpeettomina vuonna 1962.
Sotaa aikaan vangit keräsi puut joesta ja kymmeniä ammuttiin joenpenkalle kun ei keruu käynyt tarpeeksi ripeästi. Saksalaiset olivat vartijoina ja ampujina.
Tuo on kyllä isoo vale,sakut pysyi parakeissaan ei ampuneet yhtään vankia
Veturitalli oli Pielisjärven paloaseman lähellä.
Kapearaiteinen Pässi kulki vielä 1950-luvun alussa ja olen saanut olla pikkupoikana sen kyydissä Pankakosken ja Lieksan välillä ja jopa lapioida muutaman lapiollisen hiiliä sen pesään.
Pieni matkustajavaunu taisi olla, mutta veturinkuljettajalta ja lämmittäjältä oltiin saatu lupa matkustaa veturissa pakkasen ja viiman takia. Tarkemmin sanottuna istuimme veturin takana tyhjien säkkien päällä, jotka oli levitetty hiili- tai halkokasan päälle.
Maisema oli luminen ja talvinen, samanlainen kuin elokuvassa Tohtori Živago (1965), jossa junarata kulki lumisen aron halki. Kun elokuvan ensi-ilta oli Helsingissä, tuli elävästi mieleen nuo maisemat Lieksassa.
Utra niminen laiva hinasi vinssasi nippuja alajuoksulta Pieliseltä tänne nosto paikalle puita.Laiva ei ollut kovinkaan iso ehkä noin 10-15 metriä pitkä.
Pankakosken ja Sokojoen välinen kapearaiteinen 8 kilometrin pituinen rautatie muutettiin normaalilevyiseksi kesällä 1952.
Ei ikinä ole muutettu leveäraiteiseksi se on fakta ja tämä on saletti.
Höpelökö olet? Eli onko vaivasi ollut pitemmän aikaa samanlainen?
Kansi luusto on myös kahden junassa matkalla kohti uutta hissanmaik
Tällaisiin väitteisiin ei pitäisi edes vastata. Mielenterveys potilailla on omat vänkäämisensä.
Olen kuullut että se rata on jo purettu.