Kiinnostaako ketään keskustella näiden yksiköiden hätäjäähdytyslaitteistojen eroista keskenään.
Eli 1 jälkilämmönsiirtoon oli tarkoitettu vapaaseekiertoon perustuva lämmönvaihdin.
2&3 oli turbopumppu .
Eli 1 jälkilämmönsiirtoon oli tarkoitettu vapaaseekiertoon perustuva lämmönvaihdin.
2&3 oli turbopumppu .
Vastaukset 27
Vanhimmat
Taasko? Eiköhän tuokin aihe ole jo kaluttu moneen kertaan.
Kumpikin järjestelmä oli kai tarkoitettu tilapäisratkaisuksi sähkönmenetysten varalle, ne yksin eivät mahdollistaneet piempiaikaista jälkilämmön poistoa. Lisäksi niiden venttiilien toiminta riippui akkusähköstä mikä myös menetettiin.
Kumpikin järjestelmä oli kai tarkoitettu tilapäisratkaisuksi sähkönmenetysten varalle, ne yksin eivät mahdollistaneet piempiaikaista jälkilämmön poistoa. Lisäksi niiden venttiilien toiminta riippui akkusähköstä mikä myös menetettiin
""" turbo pumppu reaktorin hätäjäähdytys laitteena on mielestäni huono ratkaisu. Vaikeaa käsittää kuinka toimintansa puolesta tiukasti olosuhde riippuvainen laite voidaan laittaa reaktorin turvalaitteeksi.""
Et tainnut ymmärtää mitä kirjoitin. Turbopumppu ei ole ensisijainen menetelmä mutta se on hyvä lisä koska on sähköstä riippumaton. Jos olisi vaikkapa parin tunnin täydellinen sähkönmenetys, turbopumppu voi pelastaa paljon.
No jos ajatellaan että meillä on 1 tyyppinen lämmönvaihdin ja 2,3,4 tyyppinen turbo pumppu, molemmat systeemit ovat uusia ja luotettavia.
Kumpaa sinä pidän parempana, luotettavampana systeeminä hätäjäähdytyksessä?
Minä en pidä kumpaakaan turvallisena tai hyvänä ratkaisuna.
Noillahan on kai erilainen tehtävä. Lämmönvaihdin on suojarakennuksen ulkopuolella joten sillä voidaan siirtää lämpöä pois suojarakennuksesta, mutta se ei yksin riitä reaktorisydämen jäähdyttämiseen. Turbopumpulla voidaan jäähdyttää reaktorisydäntä mutta lämpö jää suojarakennukseen ja aiheuttaa pitemmällä aikavälillä ongelmia.
Fukushimassa molempien toimintaa kai haittasi akkusähkön menetys jolloin venttiilitoimintaa ei hallittu.
Noillahan on kai erilainen tehtävä. Lämmönvaihdin on suojarakennuksen ulkopuolella joten sillä voidaan siirtää lämpöä pois suojarakennuksesta, mutta se ei yksin riitä reaktorisydämen jäähdyttämiseen.
"""Niin se toimii jälkilämmön poistossa, oli tuubipaketti millanen hyvänsä niin ne eivät koskaan kestä samanlaista painetta jonka paineastia kestää. Noistakin saattoi osa tuubeista rikki, kuka enää tietää, nyt ne on ainakin. Toimintatavaltaan ihan vastaava kuin Loviisassa, joka primäärihöyrystimeen kautta tai tulvittamalla koko höyrystintilaan ja sitä kautta kierrättää vettä käytännössä viemäreitä pitkin."""
Turbopumpulla voidaan jäähdyttää reaktorisydäntä mutta lämpö jää suojarakennukseen ja aiheuttaa pitemmällä aikavälillä ongelmia.
