...seikka joka unohtuu usein tutkijoita. Sellaisia suomalaisia miehiä jotka olisivat voineen ikänsä puolesta osallistua vuoden 1918 sisällissotaan oli peräti 700 000. Heistä kuitenkin vain 100 000 kuului varsinaisesti ns. valkoisiin ja punaisiin asevoimiin. Heistäkin suuri osa ei osallistunut minkäänlaisiin taisteluihin vaan he toimivat ns. vartiotehtävissä.
Hyvin monelle lienee siis melkoinen yllätys se että käytännössä 85% suomalaisista miehistä oli tässä sodassa täysin sivustaseuraajia. Varsinaisia "vakaumuksen miehiä" oli todellisuudessa huomattavasti alle 10%:n miesikäluokista.
Hyvin monelle lienee siis melkoinen yllätys se että käytännössä 85% suomalaisista miehistä oli tässä sodassa täysin sivustaseuraajia. Varsinaisia "vakaumuksen miehiä" oli todellisuudessa huomattavasti alle 10%:n miesikäluokista.
Vastaukset 88
Vanhimmat
Pitäähän jonkun huolehtia infrastruktuuristakin.
Punaisethan koko rähinän aloittivat. Heidän osalleen nuo luvut tarkoittavat, että kansa ei heidän aatteitaan tai aseitaan seurannut. Punaisten kapina ei siis ollut kansanliike alussa ja vielä vähemmän siitä tuli sellainen jatkossa. Punaisethan joutuivat pakottamaan miehiä riveihinsä.
Hallituksen puolella oli heti alkuun enemmän miehiä. Lisäksi kutsuntojen kautta olisi tullut ensimmäisessä vaiheessa n. 200 000 miestä lisää, jos sota olisi jatkunut kesään 1918.
Punaisten puolella oli nimenomaan kansanliike. Se ettei kaikki osallistu sotimiseen, ei tarkoita sitä, ettikö kannatusta olisi ollut lalajoissa kansanjoukoissa ja jopa valkoisista osa kannatti punaisten tavoitteita. Eihän muuten olisi säädetty 8 tunnin työaikaa jne. marraskuussa 1917.
Mitään kapinaa ei ollut, koska Suomessa ei ollut laillista hallitusta 1918. Valkoiset sen sijaan pakottivat miehiä riveihinsä, koska Mannerheim joutui värvätessään pohjanmaalla toteamaan heti alussa, ettei kannatusta sotimiseen toisten suomalaisten kanssa ole.
Välteltiin. Punaisten puolella painostettiin ja valkoisten. Valkoisen puolellahan se oli pakko.
Vedottiin suureen lapsilukuun. Punaisten puolella riitti perinteinen "haista vittu"
Mitään pakko-ottoja ei punikki saastan tavoin ollut. Suojeluskunnat oli vapaaehtoisia. Sodan aikana asevelvollisuus perustui vuoden 1878 lakiin. Mitään kutsuntoja tuskin edes järjestettiin.
"Sodan aikana asevelvollisuus perustui vuoden 1878 lakiin."
Vihdoin taas kelpasi Suomelle se asevelvollisuus, jota suomalaiset olivat niin ponnekkaasti kollektiivisesti vastustaneet vv. 1901-1902...
Suomen laillista hallitusta ja sen asevoimia.
Kuka sitä ikävän kuokkavieraan armeijaan niin suurella innolla menisi. Omaan armeijaan mieluummin.
Valtaenemmistö suomalaisista ymmärsi, että oli saatu itsenäisyys. Ja se haluttiin säilyttää.
Hallituksen puolelle oli helpointa kääntyä. Punaiset olivat alussa yhteistyössä venäläisten kanssa ja juuri sitä näkymää kavahdettiin. Ja omillaan punaiset alkoivat terrorin, joka lopulta käänsi kansan mielet kokonaan kapinaa vastaan.
Vaikka Suomi oli ollut vieraiden hallinnassa, suomalaiset tunnistivat itsensä omaksi joukokseen ja oma armeija ymmärrettiin hyödylliseksi ja tunnustettiin. Kuten ilmenee siitä, että kutsuntoihin tultiin vapaaehtoisesti.
