Mitkä akut käyttöakuiksi?

Minulla on huonoja kokemuksia nykyisistä Bilteman akuista. Siis näistä huoltovapaista hopean tai mustan värisistä. Niitä on myös haukuttu TM:n akkutestissä, joka tietysti mittaa pääosin muuta kuin hupiakun oston kannalta tärkeitä ominaisuuksia. Huolestuttavaa on kuitenkin selvästi ilmoitettua alempi kapasiteetti, jonka totesin edelliseen veneeseen ostamastani akusta.

Lisäksi nykyiset Bilteman akut eivät ole edes halpoja. 12 vuotta sitten ostamani Bilteman perinteinen lyijyakku (läpinäkyvä) sen sijaan oli sekä halpa että hyvä.

Sama näkyy näissä testeissä:

http://www.airistonveneilijat.fi/Akkutesti-TM-2009.pdf
http://www.pjp-batteries.com/wp-content/uploads/2011/02/tm0618-fin.pdf
http://migu.baanapojat.net/TM/akut.pdf

Joakim_ kirjoitti:

Minulla on huonoja kokemuksia nykyisistä Bilteman akuista. Siis näistä huoltovapaista hopean tai mustan värisistä. Niitä on myös haukuttu TM:n akkutestissä, joka tietysti mittaa pääosin muuta kuin hupiakun oston kannalta tärkeitä ominaisuuksia. Huolestuttavaa on kuitenkin selvästi ilmoitettua alempi kapasiteetti, jonka totesin edelliseen veneeseen ostamastani akusta.

Lisäksi nykyiset Bilteman akut eivät ole edes halpoja. 12 vuotta sitten ostamani Bilteman perinteinen lyijyakku (läpinäkyvä) sen sijaan oli sekä halpa että hyvä.

Sama näkyy näissä testeissä:

http://www.airistonveneilijat.fi/Akkutesti-TM-2009.pdf
http://www.pjp-batteries.com/wp-content/uploads/2011/02/tm0618-fin.pdf
http://migu.baanapojat.net/TM/akut.pdf

Lue lisää

Täytyy sitten kokeilla seuraavaksi AGM-akkuja.

Noissa Bilteman akuissa on 3 tai 4 vuoden takuu ja takuuasiat Biltema on aina hoitanut mukisematta, joten ei noiden ostossa sinänsä ole mitään ongelmaa. Eikä Bilteman omistajakaan kääri noista suuria voittoja, jos joutuu kaikista takuuna uuden antamaan.

Joakim_ kirjoitti:

Noissa Bilteman akuissa on 3 tai 4 vuoden takuu ja takuuasiat Biltema on aina hoitanut mukisematta, joten ei noiden ostossa sinänsä ole mitään ongelmaa. Eikä Bilteman omistajakaan kääri noista suuria voittoja, jos joutuu kaikista takuuna uuden antamaan.

Lue lisää

Juuri näin. Tietysti joissain asioissa kannattaa sijoittaa ns. merkkitavaraan, mutta pääsääntöisesti Biltsusta ja Motonetistä saa ihan hyvälaatuista kamaa. Tietysti jos on niin totaalisen uusavuton, kuin ilmeisesti kirjoittelija kkdkkkdujeo on, ei tietenkään kykene erottamaan, koska haetaan sitä merkkitavaraa. Usein noissa laatutavaraliikkeissä myydään ihan samaa tavaraa kolminkertaiseen hintaan kuin B- ja M-marketeissa. Joten lopputuloksena kkdkkkdujeon kaltaisten tupeloiden huutelut suurista voitoista kääntyvä itseään vastaan.

Minimum order quantity: 100 pcs...

Eikä kiinalaisetkaan pysty toimittamaan lyijyakkuja murto-osalla lyijyn maailmanmarrkinoiden kilohinnasta.

kunhan järjestelet kirjoitti:

Minimum order quantity: 100 pcs...

Eikä kiinalaisetkaan pysty toimittamaan lyijyakkuja murto-osalla lyijyn maailmanmarrkinoiden kilohinnasta.

"Eikä kiinalaisetkaan pysty toimittamaan lyijyakkuja murto-osalla lyijyn maailmanmarrkinoiden kilohinnasta. "

Pystyvät, tuotantokustannukset kaikissa tuotteissa ovat murto osa siitä mitä esim. eurostoliitossa.