"""Turbopumppu on mielestäni aivan idioottimainen ratkaisu tässä kohteessa. Ensinnäkin kuinka se koestetaan, paineastiasta käynnin aikana vai kuinka ??? Toisekseen kuten tämä tapaus osoitti, mikään ei estä termodynamiikassa lakeja toimimasta, lämpö siirtyi lopulta Torukseen, kuitenkin turbo toimi varmasti jonkin aikaa, en usko että lämpö tai painoluokkka olisi tullut vastaan turbossa, se on vain rynnännyt, mikäli pikasulku koneistoa ei ole, on turbo vain pyörinyt niin kauan kuin pumppu on toiminut. Kun on menty pumpun toimintaalueesta yli, ryntää turbiini. Kunnes jokin pumpussa tai turbossa hajoaa. Toruksesta ei ollut mitään mahdollisuutta siirtää lämpöä mihinkään suuntaan.
Turbopumppu tuossa käyttötarkoituksessa on aivan suurinta idioottimaisuutta jota kukaan on voinut sovellusta suunnitellessaan esittää. Turbo toimii laajalla toiminta alueella, pumppu ei toimi. Käytännössä kun lämpöä ei siirry eteenpäin, pumpun toiminta alue menee yli. Toimiva turbiini tarvitsee max/ min rajoissa höyryä paineessa johdettuna siivittänyt toimiakseen, tämä tilanne täytyy olla ylläpidetty.
Eli turbopumpulla tulee olla toiminnan edellyttämä käyttövoima höyry, eli ei höyryä, ei turboa, liikaa höyryä, ei turboa. Yksi hyvä keksintö väärässä paikassa.
Reaktoriintulee olla mahdollisuus syöttää ulkoisesti jäähdytysvettä, aivan kuten Loviisassa vuonna 2005 tehtiin, erillinen pumppu asema turbiinirakennuksessa ulkopuolelle joka syöttää vettä....syöttövesipiiriim ei reaktoriin.
Kokonaisuudessaan on vaikea ymmärtää, miksi Japanilaiset eivät täydentäneet herkkiä järjestelmiään. Joka helvetin reaktorirakennuksen kyljessä tulisi olla liitin jolla voidaan pumpata ulkoisesta lähteestä vettä reaktoriin, näin ei ollut.
Kaikki videoilla esitetyt venttiilileikit ovat reaktorin hallinnan kannalta alkeellisia, mikäli ei ole backup systeemiä, paineelliseen toimintaan, on peli menetetty painetta alennettaessa. Ei ole keinoa ottaa tilannetta haltuun. Turbo pumput toimivat erinomaisesti muissa voimalaitoksissa joissa riittää että on päästy tietyn lämpötilan alapuolelle, jäähtyminen tapahtuu itsestään polttoaineen luonteen takia.
Ydinvoimalassa polttoaine on itse perkele, what is power with out control, se on Fukushima, räjähtäneet ydinvoimalat ja mikä ikävintä myös kaikki räjähtämättömät ydinvoimalat."""
Fukushimassa molempien toimintaa kai haittasi akkusähkön menetys jolloin venttiilitoimintaa ei hallittu.
""" akkusähkömenetys, olihan sekin ikävää, se ei vain ratkaissut tällä kertaa tilannnetta. Tilanne oli menetetty lämmönsiirtoketjun rikkouduttua."""
Miten ne Loviisan salaojaputket ja viemärit on rakennuttu reaktoriin. Mitä 2005 tapahtui?
Voisitko tarkentaa kysymystäsi.
Toimintatavaltaan ihan vastaava kuin Loviisassa, joka primäärihöyrystimeen kautta tai tulvittamalla koko höyrystintilaan ja sitä kautta kierrättää vettä käytännössä viemäreitä pitkin....... Millainen järjestelmä?
Reaktoriintulee olla mahdollisuus syöttää ulkoisesti jäähdytysvettä, aivan kuten Loviisassa vuonna 2005 tehtiin...... Onko siellä syötetty vettä näin?