Joku pohja on tietysti aina valtiolle saatava. Suomen menestys Baltian maihin nähden perustuu siihen ettei täällä ollut saksalaisia tai venäläisiä kommuuneja ja hevostalleja järjestämässä. Venäläiset toki uhkaili Ukko-Pekkaa. Uhkaukset on kuitenkin sanahelinää ilman vahvaa johtajaa. Saksalaisilla oli vahva edustus Suomenlahden molemmin puolin. Juri Vilms oli täten luontevaa tappaa.
Koska suomalaisilla oli eduskunta ja vahva hallinto toisin kuin balteilla. Pätsillä ja kumppaneilla oli lähinnä epämääräisiä åuuhakerhoja joille venäläiset ja saksalaiset lähinnä nauroivat. Vasta vuoden 1919 rähinät sai Berliinin ja Moskovan ottamaan Baltian maat vakavasti.
'Vaikka Suomi oli ollut vieraiden hallinnassa, suomalaiset tunnistivat itsensä omaksi joukokseen ja oma armeija ymmärrettiin hyödylliseksi ja tunnustettiin. Kuten ilmenee siitä, että kutsuntoihin tultiin vapaaehtoisesti.'
Ettekö te tunne historiaa? Suomalaiset tietysti kokivat olevansa venäläisistä erillinen kansa jolla oli oma autonominen valtionsa. Sortovuosinakin (1899-1917) suomalaiset katsoivat että Venäjä ja Suomi ovat valtioliitossa jolla on yhteinen hallitsija. Suomen hallitus ei lakannut olemasta kun punaiset kaappasivat vallan Helsingissä, vaan se siirtyi Kauhajoelle.
Aloittajan lukemat Suomen 700 000 miesreservistä ei voi pitää paikkaansa koska Suomessa oli vain 3,1 miljoonaa asukasta vuonna 1918. Oikea määrä 18 - 45 vuotiaita miehiä olisi 450 000.
Ei olisi osallistunut noinkaan moni, mutta puna-armeija maksoi palkkaa kaikille jotka liittyi punakaartiin.
Vai että palkkaa. Tuliko Trotskilta säkki ruplia kolikkoreiän pyyhkimistä varten.
"mutta puna-armeija maksoi palkkaa kaikille jotka liittyi punakaartiin. "
Puna-armeija perustettiin helmikuun lopussa -18.
Miksi se olisi maksanut palkkaa suomalaisille kapinallisille?
Punaiset painoi rauhaa, jos olisit harrastanut rahojen keräilyä, niin tietäisit tämmösen ihan yleisesti tiedossa olevan asian.
Ne on keräilykappaleita.
Saahan sitä painaa. Tavaraa mitä ostaa arvottomalla rahalla oli heikäläisilläkin erittäin vähän. Jos eläisit todellisuudessa elokuvien sijaan, niin tietäisit tämän.
Siis ne painoi niitä suomen pankin rahoja, punaiset sai heti alussa seteliainon ja suomenpankin haltuunsa ja sitä kautta niiden rahahuolet vähäksi aikaa hälvenivät.
Tästä olisi tietkin seurannut muutaman kuukauden päästä rahan arvon romahtaminen, mutta näinhän käys aina sotaa käyvässä maassa.
Punakaartilaisten palkat varastettiin Suomen Pankista.
Mutta oli myös kiihkoverisiä kuten Lempäälän punakaarti. Kangasalan punakaarti. Jämsänkosken punakaarti.
Valkoisilla Etelä-Pohjanmaalla ei kukaan myöskään kieltäytynyt.
Kyllä kieltäytyi, mutta pohjanmaalla hallitus laittoi kutsunnat pystyyn ja vaatimus oli, että jokaisesta talosta oli jonkun lähdettävä, yleensä se oli talon nuorin velipoika jonka vanhemmat veljet laittoivat väkeen.
