Neuvostoliitossa oli ankara säänöt. Armeija oli tietysti monimutkaisempi ja isompi kokonaisuus mitä lännellä. Häviö, sotavankeus ja perääntyminen ilman käskyä oli kolme kuolemansyntiä Puna-Armeijassa jo Trotskin ajoilta.
Hyödyttikö kenraalien ampuminen Stalinia
ankara kuri
46280
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Venäläiset pelkurien jälkeläiset osaa sentään pitää turpansa kiinni. Meillä nämä menoerät suorastaan parkuvat.
Kyllä moni heistäkin vielä tänäkin päivänä tutkii omaistensa kohtaloita.
Puna-armeijassa oli epäluotettavia aineksia jotka olivat ryhmittyneet Tuhatsevskin ympärille ja ylipäällikön piti neutralisoida ne. Sotilasvallankaappaus oli todellinen uhka. Armeijan täytyi olla puolueelle uskollinen, siksi Stalin joutui tekemään kovia päätöksiä.
Stalinin vainoharhoista. Armeija oli tiukassa valvonnassa, eikä mikään pullikointi ollut mahdollista. Upseerit olivat käytännössä kaikki kommunisteja ja kullakin oli vielä komissaari takapiruna.
Tuhatsevskillä ei ollut mitään tekemistä talvisodan tai kesän 1941 tapahtumien johdosta ammuttujen kanssa. Ei ihme miksi Vlasov halusi vaihtaa puolta.
Kesällä 1941 muutama henkilö piti ehkä ampuakin. Ongelmina olivat trotskilaisuus ja venäläinen luonne.
ammuttiin pettureina ja pelkureina. Siihen se suunnilleen jäikin.
oli ollut turhan itsenäinen kansansuosikki. Hän oli tekemisissä sekä saksalaisten -mm. vierailu 1932 - että ranskalaisten ja englantilaisten kanssa -37. Vainoharhainen Stalin ei voinut sitä sietää.
Kyllä porukkaa amuttiin vielä sodan jälkeenkin.
Antony Beevor: Toinen Maailmansota
Stalinin viha Puolaa kohtaan oli peräisin Neuvostoliiton ja Puolan sodasta ja puna-armeijan häviöstä vuonna 1920 Varsovan taistelussa, jota puolalaiset sanoivat ”Veikselin ihmeeksi”. Stalinia oli arvosteltu voimakkaasti hänen osuudestaan siihen, että ensimmäinen ratsuväkiarmeija ei ollut tukenut marsalkka Mihail Tuhatsevskin joukkoja. Hän oli puna-armeijan puhdistusten alkajaiseksi teloituttanut Tuhatsevskin tekaistujen syytteiden perusteella 1937.
Tuhatsevskin ei tietenkään voinut toimia ilman Joosepin lupaa.
Tuo nyt oli sitä trotskilaista propagandaa.
Vaatii enemmän rohkeutta perääntyä Puna-Armeijassa.
Stalinille riitti, että T. oli ollut tekemisissä länsimaiden kanssa. Siis kaikkien agentti! Ja lisäksi kannatti saksalaista taistelutapaa!!
Vaan totuus. Saattaa olla myös, että Saksa syötti T:sta perättömiä tietoja.
Ei syöttänyt. Enemmistöllä oli ikävä Trotskia. Iso osa ei pitänyt sorvarin ja pervo-Budjonnyin rajattomasta vallasta Joosepin suosikkeina. Eikös Sempa oikein kylpenyt shampanjassa, tai kuten täällä päin sanotaan skumpassa.
Trotskilaista propagandaa? Eli sama suomeksi: et pidä mielipiteestä, MUTTA ET OSAA PERUSTELLA MIKSI? Minua ei liikuta yhtään vaikka olisi maolaista propagansaa! OLENNAISTA on se, että olikose totta? Jos olet eri mieltä niin kerro millä perusteella tai olet vain turha suunpieksäjä!
Stalinin juutalaiset kannattajat kutsui sitä sionistiseksi trotskilaiseksi propagandaksi.
Ihan sama vaikka kutsuisivat sitä siniseksi unelmaksi! Osaatko sanoa itse mitään? Osaatko perustella mitään?
He ansaitsivat luodin. Tuhatsevski epäonnistui valtaamaan Puolan. Jooseppi valtasi Puolan. Enemmistö myös vuoden 1919 Baltian maiden voittajista ja häviäjistä ammuttiin Joosepin toimesta. Suomen tapahtumiin osallistuneiden oli myös kuoltava.
