Room.2.
14 Pakanakansatkin, joilla ei ole lakia, saattavat luonnostaan tehdä, mitä laki vaatii. Silloin pakanat, vaikkei heillä lakia olekaan, ovat itse itselleen laki. [Ap. t. 10:35]
15 Näin he osoittavat, että lain vaatimus on kirjoitettu heidän sydämeensä. Siitä todistaa heidän omatuntonsakin, kun heidän ajatuksensa syyttävät tai myös puolustavat heitä.
16 Tämä tulee näkyviin sinä päivänä, jona Jumala minun julistamani evankeliumin mukaisesti tuo ihmisten sisimmätkin salaisuudet Kristuksen Jeesuksen tuomittaviksi. [1. Kor. 4:5; 2. Kor. 5:10]
14 Pakanakansatkin, joilla ei ole lakia, saattavat luonnostaan tehdä, mitä laki vaatii. Silloin pakanat, vaikkei heillä lakia olekaan, ovat itse itselleen laki. [Ap. t. 10:35]
15 Näin he osoittavat, että lain vaatimus on kirjoitettu heidän sydämeensä. Siitä todistaa heidän omatuntonsakin, kun heidän ajatuksensa syyttävät tai myös puolustavat heitä.
16 Tämä tulee näkyviin sinä päivänä, jona Jumala minun julistamani evankeliumin mukaisesti tuo ihmisten sisimmätkin salaisuudet Kristuksen Jeesuksen tuomittaviksi. [1. Kor. 4:5; 2. Kor. 5:10]
Vastaukset 8
Vanhimmat
Siinäpä Raamatunkohta joka ei selityksiä kaipaa. Muistaa pitääkin että Raamattu on itse itsensä selittäjä.
Niin on, kuten Devoit sanoit? Olen itse vl. Sydämessäni en kuitenkaan koskaan ole voinut tuomita toisia ihmisiä, kun he sanovat uskovansa Kristukseen.
Oikeastaan tein kysymyksen sivuston aktiivi vl kommentoijille, kuten pk-seudun vl mies, hemesti jne. Toki muutkin saa kommentoida, mutta erityisesti kiinnostaa miten eksulsiivisesti ajatteleva tämän tulkitsee.
Kysymysmerkki tuli vahingossa sanoit sanan perän :) sori...
Pohdinnan arvoinen seikka onkin sitten se ketkä ovat "pakanoita". Vl-käsityksen mukaan kaikki ovat pakanoita jotka eiv't ole vanhoillislestadilaisia. Sillä näkökannalla tuo lainaamasi Raamatunkohta näyttääkin tosi mielenkiintoiselta.
En ihmettle jos et vl-vastauksia saa kysymykseesi.
Voisko joku vl (konsr.) vastata tähän?
Se selviää, kun luet edeltävät jakeet.
D. on oikeassa, Sana selvittää Sanalla itseään, kunhan sitä EDES lukee.
Kes.
Kesitas, olen kanssasi samaa mieltä. Kiitos kommentista. Edelleenkään en saanut alkuperäiseen kysymykseen vastausta.
Anteeksi. Jäi hieman kesken, mutta nyt ehdin vastata.
Ylipäätään Paavali painottaa tekojen merkitystä seurakuntatoiminnassa, jossa valtaosa on juutalaisia, ja vain vähemmistö pakanoita.
Hän juuri tämän osion käy ikään kuin lain lävite.
Luvun alussa Hän meneekin opetuksessaan yleisen mielipiteen mukaan ja väittää, että ilman muuta Jumala antaa kullekin ihmiselle hänen tekojensa mukaan (Room 2:6). Joka pahaa tekee, saa osakseen vihan ja kiivastuksen, tuskan ja ahdistuksen (2:8,9). Joka tekee sitä mikä hyvää on, saa osakseen taas iankaikkisen elämän, kirkkauden, kunnian ja rauhan (2:7,10).
Tämä on pohja luvun loppuun asti niin, että pelkkä lain kuuleminen ja tieto laista ei auta ketään. Jumalan tuomion ainoana perusteluna ovat nyt ihmisen omat teot.
Yllättävää, että Paavali kirjoittaa selvästi 13 jakeessa, että: "Lain noudattajat vanhurskautetaan".
Tämä jae ikään kuin hajottaa koko Paven sanomaa ja on kyllä ristiriidassa koko Roomalaiskirjeen ydinsanoman kanssa, joka on kansanomaisesti; ”vahurkas on elävä uskosta”, joka on ensimmäisen luvun 17 jakeessa.
Myös 3 luvun jae 20 poikkeaa samaan suuntaan, kuten myös jae 28 voidaan ymmärtää.
Näitä seikkoja ajatellen, kysymyskesi on aiheellinen.
On kuitenkin otettava huomioon, että Hän kirjoittaa juutalaisille ja käy asiaa lain kautta, mutta silloin siitä uupuu evankeliumi? Sekin on hieman kaukaa haettu, mutta on mahdollisuus on tulkita ristiriitaa niin, että vanhurskauttaminen ei merkitse kristitylle vapautta Jumalan tuomiosta.
Näin minä sen miellän, tällä vajavaisella ymmärrykselläni. Josko Pave muistuttaa valveillaoloa tuomiosta, joka pitää kristityn valveilla, eikä saa koskaan unohtaa, että hän kerran tekee tiliä teoistaan ja uskosta elämästään Jeesuksen edessä, jonossa oltaessa.
Tämän ristiriidan ratkaisu voi olla Paavalin viimeisessä lauseessa: "Jumala on tuomitseva IHMISTEN SALAISUUDET Kristuksen Jeesuksen kautta, minun evankeliumini mukaan”, jae 16, loppua.
Joten voimme yrittää elää, kuten Jeesus eli, jopa lain siveellisyyden mukaan, mutta ei lain täyttämisen mukaan omalta osaltamme, vaan evankeliumin armoon luottaen, uskolla Jeesus Messiaaksi, sen lain täyttäjänä, puolestamme.
Evankeliumi voittaa kuitenkin aina lopulla, lain ja vie meidät Uuteen Jerusalemiin, Isän luo.
Seuraavat jakeet tekevät jonkin verran selvyyttä asiaan, kun Pave vetää meidät juutalaiset maan pinnalle.
Jae 18 kertoo jo lain ymmärtäneelle sen, mitä Jumala meistä haluaa ja se on usko lupukseensa, uskoa nasaretilainen Pojaksi, Messiaaksi ja Vapahtajaksi.’
Näin minä sen näen ja olen saanut itseni ymmärtämään, että tuollaiset kimurantit tilanteen selitetään usein seuraavissa jakeissa, joista 29 jae ikään kuin pehmentää meidän olemusta, ja painottaa uskoa Herraan Jeesukseen.
Kes.