Mistähän se ottovaaleen sivupersoona tuollaista on saanut onttoon tyhjään päähän. Yleinen asevelvollisuus tuli vasta sisällissodan jälkeen.
kutsunnat helmikuussa -18. Niihin tuli yli 200 000 miestä. Palvelukseen otettiin vain murto-osa, noin 30 000. Enemmälle ei ollut tarvetta, aseita eikä johtajia. Koko vanvuus oli noin 70 000, josta varsinaisia rintamajoukkoja noin
40 000.Jääkärijoukkoja oli noin 11 000.
Suomessa kapina oli vähemmistöhanke. Mitä pidemmälle kapina meni, sitä vähemmän sillä oli suosiota.
Mutta Venäjällähän oli sama kuvio. Vallakumous toteutettiin lopulta vain hyvin pienen agressiivisen vähemmistön voimin. Vaikka venäjällä oli laajaa vasemmistohenkeä ja aktiivisuutta, bolshevikkien joukko oli pienehkö ryhmä, joka hyötyi tilanteesta, jossa muut ryhmittymät eivät ollleet valmiita ryhtymään avoimeen väkivaltaan.
Eli eipä noita vallankumouksia niinkään kansan tahdosta tehdä, vaan vähemistöjen toteuttamalla väkivallalla.
Sota keskittyi pitkältä etelään ja pohjanmaalle. Siellä on voitu kutsuntoja järjestääkin. Muualla ei.
On olemassa karkea laskentakaava miesvahvuudelle ja resevin suuruu-
della. Suomessa asui ihmisiä 1918 n. 3000 000. Ikäluokkiin 18 - 42v. Kuuluu
n.15 % kansalaisista ( tämä on se ikähaarukka joka kutsutaan palvelukseen
jos otetaan resrvit käyttöön. Suomessa käytössä talvisodan lopulla ja ke-
sä-joulukuussa 1941 ja uudestaan 1944. Asemamasodan aikana palveluk-
sessa oli alle 30 vuotiaat eli 10% kansasta)
Jos kaikki mielekkäät reservit olisivat olleet käytössä 1918 olisi molempien
puolten sotilaiden määrä ollut 450 000.
palvelukseenotto% on 12. Suomessa oli 1918 noin 3 100 000 asukasta. Siitä 12 % on 372 000. Sitä voi jakaa kahdelle puolelle. Tulee 186 000.
voidaan arvioida sotaan jollain lailla osallistuneen eli asetta kantaneen noin 180 000 miestä ja naista.
Eli noin puolet teoriassa asekelpoisista.
Molemmin puolin todellisten taistelujoukkojen vahvuus oli paljon pienempi. Valkoisilla noin 40 000 ja punaisilla ehkä 50 000. Yhtensä noin 90 000 eli 3 %.
" Mutta oli myös kiihkoverisiä kuten Lempäälän punakaarti. Kangasalan punakaarti. Jämsänkosken punakaarti. "
Mitenkä nuo nyt niin erityisen kiihkoverisiä oli ?. Paikkakunnilla oli venäläistä sotaväkeä mutta ei mm. Lempäälässä syyllistytty teloituksiin valkoisia vastaan eikä punakaartin johtajia teloitettu sodan jälkeen. Sen sijaan murhattiin huhti-toukokuussa mm. taisteluihin oasallistumattomia punaisia naisia.
Miehistä? Punaisilla oli myös tuhansia naissotilaita.
Naiset oli urheita ja ampui parhaiten. Tampereen viimeiset puolustajat oli naissotilaita.
taisteluissa oli vähäinen. Tampereellakin korkeintaan pari naiskomppaniaa edes avasi tulen.
Heidän urheutensa on vain yksi "mukava" punikkimyytti. Yksi tai kaksi raivopäistä punikkinaista esiintyi Tampereen taisteluiden loppuvaiheessa. Niiden lisäksi oli tasaisempaa naisjoukkoa. Aika vähän oli naisia punaisten riveissä. Olisi luullut, että kun mies menee punaisten palvelukseen niin perheen naisetkin osallistuvat edes jotenkin aktiivisesti. Saattaa olla, että punaisten puolella ei edes perheen sisäisesti ollut "kansanliikettä" kapinan tueksi.