2332122 kirjoitti:

"Eikä kiinalaisetkaan pysty toimittamaan lyijyakkuja murto-osalla lyijyn maailmanmarrkinoiden kilohinnasta. "

Pystyvät, tuotantokustannukset kaikissa tuotteissa ovat murto osa siitä mitä esim. eurostoliitossa.

Lue lisää

Tiedänhän minä, että kiinalaiset ovat nokkelia ja työvoima halpaa. Silti temppu, jolla tuote myydään oleellisesti raaka-ainekustannuksia halvemmalla on liian itämainen temppu ymmärrettäväksi. Lyijy ei ole ilmaista Kiinassakaan. Ja jos olisi, se takuulla kannattaisi myydä monin kerroin paremmalla hinnalla harkkoina kuin vaivalloisesti akuiksi tehtynä halvalla. Kannattaisi nimittäin vaikka eurostoliittoon ostaa akkuja ja myydä niistä lyijyt.

ostan 1000 kirjoitti:

Tiedänhän minä, että kiinalaiset ovat nokkelia ja työvoima halpaa. Silti temppu, jolla tuote myydään oleellisesti raaka-ainekustannuksia halvemmalla on liian itämainen temppu ymmärrettäväksi. Lyijy ei ole ilmaista Kiinassakaan. Ja jos olisi, se takuulla kannattaisi myydä monin kerroin paremmalla hinnalla harkkoina kuin vaivalloisesti akuiksi tehtynä halvalla. Kannattaisi nimittäin vaikka eurostoliittoon ostaa akkuja ja myydä niistä lyijyt.

Lue lisää

Tuo on metäkansalaisen kommentti, joka ei tiedä missä kiina nyt menee. Harjoitustehtävä, etsi mitä suomessa maksaa tätä vastaava älypuhelin:

http://www.fasttech.com/products/1101/10006243/1477602-thl-w100-4-5-qhd-quad-core-android-4-2-jellybean

1346234623 kirjoitti:

Tuo on metäkansalaisen kommentti, joka ei tiedä missä kiina nyt menee. Harjoitustehtävä, etsi mitä suomessa maksaa tätä vastaava älypuhelin:

http://www.fasttech.com/products/1101/10006243/1477602-thl-w100-4-5-qhd-quad-core-android-4-2-jellybean

Lue lisää

Univajakin jodlausta pohtia kinkkituotteita tuolla älyllä, tosi metsäläistä. Jos akkua tarjotaan murto-osalla siihen käytetyn lyijyn hinnasta, voisin minäkin ostaa heiltä vaikka kuukauden tuotannon. Et taida ymmärtää käsitettä raaka-aineen kustannus.

Saman hintainenhan toi Fasttech on maahantuotuna kuin muutkin täällä kaupassa. Mitä ihmeellistä siinä on?

koko kuukauden kirjoitti:

Univajakin jodlausta pohtia kinkkituotteita tuolla älyllä, tosi metsäläistä. Jos akkua tarjotaan murto-osalla siihen käytetyn lyijyn hinnasta, voisin minäkin ostaa heiltä vaikka kuukauden tuotannon. Et taida ymmärtää käsitettä raaka-aineen kustannus.

Saman hintainenhan toi Fasttech on maahantuotuna kuin muutkin täällä kaupassa. Mitä ihmeellistä siinä on?

Lue lisää

"Saman hintainenhan toi Fasttech on maahantuotuna kuin muutkin täällä kaupassa."

Fastech on honkkongilainen verkkokauppa. THL on kiinalainen älypuhelin, jota ei suomessa myydä. Esimerkin puhelinta vastaa esim samsung s3 joka maksaa 2x enemmän:

http://www.gigantti.fi/product/puhelimet-ja-gps/matkapuhelimet/SAMI9305WHITE/samsung-galaxy-s3-i9305-4g-alypuhelin-valkoinen

1541 kirjoitti:

"Saman hintainenhan toi Fasttech on maahantuotuna kuin muutkin täällä kaupassa."

Fastech on honkkongilainen verkkokauppa. THL on kiinalainen älypuhelin, jota ei suomessa myydä. Esimerkin puhelinta vastaa esim samsung s3 joka maksaa 2x enemmän:

http://www.gigantti.fi/product/puhelimet-ja-gps/matkapuhelimet/SAMI9305WHITE/samsung-galaxy-s3-i9305-4g-alypuhelin-valkoinen

Lue lisää

Maksoin Suomessa S3:sta 199 euroa. Fastechiin toimitus ja ALV, niin aivan samoissa ollaan rahassa ja sulla vain kiinalainen halpis kädessä. Kiinalaisetkin kun tekevät eritasoisia laitteita erilaisilla hinnoilla.

