Juhlapuheissa sitten valehdellaan.
Kokoomus
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) nosti entisen erityisavustajansa Jori Arvosen EU-sihteeristön apulaispäälliköksi. Arvonen työskenteli puoluetoimistolla muun muassa kansainvälisten asioiden päällikkönä. 18 hakijan joukossa olisi ollut esimerkiksi EU-suurlähettiläs Marja Rislakki.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) valtiosihteeri Velipekka Nummikoski (kok.) valittiin Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtajaksi. Asiasta oli tiettävästi sovittu hallitusneuvotteluissa.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkyys vaihtui sosiaalidemokraateilta kokoomukselle. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) valitsi tehtävään Päivi Sillanaukeen (kok.).
SDP
Sosiaalidemokraatit valitsivat Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) pääjohtajaksi Juhana Vartiaisen (sd.). Vartiainen on jäsenkirjastaan riippumatta tehtävään ilmeisen pätevä; entinen ruotsalaisen taloustutkimuskeskus Konjunkturinstitutetin tutkimusjohtaja, Ruotsin LO:n tutkimussäätiön toimitusjohtaja ja ollut töissä myös Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.
Päivi Sillanaukeelta vapautuneelle paikalle sosiaali- ja terveyspalveluiden osaston päälliköksi sosiaali- ja terveysministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) nimitti Kirsi Paasikosken (sd.). Virkamiesesitys tehtävään oli sitoutumaton Eija Koivuranta, jolla olisi ollut pitkä ministeriö- ja lainsäädäntökokemus.
Kristillisdemokraatit
Suurin poliittinen virkanimitys -kohu syntyi sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) nimitettyä ministeriönsä kansliapäälliköksi entisen puoluetoverinsa Päivi Nergin. Nerg on koulutukseltaan maa- ja metsätaloustieteiden maisteri. Virkaa havitteli lukuisia poliisihallinnon pitkän linjan ammattilaisia. Nimitystä arvosteltiin erityisesti siksi, että paria vuotta aiemmin Räsänen oli näkyvästi vastustanut poliittisia virkanimityksiä.
Vasemmistoliitto
Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäkeä (vas.) kritisoitiin hänen ensin paheksuttuaan hyvä veli -verkostoja ja sitten nimitettyään erityisavustajansa Jussi Saramon (vas.) Veikkauksen hallitukseen.
Arhinmäki vastasi myös pitkän linjan vasemmistoliittolaisen kuntapoliitikon Minna Sirnön nimittämisestä Taiteen edistämiskeskuksen johtajaksi.
Arhinmäen tontille kuului myös OPM:n liikuntayksikön ylitarkastajan nimitys. Tehtävään valittiin TUL:sta tuttu puoluetoveri Sari Virta.
Kokoomus
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) nosti entisen erityisavustajansa Jori Arvosen EU-sihteeristön apulaispäälliköksi. Arvonen työskenteli puoluetoimistolla muun muassa kansainvälisten asioiden päällikkönä. 18 hakijan joukossa olisi ollut esimerkiksi EU-suurlähettiläs Marja Rislakki.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) valtiosihteeri Velipekka Nummikoski (kok.) valittiin Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtajaksi. Asiasta oli tiettävästi sovittu hallitusneuvotteluissa.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkyys vaihtui sosiaalidemokraateilta kokoomukselle. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) valitsi tehtävään Päivi Sillanaukeen (kok.).
SDP
Sosiaalidemokraatit valitsivat Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) pääjohtajaksi Juhana Vartiaisen (sd.). Vartiainen on jäsenkirjastaan riippumatta tehtävään ilmeisen pätevä; entinen ruotsalaisen taloustutkimuskeskus Konjunkturinstitutetin tutkimusjohtaja, Ruotsin LO:n tutkimussäätiön toimitusjohtaja ja ollut töissä myös Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.
Päivi Sillanaukeelta vapautuneelle paikalle sosiaali- ja terveyspalveluiden osaston päälliköksi sosiaali- ja terveysministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) nimitti Kirsi Paasikosken (sd.). Virkamiesesitys tehtävään oli sitoutumaton Eija Koivuranta, jolla olisi ollut pitkä ministeriö- ja lainsäädäntökokemus.
Kristillisdemokraatit
Suurin poliittinen virkanimitys -kohu syntyi sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) nimitettyä ministeriönsä kansliapäälliköksi entisen puoluetoverinsa Päivi Nergin. Nerg on koulutukseltaan maa- ja metsätaloustieteiden maisteri. Virkaa havitteli lukuisia poliisihallinnon pitkän linjan ammattilaisia. Nimitystä arvosteltiin erityisesti siksi, että paria vuotta aiemmin Räsänen oli näkyvästi vastustanut poliittisia virkanimityksiä.