Osa "naissotilaista" oli itse asiassa aivan kakaroita. Tulee mieleen Afrikan lapsisotilaat. Kriisi on sikäli ikävä asia lapselle kun voi tulla tilaisuus tarttua aseeseen. Aseen piippuun tuntuu liittyvän valtaa, jota lapsi ei ole kokenut ikinä. Ja sitä valtaa kun lähtee käyttämään, niin siitä ei toivu ikinä.
Surkea tilanne, jos väärinkäytettyä lapsuutta tulkitaan sankaruudeksi. Mitä se lapsi sankaruudestä vielä mitään tietää.
Sitten yksi joukko, jota aina välillä luetaan "naissotilaiksi". Kun punaiset lähtivät tappiovaiheessa karkusille, otettiin aika paljon perheitä mukaan. Näitä perheitä, naisia ja lapsia, aina välillä tulkitaan miten kulloiseenkin äärivasuritarpeeseen kuuluu, eli milloin sotilaiksi, milloin suojattomiksi siviileiksi. Siinä vaiheessa tietysti ainakin kapinallisia kun on tartuttu aseeseen.
Tuuloksen taistelussa huhtikuussa 1918 naissotilaat rynnäköivät
saksalaisten ketjun läpi javälttivät saarrostuksen.
Sitä on paniikissa juostu siellä sekä täällä. Rynnäköiminen on eri juttu. Vaikka olisi aseitakin kourassa.
Hennosta saartorenkaasta pääse osa karkuun juoksemalla, vaikkei olisi aseen asetta.
Ei kannattaisi tehdä kiljuvista hysteerikoista sankareita.
Ihanko itte laskit. Johtuisikohan siitä ettei sota ollut kaikkialla yhtä paha ja laaja.
Punaisilla ei riittänyt aseita useammalle. Valkoiset saivat Saksasta niin paljon kuin vain ilkesivät pyytää.
mielinmäärin.Saksa kyllä toimitti aseita, mutta niistä oli jatkuvaa pulaa. Tärkeä merkitys oli myös sotasaaliilla.
Punaisilla oli alkuvaiheen jälkeen riittävästi Leninin toimittamia ja venäläisistä varuskunnista saatuja aseita. Käyttötaito oli heikko-
Punaisilla oli aseita enemmän kuin valkoisilla. Suuri osa valkoisten aseista olikin peräisin punaisilta. Periaatteessa kumpikin osapuoli oli paikka paikoin vajaalla aseistuksella liikkeellä. Olothan olivat sekaiset ja vaikka aseita saattoi toisaalla olla liikaa, toisaalta niitä puuttui. Mutta punaisten aseistajana oli Venäjän armeija ja Lenin ja venäläisten varikoita hyödynnettiin.
Valkoiset riisuivat aseista venäläisiä Pohjanmaalla. Useassa tapauksessa piiritettiin venäläismajoitus ja vaadittiin aseita.
Jos venäläiset luovuttivat aseet siivosti, heidät päästettiin junilla lähtemään. Suurin osa venäläisistä kaipasi kotiinsa. Junien kulkua seurattiin Seinäjoelle asti ja jos kulkivat siitä eteenpäin niin katsottiin, että ovat oikeasti menossa Venäjälle.
Alkuvaiheen aseistuksesta valkoiset saivat suuren osan juuri venäläisiltä.
"Käyttötaito oli heikko-"
Totta. Sisällissotamme käytiin jääkäreitä lukuun ottamatta amatöörivoimin.
Ei pidä unohtaa, että Suomen omat asevelvollisuusjoukot, Suomen Kaarti lakkautettiin 1901. Tämän jälkeen sotilaskoulutusta ei suomalainen saanut paitsi liittymällä Venäjän sotaväkeen jossa koulutuskieli oli venäjä. Olihan näitäkin, sotilasperinteen velvoittamia aatelisurhoja, mm. Mannerheim, mutta ei tapahtumahetkellä juurikaan Suomessa.
1917 Suomen sotilaskuntoisimmat yksiköt olivat suomalaiskaupunkien venäläisissä varuskunnissa olevat venäläissotilaat. Armeijan sisällä toimivien bolsevikkiosastojen takia nämä olivat kuitenkin pian toimintakelvottomia jakautuen punaisiin rivimiehiin ja valkoisiin upseereihin. Rivimiehet ampuivat upseereitaan, ja häipyilivät sitten kuka milläkin sopimuksella Venäjälle liittyäkseen jompaan kumpaan sotivaan osapuoleen. Valkoiset venäläiset jäivät tehden jos minkälaisia sopimuksia lähenevien saksalaisjoukkojen ja Suomen valkoisten kesken.