Jäi sulta edelleen selittämättä se kiinalaisten nerous, jolla tehdään akkuja halvemmalla kuin niihin käytetty lyijy.

hongkingkong kirjoitti:

Maksoin Suomessa S3:sta 199 euroa. Fastechiin toimitus ja ALV, niin aivan samoissa ollaan rahassa ja sulla vain kiinalainen halpis kädessä. Kiinalaisetkin kun tekevät eritasoisia laitteita erilaisilla hinnoilla.

Jäi sulta edelleen selittämättä se kiinalaisten nerous, jolla tehdään akkuja halvemmalla kuin niihin käytetty lyijy.

Lue lisää

"Fastechiin toimitus ja ALV"

Niin jos jää tuuliin kiinni, yleensä ei jää. Niillä on muutakin puhaa kuin availla pikkupaketteja, joissa on kovaa rautaa.

214 kirjoitti:

"Fastechiin toimitus ja ALV"

Niin jos jää tuuliin kiinni, yleensä ei jää. Niillä on muutakin puhaa kuin availla pikkupaketteja, joissa on kovaa rautaa.

"äi sulta edelleen selittämättä se kiinalaisten nerous, jolla tehdään akkuja halvemmalla kuin niihin käytetty lyijy. "

Ota selvää mitä lyijy kiinassa maksaa ja mitkä ovat tuotantomäärät.

12341253 kirjoitti:

"äi sulta edelleen selittämättä se kiinalaisten nerous, jolla tehdään akkuja halvemmalla kuin niihin käytetty lyijy. "

Ota selvää mitä lyijy kiinassa maksaa ja mitkä ovat tuotantomäärät.

Lue lisää

Lyijy maksaa Kiinassa sen mitä maailmanmarkkinoilla siitä maksetaan. Vai myisitkö itse lyijytehtailijana sitä jollekin hyväntekeväisyytenä? Alibaban hinta oli tuon mukaan 18 USD 200 Ah geeliakusta, joka painaa 44 kg. Edes romurautaa ei saa Kiinassakaan siihen hintaan siis n. 30 snt/kg, saati puhdasta lyijyä.

äläuntanää kirjoitti:

Lyijy maksaa Kiinassa sen mitä maailmanmarkkinoilla siitä maksetaan. Vai myisitkö itse lyijytehtailijana sitä jollekin hyväntekeväisyytenä? Alibaban hinta oli tuon mukaan 18 USD 200 Ah geeliakusta, joka painaa 44 kg. Edes romurautaa ei saa Kiinassakaan siihen hintaan siis n. 30 snt/kg, saati puhdasta lyijyä.

Lue lisää

tajuutsä mikä on tukkuhinta? vertaa vaikka sähköhintaa suomesa, mitä loppukäyttäjät maksaa vs millä sähköyhtiöt ostavat.

12341253 kirjoitti:

"äi sulta edelleen selittämättä se kiinalaisten nerous, jolla tehdään akkuja halvemmalla kuin niihin käytetty lyijy. "

Ota selvää mitä lyijy kiinassa maksaa ja mitkä ovat tuotantomäärät.

Lue lisää

Tiedätkö sinä, mitä lyijy Kiinassa maksaa? Lontoon metallipörssissä se on 20 euroa kilo, Kiinassa vain 15 euroa. Ei siis mikään ihme ne orjatyövoimaa käyttämällä puristaa sen sinne akkuun alle 50 senttiä kilohintaan. Taidan minäkin laittaa sinne tilauksen menemään. Ehkä saisin ostettua pelkät akun levyt vielä vähän halvemmalla. Pystyisivät noin puolivalmisteena varmasti parempaankin kuin 5000 akkua kuukaudessa toimittamaan.

hyvä diili kirjoitti:

Tiedätkö sinä, mitä lyijy Kiinassa maksaa? Lontoon metallipörssissä se on 20 euroa kilo, Kiinassa vain 15 euroa. Ei siis mikään ihme ne orjatyövoimaa käyttämällä puristaa sen sinne akkuun alle 50 senttiä kilohintaan. Taidan minäkin laittaa sinne tilauksen menemään. Ehkä saisin ostettua pelkät akun levyt vielä vähän halvemmalla. Pystyisivät noin puolivalmisteena varmasti parempaankin kuin 5000 akkua kuukaudessa toimittamaan.

