http://yle.fi/uutiset/kirkon_paradoksi_nuorten_kokemukset_rippikoulusta_myonteisia_silti_erotaan/6934763
"Nuoret aikuiset erovat kirkosta entistä useammin, vaikka rippikoulun käy edelleen suurin osa suomalaisista nuorista. Koko maassa rippikoulun käy edelleen yli 80 prosenttia nuorista. Monissa maaseutuseurakunnissa lähes kaikki nuoret käyvät riparin.
Silti tällä hetkellä noin joka neljäs kirkkoon kuulunut nuori aikuinen eroaa kirkosta 18–30 ikävuoden välillä, kertoo Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa työskentelevä dosentti Kati Niemelä. Niemelän vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia kirkosta eroajista oli nuoria aikuisia ja ilmiö on tutkijan mukaan vain voimistunut."
Voisiko olla niin, että riparin käyminen vain vauhdittaa kirkosta eroamista? Ylimääräinen ruiskaus jeesustelua 15-vuotiaan kasvoille, niin johan alkaa eroaminen kiinnostaa. Riparilta käydään vain kuittaamassa ilmaiset bileet ja jälkeenpäin rippilahjat.
"Nuoret aikuiset erovat kirkosta entistä useammin, vaikka rippikoulun käy edelleen suurin osa suomalaisista nuorista. Koko maassa rippikoulun käy edelleen yli 80 prosenttia nuorista. Monissa maaseutuseurakunnissa lähes kaikki nuoret käyvät riparin.
Silti tällä hetkellä noin joka neljäs kirkkoon kuulunut nuori aikuinen eroaa kirkosta 18–30 ikävuoden välillä, kertoo Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa työskentelevä dosentti Kati Niemelä. Niemelän vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia kirkosta eroajista oli nuoria aikuisia ja ilmiö on tutkijan mukaan vain voimistunut."
Voisiko olla niin, että riparin käyminen vain vauhdittaa kirkosta eroamista? Ylimääräinen ruiskaus jeesustelua 15-vuotiaan kasvoille, niin johan alkaa eroaminen kiinnostaa. Riparilta käydään vain kuittaamassa ilmaiset bileet ja jälkeenpäin rippilahjat.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Niemelän vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen mukaan"
Tuosta on tilanne jo muuttunut ja todella paljon. Nyt on rippikoulunkun suosio jo kovassa laskussa.
"Tämä on ihmeellinen ilmiö, johon etsitään vastausta"
Kirkon harhaiset etsii vastausta, joka on suoraan silmien edessä. Harhat vain estävät sen näkemisen.
Näin sanoo dosentti Niemelä:
"Homokeskustelu voi olla laukaiseva tekijä kirkosta eroamiseen, mutta perimmäinen syy valtaosalle eli noin 90 prosentille nuorista aikuisista on se, etteivät he usko Jumalaan. Kaikki yleiset kulttuuriset syyt kuulua kirkkoon ovat heille vieraita argumentteja."
Ja sitten tulee Kuopion seurakuntien nuorisosihteeri Marjukka Borgman ja laukoo:
"Ehtoollinen on yksi asioista, jotka ovat rippikoulun uudistamisen keskiössä. Jotta ehtoollinen vahvistaisi nuorten uskoa, sen pitäisi olla vahvemmin mukana rippikoulussa. Varsinkin kun rippikoulun aikana on ryhmänä saanut jo aiemminkin käydä ehtoollisella, mutta tämä käytäntö ei ole meillä yleistynyt."
Kirkko ei vieläkään suostu tajuamaan, että mitä enemmän uskontoa tuputetaan, sitä enemmän kirkosta erotaan. Öylättiä ja eltaantunutta viiniä yritetään tunkea lapsosten kurkuista alas ja sitten oikein julkisesti ihmetellään, miksi www.eroakirkosta.fi raksuttaa. Nuoret eivät yksinkertaisesti usko Jumalaan, eikä sitä tosiseikkaa muuteta millään ehtoollisella.