Sisällisodan tragedia oli juuri tässä: oli (jonkin verran) aseita, mutta ei sotilaan kokemusta ja ohjeistusta miten niitä käytetään ja millaisissa tilanteissa. Kurinalaisuus ja sodankäynnin pelisäännöt mm. vankien kohtelussa, olivat hakusessa.
Ei pidä unohtaa, ettei 1918 sodan koko kauheutta voi selittää suomalaisesta yhteiskuntatilanteesta aiheutuneeksi. Olihan Euroopassa käyty 1914 lähtien hyvin raakaa ja kuluttavaa maailmansotaa, jonka Verdunit ja Sommet eivät sotasensuurista huolimatta voineet jäädä ihmisiltä pimentoon. Ajan henki kutsui ratkaisemaan ristiriitoja kiväärin piippua pitkin.
Mutta tulihan paljon rumihia noin vähäisellä miesmäärällä. Miten se on mahdollista?
Vakaumuksen miehiä oli tuon mukaan noin 70.000, joista varmaan alle puolet oli punaisia, vaikkapa 30.000. Tapettiin 27.000 henkeä punaisia. 3.000 heistä jäi eloon?
Eipä ollut sitten paljon armahdettavia.
Eihän tämä pidä lainkaan paikkaansa.
"Eihän tämä pidä lainkaan paikkaansa."
Miksi esität tuollaista pötyä.
Punaisella puolella oli tutkijoiden mukaan kapinallisia ja tukijoita noin 100 000. Punaisten vankien määrä oli noin 85 000 osan päästyä Venäjälle.Kokonaistappiot leirikuolemat mukaan lukien olivat noin 27 000.
Valkoisella puolella oli vakinaisen armeijan rullissa noin 70 000 ja suojeluskuntalaiset päälle.
Tämä oli vain pieni laskelma avaajan esittämistä luvuista.
Vakaumuksen miehiä 10 %, tarkoittaa 70.000 miestä. Vakaumuksen miehiä ne valkoisetkin olivat. Jos heistä puolet tai hieman alle oli punaisia, niin se tarkoittaa 30.000-35.000. Kun sodassa ja leireillä tapettiin 27.000 niin eipä jäänyt paljon armahdettavia.
Voisi uskoa, että oma lässytyksesi vie sinua itseäsi harhaan. Mutta kun tiedetään, että tahallasi valehtelet täällä.....
Ei pidä paikkaansa, täällä meilläpäin ei kaatunut taistelussa yhtään miestä, mutta sodan jälkeen teloitettiin 36 miestä, teloitetuista osa ei edes osallistunut taisteluihin, eikä mihinkään kumoukselliseen toimintaan.
Yksi vanha mies vapautettiin kun kaikki kylän talolliset oli allekirjoittaneet kirjeen, jossa he totesivat sen olevan täysin syytön kaikkeen, mistä sitä syytetään.
Ruotsinkielisellä rannikolla teloitettiin paljon suomenkielistä työväestöä, eli tässä sodassa tapettiin paljon ihmisiä siitä syystä, että ne puhuivat suomea äidinkielenään.
Tämä "meilläpäin" sijaitsee luultavimmin punahuttuloiden mielikuvitusmaailmassa.
Oli se kyllä kummallinen sota, kun kukaan ei oikeastaan noussut kapinaan ja kaikki teloitetutkin olivat vielä syyttömiä. Silti taisteltiin kuukausitolkulla ja loppujenlopuksi kymmenettuhannet pääsivät hengestään.
Kuka kumma siellä taisteli, kun hengestään pääsivät pääasiallisesti vain ne, joilla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä?
Tilanne ratkesi heti alussa, myös aseiden puute vaikutti, punaiset vetäytyi täältä ja nämä meidän "punaiset" taistelivat sitten muualla, mutta sodan jälkeen sitten kapinallisia haettiin ja myös tuomittiin, meni siinä muutama syytönkin siinä sivussa.