Lue lisää

Kilohinta on Lontoossa sentään "vain" 2 €/kg ei 20. Suomessa halpa 60 Ah akku maksaa 60 € . Tuollainen painaa esimerkiksi 17 kg ja on tilavuudeltaan n. 10 l. Pääosa tilavuudesta on akkuhappoa, muovia ja ilmaa, joiden tiheys on keskimäärin ~1 kg/l eli niitä on ~10 kg. Lyijyä voisi olla siis 7 kg eli pelkän lyijyraaka-aineen osuus akun hinnasta ilman veroja olisi 14 €.

Kiinassa (Sanghai) lyijy näyttää maksavan 15000 RMB/mt eli 1,8 €/kg. Vastaavasti laskien tuo Alibaban 200 Ah akussa olisi lyijyä 17 kg eli sen lyijyraaka-aineen hinta Kiinassa olisi 31 €.

Joakim_ kirjoitti:

Kilohinta on Lontoossa sentään "vain" 2 €/kg ei 20. Suomessa halpa 60 Ah akku maksaa 60 € . Tuollainen painaa esimerkiksi 17 kg ja on tilavuudeltaan n. 10 l. Pääosa tilavuudesta on akkuhappoa, muovia ja ilmaa, joiden tiheys on keskimäärin ~1 kg/l eli niitä on ~10 kg. Lyijyä voisi olla siis 7 kg eli pelkän lyijyraaka-aineen osuus akun hinnasta ilman veroja olisi 14 €.

Kiinassa (Sanghai) lyijy näyttää maksavan 15000 RMB/mt eli 1,8 €/kg. Vastaavasti laskien tuo Alibaban 200 Ah akussa olisi lyijyä 17 kg eli sen lyijyraaka-aineen hinta Kiinassa olisi 31 €.

Lue lisää

Lisätään vielä, ettei $1-18 ole mikään hinta. Yritäppä ostaa tuolta! Tässä on saman valmistajan 150 Ah akku $208-250. Sillä ehkä jo ostaminenkin onnistuu, tosin tuolla hinnalla saa helposti halpis-AGM:n Suomestakin.

http://www.alibaba.com/product-gs/698705576/batteries_solar_12V_150A_OPZV_batteries.html

Ostin yhdeksän vuotta sitten kolme 100 Ah:n AGM-akkua hupiakuiksi. Ne kestivät hyvin kuusi kautta, mutta vaihdoin koko satsin uusiin samanlaisiin pidempää reissua ennen. Akut olivat nimettömiä atk-keskuksen vara-akkuina käytettäviä AGM-akkuja. Hinta oli silloin yhdeksän vuotta sitten noin puolet merkillisten AGM-akkujen hinnasta. Nyt pari vuotta sitten ostettujen hinta oli edelleen n. 30% alle seuraavaksi edullisemman akun.
Kyselkää atk-ihmisiltä, mistä niitä halpoja kiinalaisia AGM-akkuja ostavat UPSeikseen.

Kiitoksia hyvästä tiivistelmästä! Akun vaihto itselläkin edessä.

Golf-kärryn akkuja käytetäänkin paljon maailmalla veneissä. Halvin ratkaisu pitkäikäisistä ja saatavuuskin aika hyvä.

Sailjetissä noin onkin tehty. Siinä on nostoköli, joten painolasti on rungon sisällä. Siinä on lisäksi iso moottori, jolla latailee helposti sen 1000 Ah:n akuston. Varmaan akut kestääkin paremmin, kun lataustaso ei laske niin paljon kuin pienemmällä akustolla.

"Varaus pysyy selvästi paremmin kuin aiemmilla lyijyakuilla "

Mulla lyijyakut Bilteman hopeastartti akussa ja Zapin marineakuissa pysyy täysi varaus läpi talven.

Heavy Dutyt vai tavalliset Zenithit sulla?

mitä tarkoitat kirjoitti:

"Varaus pysyy selvästi paremmin kuin aiemmilla lyijyakuilla "

Mulla lyijyakut Bilteman hopeastartti akussa ja Zapin marineakuissa pysyy täysi varaus läpi talven.