Niemelä laukoo totuuden: "- - perimmäinen syy valtaosalle eli noin 90 prosentille nuorista aikuisista on se, etteivät he usko Jumalaan." Mutta totuutta ei uskota: "- - kirkon tulisi Borgmanin mukaan nostaa enemmän esiin, on kirkon tekemä sosiaalinen työ."
Paikallinen kommunisti järjesti kivan hiihtoretken kun olin pieni. Se todistaa, että kommunisti voi järjestää kivan hiihtoretken. Se ei todista, että kommunismi olisi hyvä talousjärjestelmä. Analogisesti kiva ripari ei todista jumalia olevan olemassa.
Tiedän tapauksen, jossa nuori erosi kirkosta heti rippikoulun jälkeen. Ei varmaankaan riparin takia, vaan ikäänkuin varmisti vielä ja antoi kirkolle tilaisuuden. Usko ei tarttunut, vaan muodollinenkin jäsenyys lähti.
Kirkollahan on rajaton mahdollisuus tuputtaa päiväkodeissa ja kouluissa uskomuksiaan liki kaikille lapsille ja nuorille. Miten rippileirin käynti voisi olla erityisen merkittävä asia nuorten liimamiseksi kirkkoon, sen jäsenyyteen ja toimintaan?
Ja taas tuo sama juttu että uskolla ei ole mitään annettavaa ja merkitystä, kirkko on touhukristillinen, uskosta viis kunhan maksaa kirkkoveronsa . Kirkko on vain harrastekerho ja tekee muka paljon hyvää, ei ainakaan kirkollisverotuotolla tee, siitä menee diakoniaan vain 0.89%, on muka Suomen suurin hyv.tekev.järjestö.
Ihan kuin hyvä kaverinsa armeija, senkin tarpellisuutta perustellaan itsenäistymisellä, ekaa kertaa erossa vanhemmista, oppii petaamaan sängyn, oppii säännöllisen vuorokausirytmin ja kuntokouluna.
Ihan kivaa siellä rippileirillä varmasti on kunhan ne pakiolliset papin lässytykset on kestetty ja riparilaiset pääsevät viettämään aikaa yhdessä, keskenään.
Ei sillä kivalla ole mitään tekemistä rippikoulun uskonnollisen sisällön kanssa.
Ja lahjojakin on luvassa sukulaisilta, (varsinkin isovanhemmilta ja kummeilta, vanhuksilta joille rippikuolu merkkaa vielä jotain), se kun on tapana.
Naimalupa riparilta. Jossain sketsissä papin aamenen jälkeen, avioliitton vihkimisen jälkeen, sulhanen kysyi papilta: Joks me voidaan mennä bylsiin? Sitä vois kysyä riparinkin jälkeen, että joko saa ihan luvan kanssa?
(Telkussa oli juttua alaikäisistä tanskalaisista jotka lomailivat ex-alkoholisti äitinsä kanssa etelässä, ja alaikäiset joivat lärvit kapakassa äitinsä läsnäollessa.
Äiti vaan totesi, että ei voi estää mitenkään, parempi kun on edes katsomassa perään. Äiti kuvasi aamuyöllä lastrensa oksentelua, ja näytti lapsilleen matskun mutta lapsista se oli vaan hauskaa. )
Tanskassa kuulemma ajatellaan, että rippikoulun jälkeen on lupa ruveta kännäämään.
"- Kirkollisverolla maksetaan esimerkiksi diakonien työ."
Maksetaan kyllä diakonien työ eli palkka, mutta itse diakonia-avustuksiin ei sitten kirkollisveroista liikene senttiäkään. Kirkon tilintarkastettu tuloslaskelma paljastaa, että kirkko käyttää diakonia avustuksiin alle 1 prosentin suhteessa kirkollisveroihin. Kirkollisveroja ei kuitenkaan diakoniaan käytetä senttiäkään, koska kaikki diakoniaan liikenevät varat tulevat erillisistä ulkoisista lähteistä, kolehdeista, keräyksistä, lahjoituksista, testamenteista, valtion apuna, EU:n apuna, jne.