Vasemmistoliitto
Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäkeä (vas.) kritisoitiin hänen ensin paheksuttuaan hyvä veli -verkostoja ja sitten nimitettyään erityisavustajansa Jussi Saramon (vas.) Veikkauksen hallitukseen.
Arhinmäki vastasi myös pitkän linjan vasemmistoliittolaisen kuntapoliitikon Minna Sirnön nimittämisestä Taiteen edistämiskeskuksen johtajaksi.
Arhinmäen tontille kuului myös OPM:n liikuntayksikön ylitarkastajan nimitys. Tehtävään valittiin TUL:sta tuttu puoluetoveri Sari Virta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kommentteja keskustan Juha Sipilän ehdotukseen luopua poliittisista virkanimityksistä.
"Ei ole poliittisia virkanimityksiä, vaan on nimityksiä virkoihin. Joskus nimitettävillä on poliittinen tausta ja joskus ei. Me lähdemme siitä, että ihmisen täytyy olla pätevä siihen tehtävään", Reijo Paananen sanoo.
- niin...kunhan on demari. . .niin.. ainoa vaatimus.
Eduskunnan oikeusasiamies on tehnyt päätöksen kanteluasiassa, joka koski sosiaali- ja terveysministeriön lausuntoa Jokilaakson sairaalan asemasta valinnanvapauden piiriin kuulumisesta. STM:n johtavat virkamiehet,
kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee
ja lääkintöneuvos Timo Keistinen katsoivat lähes kaksi vuotta sitten 24.3.2014 lausunnossaan, ettei Jokilaakson sairaalaa voida pitää valinnanvapauden piiriin kuuluvana kunnallisena erikoissairaanhoidon yksikkönä. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on asiassa täysin erimieltä.
Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön näkemys on perusteiltaan virheellinen. Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen toteaakin päätöksessään, että hänen on ”hyvin vaikea ymmärtää sosiaali- ja terveysministeriön lausunnossaan esittämää tulkintaa”.
STM:n lausunto, jolla ei edes Keistisen mukaan ollut todellista juridista merkitystä, perustui siihen, että Jokilaakson sairaala olisi perusterveydenhuollon yksikkö, eikä siten valinnanvapauden piirissä. Oikeusasiamies toteaa kuitenkin päätöksessään, ettei terveydenhuoltolain sanamuoto sulje erikoissairaanhoidon valinnanvapaudesta pois kunnan perusterveydenhuollon yhteydessä järjestämää erikoissairaanhoitoa. Lisäksi oikeusasiamiehen päätöksessä todetaan, että ”jos terveydenhuoltolaissa olisi tarkoitettu, että ainoastaan erikoissairaanhoitolaissa mainitut sairaanhoitopiirin sairaalat ja muut toimintayksiköt kuuluisivat erikoissairaanhoidon valinnanvapauden piiriin, tästä olisi tullut säätää laissa nimenomaisesti”.
Eduskunnan oikeusasiamiehen päätös on odotettu ja vastaa täysin Jämsän kaupungin näkemystä asiassa.
Jämsän kaupunginjohtaja Ilkka Salminen on tyytyväinen päätökseen ja odottaa yhä useampien suomalaisten valitsevan jatkossa Jokilaakson sairaalan hoitopaikakseen. STM:n linjauksen jälkeen Jämsän oma sairaanhoitopiiri - Pirkanmaan sairaanhoitopiiri - ohjeisti omia jäsenkuntiaan siitä, ettei Jokilaakson sairaala kuuluisi valinnanvapauden piiriin. – Odotammekin nyt Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johdon ohjeistavan uudelleen omia jäsenkuntiaan ja mahdollistavan potilaiden aidon valinnanvapauden toteutumisen myös Jokilaakson sairaalan osalta, linjaa Salminen.
– On hienoa huomata, että valtakunnassamme oikeus edelleen voi voittaa. Harmillista erityisesti potilaiden kannalta on kuitenkin se, että lähes kaksi vuotta ehti sosiaali- ja terveysministeriön lakiin perustumaton lausunto toimia kunnissa ja sairaanhoitopiireissä potilaiden valinnanvapautta rajoittavana tekijänä, toteaa puolestaan Jämsän kaupungin hallintoylilääkäri Heimo Lajunen. – Tästä päätöksestä hyötyvät kaikki potilaat, jotka tarvitsevat nopeaa ja laadukasta erikoissairaanhoitoa. Jokilaakson sairaala on jonoton sairaala, jonka palvelunlaatu on korkealuokkaista ja esimerkiksi tekonivelleikkaukseen pääsee valtakunnallisesti hyväksyttyjen hoitokriteerien täyttyessä kuukauden sisällä ja erikoissairaanhoidon poliklinikalle jopa viikossa.