Lue lisää

Varmasti ei pysy täysi varaus läpi talven missään kussa varaamatta, mutta AGM-tyyppisissä varaus pysyy paremmin kuin avoimissa lyijyakuissa. Yksilöeroja voi tietysti olla.

Faktatieto kirjoitti:

Varmasti ei pysy täysi varaus läpi talven missään kussa varaamatta, mutta AGM-tyyppisissä varaus pysyy paremmin kuin avoimissa lyijyakuissa. Yksilöeroja voi tietysti olla.

Lue lisää

Miten hyvin noissa AGM-akuissa sitten pysyy, kun tavallisissakin lepojännite on uudehkoissa 12,6-12,7 ja vanhemissa 12,5 V talven jäljiltä ilman latausta? Ei tietysti aivan täysi varaus, muttei paljon muutakaan.

Joakim_ kirjoitti:

Miten hyvin noissa AGM-akuissa sitten pysyy, kun tavallisissakin lepojännite on uudehkoissa 12,6-12,7 ja vanhemissa 12,5 V talven jäljiltä ilman latausta? Ei tietysti aivan täysi varaus, muttei paljon muutakaan.

Lue lisää

Minulla ero näkyy siinä, miten akut latautuvat täyteen, eli kuinka kauan menee ja miten ampeerimittari käyttäytyy ladattaessa. Ampeerimittari näyttää koko akuston tulot ja menot. Tietysti akuston vastaanottokyvyissäkin voi olla eroa, mutta kaapelit ja sekä moottorin, että maasähkön lataussäätimet ovat edelleen samat ja lopputuloksessa, eli latauksen päättymiseen tarvittava aika on nyt selvästi lyhyempi.

reilu hintaero kirjoitti:

Heavy Dutyt vai tavalliset Zenithit sulla?

Tavalliset ovat

Hintareferenssiä kirjoitti:

Minulla ero näkyy siinä, miten akut latautuvat täyteen, eli kuinka kauan menee ja miten ampeerimittari käyttäytyy ladattaessa. Ampeerimittari näyttää koko akuston tulot ja menot. Tietysti akuston vastaanottokyvyissäkin voi olla eroa, mutta kaapelit ja sekä moottorin, että maasähkön lataussäätimet ovat edelleen samat ja lopputuloksessa, eli latauksen päättymiseen tarvittava aika on nyt selvästi lyhyempi.

Lue lisää

"latauksen päättymiseen tarvittava aika on nyt selvästi lyhyempi. "

Mitä väliä jos on tarpeeksi tehokas eli 10% ah lukemasta oleva maasähkölaturi. Esim 15A laturilla lataa taiteen sääntöjen mukaan 150Ah akuston, tällöin aikaa menee max 10 tuntia, sen verran jokainen paatti pysähtyy sähkösatamassa, jos sinne sähkön takia päätyy.

34+33 kirjoitti:

"latauksen päättymiseen tarvittava aika on nyt selvästi lyhyempi. "

Mitä väliä jos on tarpeeksi tehokas eli 10% ah lukemasta oleva maasähkölaturi. Esim 15A laturilla lataa taiteen sääntöjen mukaan 150Ah akuston, tällöin aikaa menee max 10 tuntia, sen verran jokainen paatti pysähtyy sähkösatamassa, jos sinne sähkön takia päätyy.

Lue lisää

Onhan sillä paljonkin väliä silloin kun lataus tehdään koneella, joka purjeveissä usein käy vain lyhyitä pätkiä. Vielä tärkeämpää on akun parempi lataussyklien ja syväpurkausten sieto.

34+33 kirjoitti:

"latauksen päättymiseen tarvittava aika on nyt selvästi lyhyempi. "

Mitä väliä jos on tarpeeksi tehokas eli 10% ah lukemasta oleva maasähkölaturi. Esim 15A laturilla lataa taiteen sääntöjen mukaan 150Ah akuston, tällöin aikaa menee max 10 tuntia, sen verran jokainen paatti pysähtyy sähkösatamassa, jos sinne sähkön takia päätyy.

Lue lisää

Viestin pointti oli se, että siitäkin olen päätellyt nykyisten akkujen pitävän varauksen paremmin kuin aiempien. Yksityisen henkilön on tietysti vaikea testata erilaisia akustoja ja niiden ominaisuuksia itse, vaan on luotettava erilaisten lähteiden kertomiin. Omat kokemukset ovat kuitenkin samanasuuntaiset, mitä agm-akuista yleisesti väitetään verrattuna lyijyakkuihin. Voit puolestani ihan vapaasti latailla, testailla ja uskoa mitä haluat ja tehdä valintasi niin kuin parhaaksi näet.