Nämä kiinnosti.
Toimintatavaltaan ihan vastaava kuin Loviisassa, joka primäärihöyrystimeen kautta tai tulvittamalla koko höyrystintilaan ja sitä kautta kierrättää vettä käytännössä viemäreitä pitkin....... Millainen järjestelmä?
" primäärihöyrystin on liitetty paineastian, primäärihöyrystin toimi luonnonkierrossa kuten fukushiman lämmönvaihdin. Hätäjäähdytykseen siitä ei olemikäli ei ole lämmönsiirtoketjua, oli kyseessä fukushima tai Loviisa. Fukushimassa vaipan höyry pääsi ilmakehään, Loviisassa kulkutie menee turbiini ohituksen kautta lauhdutin tankkiin. Toimintaperiaatteista sama"
Reaktoriintulee olla mahdollisuus syöttää ulkoisesti jäähdytysvettä, aivan kuten Loviisassa vuonna 2005 tehtiin...... Onko siellä syötetty vettä näin?
"2005 valmistui turbiinirakennuksen ja merivesipumppaamon väliin ulkoinen hätäsyöttövesiasema mistä käsin turvattiin reaktorin lämpöketju mikäli turbiinirakennus on toimintakunnoton. Esim tulipalon tai muun vahingon seurauksesta. Laitteita on koekäytetty, ole ollut itse mukana,niitä ei vielä ole tietääkseni tarvittu koskaan hätätilanteessa."
Eli fukushima 1 reaktorin lämmönvaihdin, reaktoreissa 2,3,4 oli tämä turbopumppu joka eroaa täysin ratkaisuna.
Arvatkaapa onko Olkiluoto 1 & 2 laitoksissa turbopumppuja ;)
Ei
Voin sanoa että en tiedäm en ainakaan usko niin.
Svedutkaan niin hölmöjä ole että reaktorilla käyttäisivät turbopumppua.
Yleensä ottaen OL 1&2 hätäpumpuista minulla ei ole.
Loppujen lopuksi ns hätäpumppu on tavallaan täytetty neljään kertaan pääsyöttöpumpuilla. Lauhdepumppuja on varalla, jne apulaitteita.
Mikäli jotain kiinnostaa niin netissä on löydettävissä insinöörityö koskien ydinvoimalaitosten hätäpumppujen koestuksia.
Työ koskee nimenomaan Olkiluotoa, ei niinkään Loviisaa, tiedän kyllä miksi.
Työssä on kuvattu laitteita yleisesti ja kerrottu niiden koestusajoista.
Kyseinen raportti ei päde nimellisesti mainitussa Loviisan ydinvoimalassa työn valmistumishetkellä. Nykyään epäilen että Loviisaankin on jo kertynyt rohkeita nuoria insinöörejä jotka omaavat hyvät tiedot laitoksen hötäsyöttävesijärjestelmän parannuksiin, nämä Kokot yms alusta lähtien työskennelleet ovat siirtyneet eläkkeelle. Loviisan voimalaitoksen päällikkönä työskentelee nykyään nuorehko nainen joka miehien ystävänä varmasti kuuntelee tarkasti mitä nuorilla miehillä on sanottavana. Arvo vuorenmaan aikana legendaarisin kuulemani läppä oli koski tilannetta jossa ajan henki oli vastustaa kaikkea tuhlausta, tarinan mukaan mitä kukaan ei ole vahvistanut, joutui Arvolta kysymään luvan jos tilasi laitokselle uusia hehkulamppuja tilikauden loppuehtoolla.
Nämä koipea pitkin menneet henkilöt nostattavat usein hymyn huulilleni, en myöskään ole voinut unohtaa tapausta jossa turvalisuusinsinööri unohti lapsensa pimeeän ladun varteen hiihdettyään itse lenkin ennätys ajassa.