Tapettujen upseereiden perheet olisi pitänyt vielä ampua. Muistaakseni enemistöltä ei ammuttu.
"He ansaitsivat luodin. Tuhatsevski epäonnistui valtaamaan Puolan. "
Tarkoitatko, että jos Puna-armeijassa epäonnistuu niin 'ansaitsee' kuoleman? Onpas ikävä armeija?
"Jooseppi valtasi Puolan."
Tuskinpa. Kunhan kusilammikko taas tyri ja pani toiset maksamaan. Tapansa mukaan.
"Enemmistö myös vuoden 1919 Baltian maiden voittajista ja häviäjistä ammuttiin Joosepin toimesta. Suomen tapahtumiin osallistuneiden oli myös kuoltava."
Niinkö? Eipä ihme, että näin mainio järjestelmä vallan romahti 1991!
Ja Jooseppi ansaitsi kuolla yksin ja hylättynä keskelle omaa kusilammikkoaan vuonna 1953!
"Tapettujen upseereiden perheet olisi pitänyt vielä ampua. Muistaakseni enemistöltä ei ammuttu."
Aina vaan paranee! Taidat olla luonnevikainen? Säälittävää...
Tuhatsevskin kollegoineen ja alaisineen olisi voinut yrittää sotilasvallankaappausta, siksi heidät oli neutralisoitava. Hän oli lisäksi käyttäytynyt aivan asiattomasti Stalinia kohtaan Puolan sotaretken aikana vuonna 1920. Sekään ei hänen osakkeitaan nostanut, Stalinilla ei ollut tapana tuollaisia asioita unohtaa.
Stalin aikoi ammuttaa jopa Konevin, niin kyllä sen täytyi olla hyvin mieleinen keino pitää kuria.
Todennäköisesti kukaan ei olisi jäänyt Leningradiin eikä muuallekaan linjaan ilman tällaista alaisten, kuten Zukov, Zdanov omatoimisuutta kurinpitoasioissa.
NL johdon mielialat olivat hieman toiset kuin täällä, ehkä Rokossovskia voi pitää Mannerheimin luokkaisena pehmona. Saksalaiset kenraalit olivat todellisia gentlemanneja näihin verrattuna.
Konevin "ansiot" olivat ihan samall tasolla kesällä 1941 tuomittujen kanssa.
Tai Chuikovin, tuon Suomussalmella turpaansa saaneen lättäjalan. Venäläiset saa olla kiitollisia siitä, että oikeat nimet sai luodista. Chuikov olisi ihan hyvin voinut olla talvisodan jälkipuinnin ammuttujen joukossa.
Ei aina auttanut. Jokaisella oli mahdollisuus saada aivonsa seinällä Kirovin murhan jälkeen. Vasta ennen Stalingradia Jooseppi hellitti otettaa. Kansanomainen Nikita Hrutsev lähetettiin Stalingradiin komissaariksi. Ankara Mehlis oli sivurintamilla.
Konjev oli Zukovin kanssa taidoiltaan samaa tasoa, mutta ei välttämättä ottanut Stalinia, niin vakavasti.
http://seura.fi/sota/sotablogit/antero-raevuori/vastustamaton-himo/
taustaltaan poliittinen komissaari, joten hän oli Stalinille vähintään yhtä uskollinen kuin Zukov. Konjev oli Zukovin kovimpia kilpailijoita Rokossovskin ja Vasilevskin kanssa.
Lev Mehlis oli mies paikallaan. Hän oli puna-armeijan poliittisen päähallinnon päällikkö vuosina 1937-40 ja senkin jälkeen eri rintamien (armeijaryhmien) komissaarina. Kova mies mutta kovat oli ajatkin. Huom. Mehlis oli sotilasarvoltaan kenraalieversti (kolme tähteä), esim. Hrutsev oli vain kenraaliluutnantti, (kaksi tähteä). Zdanov oli myös kenraalieversti, hän sen ansaitsi koska oli tarmokkaasti johtanut Leningradin puolustusta.
Mehlis oli juutalainen mutta Stalinin luottomies. Juutalainen oli myös Stalinin lähimpiin miehiin kuulunut "Rauta" Lazar Kaganovits. Puheet Stalinin juutalaisvastaisuudesta ovat täyttä pötyä.
Oliko hän johtajan huora, niin kuin sinä olet tämän palstan.
