Käärmeen pää on murskattu

"Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille
ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille;
se on polkeva rikki sinun pääsi,
ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän." (1 Moos 3:15)

PÄÄ (hebreaksi ROSH) on substantiivi, joka esiintyy myös erisnimenä.
Esimerkiksi yksi Benjaminin pojista oli nimeltään Rosh.
Tuolla sanalla ilmaistaan Raamatun lehdillä muun muassa
- suvun tai joukon hallitsija, päämies
- korkein asema esimerkiksi vuoressa tai tornissa
- ensimmäinen sija aikajanalla (aikojen alku, kuukausista ensimmäinen)
- lajinsa paras

Tätä sanaa PÄÄ siis käytetään aina esineen tai asian hallitsevasta elementistä.
Ja niin sillä ilmaistaan myös ruumiin hallitseva elin eli pää.

Tuo sama heprean sana ROSH tarkoittaa myös myrkkyä.
Esimerkiksi käärmeen myrkkyä.
Käärme voittaa vihollisensa myrkyllään.
Myrkky on käärmeen vahvuus.
Jos käärme menettää myrkkynsä voiman,
sillä ei enää ole mitään valtaa viholliseensa nähden.
Sen kaikki valta ja voima on mennyttä.

Kun Jumala lupasi, että vaimon SIEMEN (yksikkö maskuliini)
murskaa käärmeen PÄÄN, niin kysymys on juuri tästä.
Käärmeen voima ja valta murskataan. Samalla kuitenkin tuo käärme murskaa murskaajansa kantapään. Tämä tapahtui Golgatalla. Aivan kirjaimellisesti.
Naula lävisti Jeesuksen kantapään murskaten sen.

Käärme iski myrkkynsä Jeesukseen.
"Jeesus tehtiin synniksi".
Koko maailman synti oli tiivistetty Häneen.
Ja Hän kuoli tuon synnin kera.
"Minkä Hän kuoli, sen Hän kertakaikkiaan kuoli pois synnistä."

Ja nyt kun Jeesus on siis kuollut meidään syntiemme tähden,
olemme mekin kuolleet synnille. Synnillä ei enää ole valtaa meihin.
"Kuinka me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, vielä eläisimme siinä."

Milloin me kuolimme pois synnistä.
"Yksi on kuollut kaikkien puolesta, siispä kaikki ovat kuolleet."
Eli kun Jeesus kuoli, niin mekin kuolimme synnille.
"Samoin pitäkää tekin itseänne synnille kuolleina
mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa."

Käärmeen PÄÄ eli valta on Jeesuksen kantapään kera murskattu.
Tämä tapahtui Golgatalla 2000 vuotta sitten.

Jokainen meistä on tehnyt syntiä.
Ja olemme sen seurauksena hengellisesti kuolleita.
Hengellisessä kuolemassa me joudumme pois Jumalan yhteydesta
synnin ja kuoleman valtaan.

Mutta kun me kuolemme synnille, meistä tulee uudelleen eläviä Kristukselle.
Ja Kristus on jo kuollut tuon kuoleman meidän puolestamme.
Kun annamme Hänen sovittaa itsemme, meidät
"siirretään saatanan vallasta Jumalan Rakkaan Pojan valtakuntaan".

Ja koska kansalaisuutemme näin muuttuu,
kun meidät on siirretty valtakunnasta toiseen,
muuttuu myös meitä koskeva lainsäädäntö.

"Synnin ja kuoleman lain tilalle" tulee
"Elämän Hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa".
Ja niin synti ja kuolema on menettänyt valtansa meihin.
Käärmeen pää on murskattu.
Sillä me olemme jo Jeesuksessa
kuolleet ja ylösnousseet ja asetetut taivaaalliseen asemaamme (Ef 2:1-6).

Asiaa voisi sitten tietenkin tarkastella toiseltakin suunnalta.
Me olemme nyt yhtä Kristuksen eli seurakunnan Pään kanssa.
Me olemme Kristuksen ruumiin jäseniä.

Ja toki käärme edelleen vihaa tuota Kristuksen ruumista eli seurakuntaa.
Mutta se on kuitenkin jo murskattu vihollinen.
Tuo peto on enää vain kiljuva leijona. Se ei voi enää ärjyä. Sen pää on murskattu. Se ei voi iskeä hampaitaan enää kehenkään.
Se vain hyörii ympäri ja odottaa kenet se se saisi niellä.
Näin toimii leijona, joka on jo kuolettavasti haavoittunut.

Kaiken edellä olevan voisi kiteyttää Roomalaiskirjeen 8 luvun sanoihin:

31. Mitä me siis tähän sanomme?
Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
32. Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan,
vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme,
kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?
33. Kuka voi syyttää Jumalan valittuja?
Jumala on se, joka vanhurskauttaa.
34. Kuka voi tuomita kadotukseen?
Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin,
ja hän on Jumalan oikealla puolella,
ja hän myös rukoilee meidän edestämme.
35. Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta?
Tuskako, vai ahdistus, vai vaino,
vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
36. Niinkuin kirjoitettu on:
"Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää;
meitä pidetään teuraslampaina."
37. Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton
hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
38. Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä,
ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,
39. ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu
voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta,
joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.