Joakim_ kirjoitti:

Onhan sillä paljonkin väliä silloin kun lataus tehdään koneella, joka purjeveissä usein käy vain lyhyitä pätkiä. Vielä tärkeämpää on akun parempi lataussyklien ja syväpurkausten sieto.

Lue lisää

"purjeveissä usein käy vain lyhyitä pätkiä."

Niin purjehtivissa veneissä sen tasan 10 minsaa per päivä, 5 minsaa kun vene lähtee satamasta ja 5 minsaa kun tullaan satamaan. Eli koneella latamisen voi unohtaa.

Toki eläkepapat tms. mopottavat tuntitolkulla, että akut latautuu.

34+33 kirjoitti:

"latauksen päättymiseen tarvittava aika on nyt selvästi lyhyempi. "

Mitä väliä jos on tarpeeksi tehokas eli 10% ah lukemasta oleva maasähkölaturi. Esim 15A laturilla lataa taiteen sääntöjen mukaan 150Ah akuston, tällöin aikaa menee max 10 tuntia, sen verran jokainen paatti pysähtyy sähkösatamassa, jos sinne sähkön takia päätyy.

Lue lisää

Ei se valitettavasti ihan noin mene. Latausteho eli akun vastaanottokyky alenee koko ajan akun täyttyessä. Toisaalta koskaan ei ladata ihan tyhjää akkua eli saattaa tuossa 10 tunnissa täyteen mennäkin. Koneella, jossa on vanhalle lyijyakulle säädetty latausjännite ei AGMakku tule koskaan täyteen. Jää useimmiten jonnekin 85%:n tasolle. Laturin latausjännitettä on nostettava hieman.

r3+33 kirjoitti:

"purjeveissä usein käy vain lyhyitä pätkiä."

Niin purjehtivissa veneissä sen tasan 10 minsaa per päivä, 5 minsaa kun vene lähtee satamasta ja 5 minsaa kun tullaan satamaan. Eli koneella latamisen voi unohtaa.

Toki eläkepapat tms. mopottavat tuntitolkulla, että akut latautuu.

Lue lisää

Ja jodlarit jodlaa vain säihköistetyissä vierassatamissa.

3+13 kirjoitti:

Ei se valitettavasti ihan noin mene. Latausteho eli akun vastaanottokyky alenee koko ajan akun täyttyessä. Toisaalta koskaan ei ladata ihan tyhjää akkua eli saattaa tuossa 10 tunnissa täyteen mennäkin. Koneella, jossa on vanhalle lyijyakulle säädetty latausjännite ei AGMakku tule koskaan täyteen. Jää useimmiten jonnekin 85%:n tasolle. Laturin latausjännitettä on nostettava hieman.

Lue lisää

Eikä mene ihan noinkaan. Suljetuissa akuissa, kuten AGM:ssä on paras keino tuhota akku lataamalla se yli, eli isolla jännitteellä pitkän aikaa. Siksi nykyiset laturit ovat monivaiheisia, eli ensin ladataan isolla jännitteellä jonnekin 80%:n varaustilaan, sitten pudotetaan latausvirtaa ns absorptiotasolla ja sen jälkeen vielä jännitettä matalammalla ylläpitotasolla. AGM:n tarvitsemat ja sietämät jännitteet ovat likimain samat kuin avoimen lyijyakunkin, mutta avointa lyijyakkua voi ladata "tyhmällä" laturilla ja korkeintaan kiehuttaa akku kuiviin ja saada vielä takaisin palveluun lisäämällä nestettä. Geeliakut sen sijaan eivät siedä samanlaisia latausjännitteitä kuin AGM-akut ja avoimet lyijyakut. Lyijyakkujen asetuksilla täyttyvät myös AGM-akut, mutta parempaankin pystyy, jos laturista löytyy asetukset.