Murhaaja se oli pomonsa tapaan, mutta kuri on tietysti aina tärkeä asia. Ranskalaisilla oli esimerkiksi kapina vuonna 1917 jonka tuloksena 49 ammuttiin. Mannerheim kannatti myös Tsaarin armeijassa palvellessaan rintamakarkurin ampumisia. Stalinin ja pojat vei tämän kuitenkin pitemmälle. Harvoin ketään viimeisen kahdensadan vuoden aikana on ammuttu epäonnistuneen hyökkäyksen perusteella.
Konjev oli piiperteilijä. Ansiot oli olemattomat ilmeisesti vielä 1942. Neuvostoliiton kuuluisimmat ennen kesää 1941 oli Timoshenko, Vorosilov ja pervo-Budjonnyi. Stalinilla ei ollut mitään syytä timppaa ampua erityisesti talvisodan jälkeen. Muut oli täysin mahdollista ampua ennen talvea 1941. Venäläisten onneksi ei ammututtanut.
Konjev saa Mansteinin menemään ansaan.
http://www.youtube.com/watch?v=P5YGBSEGWWo
Sodan aikana kenraaleja ammuttiin lähinnä komissaarin raporttien perusteella. 30-luvulla ammuttujen joukossa oli paljon epäluotettavaa ainesta. Trotski kiristänyt useita "uhreista" liittymään Puna-Armeijaan.
Sodan aikana ammuttiin hyvin vähän kenraaleja. Epäonnistuneet siirrettiin vähin äänin selustaan hallinnollisiin tai koulutustehtäviin.
1930-luvun puhdistukset olivat pelkkää mielivaltaa. Ulkomaiset kontaktit tai vain kriittiset puheenvuorit riittivät vangitsemiseen ja kuolemantuomioon. "Tunnustukset" kiristettiin kiduttamalla.
Sodan alettua vielä vankiloissa viruvat 12 000 upseeria palautettiin palvelukseen. Heitä sanottiin "rautahampaiksi", koska ensin oli käytävä hammaslääkärin kautta. Kuulustelujen alkuvaiheissa lyötiin yleensä hampaat sisään tai niihin porattiin reikiä.
Niitä ammuttiin nimenomaan läjäpäittäin talvisodan ja kesän 1941 tapahtumien perusteella. Tämä on ihan oikeaa tietoa toisin kuin horinasi. Semjon Timppaa ei ammuttu Harkovan jälkeen juuri talvisodan ansioiden perusteella.
Mehlis tappoi Stalinin käskystä talvisodan jälkeen tuomitut. Mikäli Suomi olisi saanut Mehliksen kiinni ja tappanut, niin kuulisimne loputonta parkua Wiesenthal keskukselta ja Yad Vasheemilta.
Tuskin ne mitään olisi sanoneet jos se talvisodassa oltaisi saatu. Mehlis ei ollut muissa yhteyksissä tekemisissä Suomen kanssa.
Ainoastaan venäläinen luuseri voi tulla juutalaisen ampumaksi ja pitää sitä sotilaallisena menestyksenä.
Britit olisi paremmin taistelleet Dunkerquessa piippu takaraivossa.
Britit juoksi kanaalin yli puhdasta pelkuruuttaan. Ainakin Stalinin mielestä kaikki sellaiset olisi pitänyt tappaa.
jatkamaan sotaa. Se oli siihen asti viisain ja erittäin tärkeä ratkaisu, Vaihtoehtona oli vankileiri. Stalinin joukot täyttivät sellaiset kolmen miljoonan miehen vahvuudella.
Oli kai se sotiminen vähän hankalaa kun kenraalit ja korkeimmat upseerit oli tapettu kuten kaikki muutkin merkittävät ja taitavat ihmiset.
Eipä ollut sitten osaajia, vaan eihän se auta kun vainoharhainen Johtaja haluaa itse olla se paras kaikessa.
kyllä aika paljon. Teloitettujen määräksi jäi noin 22 000, kun vankiloista vapautettiin sodan alettua noin 11 000 upseeria. Aktiiviupseereita oli noin 85 000.
Saksalaisten hyökätessä puna-armeijassa oli reserviupseerit mukaan lukien noin
450 000 upseeria, Vajaus oli 36 000. Sotakouluissa oli yli 500 000 oppilasta.
Vaikea ongelma oli kokeneiden komentajien puute. Se kyllä korjaantui melko nuorten miesten ( 35-45 vuotiaiden) noustessa johtaviin asemiin.