Tässä meidän historiassa on sellainen vinoutuma, että automaatisesti oletetaan Väinö Linnan täällä pohjantähden tekstin mukaan, että kapina olisi ollut verinen ja koko maan kattava, mutta tosiasia on, että kapina ei missään vaiheessa levinnyt tänne pohjoiseen, ne muutama jotka täältä lähtivät kapinaan mukaan taistelivat jossakin "syvässä etelässä" taistelunsa.
Laki ei tietenkään jäänyt pois, nämäkin saivat tuominosa sitten myöhemmin, mutta siviilien terroria ei ole samalla tavalla tapahtunut, kuten tapahtui etelässä.
Eräs asia joka unohdetaan usein on venäläisten sotilaiden kohtalo.
Lähes kaikki tapettiin.
Joensuussakin on osittain nykyisen ohiajotien alla 90 venäläisen sotilaan
joukkohauta jotka tuotiin Värtsilästä. Kuopiossa ja ym. paikkakunnilla
oli tuomio sama: Nappi ohtaan.
Sotilaita oli ympäri Suomea miehitysjoukkoina.
Pääsivätkö kaikki Seinäjoeltakaan lähteneet venäläiset perille ?
Viipurin venäläisten teurastus jossa ammuttiin patterinmäellä myös
naiset ja lapset on aivan oma lukunsa.
Heikki Ylikangas arvio sodassa ja sen seurauksena kuolleen yli 30 000
ihmistä.
Maassa oli sodan syttyessä noin 40 000 venäläistä sotilasta, joita oltiin koko ajan kuljettamassa takaisin kotimaahan. Siihen velvoitti myös B-L rauhansopimus.
Pohjanmaalla vangittiin noin 7 500 venäistä, joita Mannerheimin lupauksen mukaan ruvettiin kuljettamaan itärajan kautta takaisin. Noin 2 300 ehdittiin viedä, kun oli keskeytettävä.
Loput jäivät vangeiksi. Osa kuoli teloituksiin ja tauteihin sekä aliravitsemukseen. Henkiin jääneet kuljetettiin keväällä Helsinkiin ja laivoilla Pietariin.
Venäläisiä ammuttiin taistelun jälkeen mm. Tampereella ja Viipurissa joitain satoja.
Kaikkiaan venäläisiä menehtyi noin 3 000, pääosa vankileireillä
Sadasti on nämäkin asiat selvitetty ja löytyvät sekä netistä että lukemattomista teoksista.
Sadasti tulee myös "salin", joka tyhmyyttään tai tahallaan esittelee tietämättömyyttään.
Tätä minä juuri tarkoitan, sodan raakuuttaa liioitellaan ja kokoajan keskitytään erillaisiin yksityiskohtiin jotka tukevat tätä väitettä.
Tottakai sota oli raaka siellä missä sitä käytiin, mutta noin 80 %:tia suomesta, katseli sivusta on maalikylissä päätettiin siitä, kuka maata hallitsee.
Ei siellä sota mitenkään erityisen raaka ollut.
Venäläisiä kuoli myös taistelussa.
Tampereen aluella venäläisiä esiintyi mm. Ruoveden alueen veriteoissa.
Moneen ehtiväisiä olivat ne, jotka tänne jäivät.
Paljonko talvisotaan?
Tuskinpa kovin moni tukijussin äpärä etulinjassa oli.
Ei varmaan äpärät olleet, mutta omat pojat olivat.
velvollisuus koski kaikkia.
Valkoiset pärjäsivät melko pienellä joukolla, ottaen huomioon, että joutuivat liikkuvaan sotatoimeen, vapauttamaan punaisten hallussa olevia alueita.
Punaisilla oli ongelmana se, että koko kapinahanke oli tekele. Toisessa ääripäässä aatteellinen "älymystö" ja toisessa ääripäässä oman voiton pyyntiin lähteneitä rosvoja tai herkkäuskoisia. Siinä välissä sitten yllättävänkin pieni joukko "kansaa", jolle hankkeen olisi pitänyt teotian mukaan olla oma hanke.