Turvallisuus on etuoikeus XD
Timoleskinen voisi siirtyä vaikkapa jollekin juorupalstalle. Tällä palstalla on tarkoitus puhua asiaa eikä tehdä paljastuksia toimeksiantajan työntekijöistä.
Samaa mieltä.
Noniin mutta kun muisti on sellainen että kun vuosien kuluttua jokin johtaa asiasta toiseen, muisti pompsauttaa mukavia juttuja pinnalle, ne on heti kirjoitettava ylös uudelleen prosessointiin, muuten muisti dumppaa ne roskikseen.
Koittakaa nyt kestää, näet jutut eräästä nkuuluisasta nais hiihtäjästä ja lemmenputkitunnelista on vasta kaivautumassa esiin XD
Mitä sä tarkotat toimeksiantajalla ???
http://www.youtube.com/watch?v=rsozk925QWg
En jaksa katsoa uudelleen tarkistaakseni muistanko oikein mutta...
TEPCO ei ollut yli 20 vuoteen testannut laitteistoa, mitään harjoituksia ei ollut käyty, työntekijät eivät tienneet miltä toimiva hätäjäähdytys näyttää ja kuulostaa. Sitä paitsi olivat kytkeneet hätäjäähdytyksen pois päältä. Sulamiset olisi voitu melko varmasti välttää jos puikoissa olisi ollut osaavaa henkilöstöä.
Joo, se tsunami ja maanjäristys on sepitetty jälkeenpäin, jotta peitettäisiin laitoksen käyttäjien tekemät virheet, ei siellä mitään sellaista ollut. Hyökyaaltokuvat oli tehty digitaalisella manipuloinnilla ja ihmiset näyttelivät.
Voin hyvin kuvitella turvalaitteiden laiminlyönnin todeksi.
Japskeilla on hyviä dokumentteja tarjota.
Tuo doku on sekava ja siitä saa huonon kokonaiskuvan. Todellisuudessa ydinvoimalaitoksilla harjoitellaan onnettomuustilanteita jatkuavasti simulaattorien avulla. Tuossa kai puhutaan lähinnä varajärjestelmän varajärjestelmästä, kun varsinaiset hätäjäähdytyssysteemit olivat toimimattomia täydellisen sähkönmenetyksen takia. Noidenkien systeemien toimintaa haittasi akkusähköjen menetys. Paremman teknisen kuvan Fukuonnettomuudesta saa STUKin selvityksestä linkistä http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/fi_FI/fukushima-selvitykset/ liite 1: Fukushiman Daiichi ydinvoimalaitoksen onnettomuus.
http://m.youtube.com/watch?v=vpA0TOgB9-o
Tässä on vielä parempi dokumentti, edelleen turbopumpuista on vaijettu.
Dokkarissa kerrotaan kyllä se että vettä ei pystynyt pumppaamaan 2 reaktoriin, reaktorin korkean paineen takia. Siinä se ongelma juuri kiteytyy, turbiini säätää ja pyörii kyllä mutta koska pumppu ei pysty kehittämään korkeampaa painetta kuin reaktorissa vallitsee niin ei sinne mene mitään.
Pumpun tuotto kulminoituu paineastian lämpötilan ja tästä johtuvan paineen nousuun. Tyhmä systeemi, käyttölaitteen toiminta riippuu höyryn paineesta, jota pumppu ei pysty tyydyttämään paineen noustessa lämpötilan kasvaessa.
http://m.youtube.com/watch?v=tarB_LqjCY8&desktop_uri=/watch?v=tarB_LqjCY8
Se on sitten sellainen se luonnonmukainen tapa tehdä sähköä.
Pohjavesi virtaa reaktorin tiloissa
http://washingtonexaminer.com/raw-water-leaks-into-damaged-fukushima-reactor/video/gm-5176841
Sepä hyvä, ei mene aktiivista vettä alaspäin kun pohjavesi virtaa ulos vieden aktiiviset vedet mukanaan.