Tarvetta korjaukseen kirjoitti:

Eikä mene ihan noinkaan. Suljetuissa akuissa, kuten AGM:ssä on paras keino tuhota akku lataamalla se yli, eli isolla jännitteellä pitkän aikaa. Siksi nykyiset laturit ovat monivaiheisia, eli ensin ladataan isolla jännitteellä jonnekin 80%:n varaustilaan, sitten pudotetaan latausvirtaa ns absorptiotasolla ja sen jälkeen vielä jännitettä matalammalla ylläpitotasolla. AGM:n tarvitsemat ja sietämät jännitteet ovat likimain samat kuin avoimen lyijyakunkin, mutta avointa lyijyakkua voi ladata "tyhmällä" laturilla ja korkeintaan kiehuttaa akku kuiviin ja saada vielä takaisin palveluun lisäämällä nestettä. Geeliakut sen sijaan eivät siedä samanlaisia latausjännitteitä kuin AGM-akut ja avoimet lyijyakut. Lyijyakkujen asetuksilla täyttyvät myös AGM-akut, mutta parempaankin pystyy, jos laturista löytyy asetukset.

Lue lisää

Sulla ei ole ihan hallinnassa noi jännitteet ja virrat. Jännite eli voltti pysyy samalla eli hieman tavallista lyijyakkulaturia korkeammalla tasolla, mutta virtaa eli amppeereja lasketaan älykkäässä laturissa. AGMakku ei tosiaankaan tule täyteen koneen omalla laturilla, jos latausjännitettä ei nosteta. Noston voi teettää asiantuntevalla verstaalla. Laittavat sinne jonkun diodin sisään. En ole ihan noin insinööri, että osaisin sen tarkemmin kertoa.
Toinen asia on tuo akun vastaanottokyvyn laskeminen akun täyttyessä.

3+13 kirjoitti:

Sulla ei ole ihan hallinnassa noi jännitteet ja virrat. Jännite eli voltti pysyy samalla eli hieman tavallista lyijyakkulaturia korkeammalla tasolla, mutta virtaa eli amppeereja lasketaan älykkäässä laturissa. AGMakku ei tosiaankaan tule täyteen koneen omalla laturilla, jos latausjännitettä ei nosteta. Noston voi teettää asiantuntevalla verstaalla. Laittavat sinne jonkun diodin sisään. En ole ihan noin insinööri, että osaisin sen tarkemmin kertoa.
Toinen asia on tuo akun vastaanottokyvyn laskeminen akun täyttyessä.

Lue lisää

Tai sitten sinulla ei ole. Alkuvaiheessa puolityhjää akkua ladatessa nykyaikainen kolmivaiheinen laturi puskee akkuun energiaa isommalla jännitteellä ja isolla virralla. Sitten, kun akku on n. 80 % täynnä, pudotetaan latausvirtaa ja viimeisessä vaiheessa myös latausjännitettä. Ideana on saada akku täyteen mahdollisimman nopeasti, mutta suojata sitä myös ylikuumenemiselta ja kiehumiselta. Laturi toteuttaa sitä seuraamalla akun jännitetasoja ja vastusta. Hyvässä laturissa on myös akun lämpötilamittaus, jonka avulla latausta voidaan vielä tehostaa.

Näistä jutuista löytyy paljon tekstiä netistä, esim. tässä:
http://www.batterystuff.com/blog/3-stages-of-smart-chargers.html

Ja graafista kuvaajaa jännitteistä ja ampeereista esim. tässä:

http://www.theresourcestore.ca/images/3_Stage_Battery_Charging.gif

Uri Ups kirjoitti:

Tai sitten sinulla ei ole. Alkuvaiheessa puolityhjää akkua ladatessa nykyaikainen kolmivaiheinen laturi puskee akkuun energiaa isommalla jännitteellä ja isolla virralla. Sitten, kun akku on n. 80 % täynnä, pudotetaan latausvirtaa ja viimeisessä vaiheessa myös latausjännitettä. Ideana on saada akku täyteen mahdollisimman nopeasti, mutta suojata sitä myös ylikuumenemiselta ja kiehumiselta. Laturi toteuttaa sitä seuraamalla akun jännitetasoja ja vastusta. Hyvässä laturissa on myös akun lämpötilamittaus, jonka avulla latausta voidaan vielä tehostaa.

Näistä jutuista löytyy paljon tekstiä netistä, esim. tässä:
http://www.batterystuff.com/blog/3-stages-of-smart-chargers.html

Ja graafista kuvaajaa jännitteistä ja ampeereista esim. tässä:

http://www.theresourcestore.ca/images/3_Stage_Battery_Charging.gif

Lue lisää

On kovin keinotekoista, vaikkakin hyvin yleistä, jakaa laturin toiminta kolmeen vaiheeseen noin. Oikeasti laturin kannalta vaiheita on vain kaksi ja niiden ainoa ero on rajoitusjännite. Aivan tavallinen minkä tahansa auton tai sisämoottorisen veneen laturi hoitaa tuon ensimmäisen vaiheen (siis kolmivaiheisen kaksi ensimmäistä vaihetta).