Lopulla aatteen miehet livistivät nopeasti itään. Organisaatio heikkeni. Rosvot ja muu satunnaisjoukko karttoi taisteluita koko ajan. Yleensäkin poistuttiin riveistä helposti. Voitiin vain lähteä kotiin. Valkoisille ei ollut kovin vaikeaa lyödä tuommoista kapinahanketta.
Toiset punaiset taistelivat rintamalla. Toiset kulkivat ryöstelemässä ja riehumassa selustan siviilien keskuudessa. Aatteellisin kärki kulki murhalistojen kanssa ja aloitteli puhdistuksia.
Noilla toimin saatiin nopeasti nollattua selustan tuki.
Jos olisi menestynyt punaisten rintama, niin selustan rosvous ja puhdistukset olisivat ratkenneet samanlaiseksi hulabalooksi kuin neukuissa. Kuten oli jo suunniteltu.
+++Vain+15%+miehistä+osallistui+sisällissotaan+++
Sota keskittyi lähinnä teollistuneisiin suurkaupunkeihin joissa pieni osa väestöstä asui. Ketään ei pakottanut sotaan lähtöön muu kuin raha ja ruoka. Kuulusteluissa enemmistö myönsi rahan ja elintarvikkeet tärkeimmäksi syyksi 'kapinaan'. Kansannousun on vasemmiston ja Väinö Linnan rakentama myytti.
Valehtelet.
Hallitus toimeenpani hallussaan olevalla alueella kutsunnan.johon tuli asevelvollisten pääosa.Huomattava määrä vapautettiin ns. punaisen taustan takia, Vain noin 30 000 määrättiin palvelukseen,koska ei ollut aseita, varusteita, johtajia eikä tarvetta enemmälle.
Ei ketään ammuttu sen takia, ettei mennyt armeijaan! Ei se sen väärtti ollut! Tiltu se jakelee aina kuolematuomioita muiden puolesta!
Punaiset kyllä ampuivat muutaman tolstoilaisen pasifistin.
Pitää muistaa miten lisäksi valkoisilla homma perustui pitkälti vapaaehtoisuuteen etenkin idässä. Ei valkoiset kiertäneet Savossa, Kainuussa ja Karjalan alueilla talo talolta etsien tykinruokaa. Kymenlaaksossa oli ryhmäpaineen mukaan selluköpin meno punakaartiin ilmiselvää. Kymenlaaksossa paperimiehet eivät uskaltaneet perääntyä punakaartissa väkivallan uhan takia.
Jos+miesten+%-luvusta+huomioidaan+pois+vauvat+ja+vaarit+niin+luku+on+paljon+enemmän+kuin+15.
Auttaako tuo? Jos miesten luvusta otetaan pois 20-40 v niin luku on pienempi kuin 15!
Tosiasia on se, että vuoden 1918 kapina koski vain pientä osaa Suomea!
Ei ole ollut mitään kapinaa muuten kuin porvarien tekemä harkittu hyökkäys työkansaa kohtaan. Työväki puolustautui.
Ja höpö höpö! Sotajoukkojen koostumus skä punaisissa että valkoisissa joukoissa oli liki identtinen! Paremmin organisoitu valkoinen voitti!
Miksi siitä otettaisi nuo pois, jos siihen sisältyy ainoastaan sotilaskuntoiset miehet. Ei kukaan sinun ääliön lisäksi luule, että vauvat lasketaan vuoden 1918 sotaan osallistuneisiin miehiin tilastoissa.
Ja se keskittyi jopa selvästi ammattikuntiin. Paperimiehistä käytännössä kaikki olivat punakaartissa, vaikka nyt ovat työväen aatelia ja vinkuvat yhä suurempien saunalisien ja muiden tienestien puolesta.
Helsingissä, Kymenlaaksossa ja Viipurissa kapinan aloittivat tammikuun lopulla 1918 paperimiehet, demarien kommunisteiksi muuttuneet poliitikot ja satamajätkät. Eduskunta lakkasi olemasta Helsingissä tammikuussa 1918 ja toista osaa väestöstä Kymenlaaksossa uhkailtiin ja terrorisoitiin paperimiesten toimesta päivittäin. Paperimiesten terrori Kymenlaaksossa huipentui Kouvolan veripeltoihin.
Jaah. Oliko paljon selluköppejä valkoisessa. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella kaikki köpiskät olivat punakaartissa, osa taisi lähteä vielä valkeakoskelaisten selluköpien kaveriksi Tampereelle. Digitalisaation myötä aloittavat uudestaan, vaikka edut on monella vanhemmalla selluköpillä järkyttävät.
” Ei ole ollut mitään kapinaa muuten kuin porvarien tekemä harkittu hyökkäys työkansaa kohtaan. ”
Todellisuudessa punakaartti aloitti sodan vuonna 1918!
”Työväki puolustautui.”
Tekipä sen huonosti kun hävisi surkeasti! Paremmin johdettu valkoinen työväki voitti!
Sipilässä ja Mannerheimissa on jotain samaa.
http://www.tyovaenliike.fi/wp-content/uploads/2016/09/Pyoveli_Mannerheim.jpg
Ja Tiltussa on paljon samaa kuin Stalinissa?
Mitenkä niin? Sipilähän perusti Äänekoskelle selluköpeille oman paikan. Kyllä se enemmän Jouko Ahosen ja Heikki Krugerin tapaiselta kuulostaa.
Pieni korjaus, Krögeriltä. Oliko Kröger kuitenkaan köpsäke. Luokkasota se ei selluköpien osalta ainakaan Kymenlaaksossa voinut olla, koska se johtui köpiäisten halusta saada omaksi järkyttävän hyvät tehtaan tarjoamat edut. Köpsiä vastaan taistelivat Mäntyharjulla ne samat kotikylän mökin rähjöjen ukkojen lapset jotka olivat olleet niiden naapureina ennen niiden siirtymistä 'Savolaisten Amerikkaan'. Seppo Aalto ei oikeastaan tarkkaan kerro miten paljon pientilallisia köpiäisiä vastaan oli Kymenlaaksossa ja Savossa. Kymenlaakson isännät eivät olleet suurtilallisia enemmistöltään.
Mitäpä ne huutolaiset siihen olisivat osallistuneet. Väinö Linnan kirjassa on annettu väärä kuva huutolaisten asemasta. Oikeassa elämässä Halme olisi ollut yhtä halveksittu kuin Abraham Ojanperä oli. Huutolaisia pidettiin punakaartissa olleiden renkien ja piikojen parissa 'huonona verenä'.
Kun ei ollut aseita enempää eikä olisi osattu/voitu isommille joukoillaehuoltoakaan järjestää inspiroituna talviolosuhteissa.
Piäni sakki taisteli kuiteski muiden puolesta. Suomi on nyt sen mukainen ja vapaa maa.
Suomi oli vapaa maa jo ennen porvarien aloittamia rettelöintejä. Sujuvasti porvari sitten luovuttikin "vapaan maan" Saksan siirtomaaksi maaliskuussa 1918. Punaiset eivät luovuttaneet Suomea Neuvosto-Venäjälle. Että tällainen "pieni" ero suhtautumisessa itsenäisyyteemme oli työväellä ja porvareilla.
Ero vain on siinä, ettei Suomi päätynyt siirtomaaksi ja punaisten voittaessa olisi bolsevikit liittäneet Suomen neukkulaan halusivatpa voittaneet punaiset sitä tai eivät!
Että tällainen "pieni" ero suhtautumisessa itsenäisyyteemme oli työväellä ja porvareilla.
Ero vain on siinä, ettei Suomi päätynyt siirtomaaksi ja punaisten voittaessa olisi bolsevikit liittäneet Suomen neukkulaan halusivatpa voittaneet punaiset sitä tai eivät!
E tiedä mitään. Saksan takia Punavenäjä ei olisi voinut ryhtyä mihinkään aluelaajennuksiin, rauhansopimus sen esti.
Kerro mikä oli sitten se syy joka esti Puna-armeijaa hyökkäämästä valko-Suomeen.
Ja valtaosa suomalaisista ei edes tiedä, että osallistuiko esi-isä tuohon sotaan saatikka sitten kummalla puolella!