Moottoreiden latureissahan on pelkkä jännitesäätö. Pyrkivät nostamaan jännitteen vaikkapa 14,4 V, mutta samalla laturin koko rajoittaa virtaa eli rajoittaa myös jännitettä. Kun akku alkaa täyttyä, jännite nousee ja lopulta saavuttaa 14,4 V säätöarvon. Tämän jälkeen virta alkaa vähentyä.

Aivan samoin toimii kolmivaiheinen "älylaturi". Siinä on vain sitten myös lisätoimintona joku ajoitus- tai virranmittauspohjainen systeemi, jolla säätöjännite alennetaan tuohon toiseen vaiheeseen (siis kolmas kolmivaiheisessa). Äly- tai ylläpitolatureissa ainoa ero on siis latausjännitteen alentaminen ylläpitotasolle. Tällä on merkitystä vain silloin kun akkua ladataan pitkään (>10h).

Akun hyvä latauksen vastaanottokyky näkyy siinä, että se latautuu täydemmäksi ennen kuin päästään säädettyyn jännitteeseen eli virran laskeminen alkaa myöhemmin (tai suuremmalla virralla).

Uri Ups kirjoitti:

Tai sitten sinulla ei ole. Alkuvaiheessa puolityhjää akkua ladatessa nykyaikainen kolmivaiheinen laturi puskee akkuun energiaa isommalla jännitteellä ja isolla virralla. Sitten, kun akku on n. 80 % täynnä, pudotetaan latausvirtaa ja viimeisessä vaiheessa myös latausjännitettä. Ideana on saada akku täyteen mahdollisimman nopeasti, mutta suojata sitä myös ylikuumenemiselta ja kiehumiselta. Laturi toteuttaa sitä seuraamalla akun jännitetasoja ja vastusta. Hyvässä laturissa on myös akun lämpötilamittaus, jonka avulla latausta voidaan vielä tehostaa.

Näistä jutuista löytyy paljon tekstiä netistä, esim. tässä:
http://www.batterystuff.com/blog/3-stages-of-smart-chargers.html

Ja graafista kuvaajaa jännitteistä ja ampeereista esim. tässä:

http://www.theresourcestore.ca/images/3_Stage_Battery_Charging.gif

Lue lisää

Ei kai säädin sitä latausvirtaa pudota, sehän tippuu ihan itsestään, kun akku ei enään ota niin paljoa virtaa vastaan. Säädin taitaa säätää vain jännitettä.

Joakim_ kirjoitti:

On kovin keinotekoista, vaikkakin hyvin yleistä, jakaa laturin toiminta kolmeen vaiheeseen noin. Oikeasti laturin kannalta vaiheita on vain kaksi ja niiden ainoa ero on rajoitusjännite. Aivan tavallinen minkä tahansa auton tai sisämoottorisen veneen laturi hoitaa tuon ensimmäisen vaiheen (siis kolmivaiheisen kaksi ensimmäistä vaihetta).

Moottoreiden latureissahan on pelkkä jännitesäätö. Pyrkivät nostamaan jännitteen vaikkapa 14,4 V, mutta samalla laturin koko rajoittaa virtaa eli rajoittaa myös jännitettä. Kun akku alkaa täyttyä, jännite nousee ja lopulta saavuttaa 14,4 V säätöarvon. Tämän jälkeen virta alkaa vähentyä.

Aivan samoin toimii kolmivaiheinen "älylaturi". Siinä on vain sitten myös lisätoimintona joku ajoitus- tai virranmittauspohjainen systeemi, jolla säätöjännite alennetaan tuohon toiseen vaiheeseen (siis kolmas kolmivaiheisessa). Äly- tai ylläpitolatureissa ainoa ero on siis latausjännitteen alentaminen ylläpitotasolle. Tällä on merkitystä vain silloin kun akkua ladataan pitkään (>10h).

Akun hyvä latauksen vastaanottokyky näkyy siinä, että se latautuu täydemmäksi ennen kuin päästään säädettyyn jännitteeseen eli virran laskeminen alkaa myöhemmin (tai suuremmalla virralla).

Lue lisää

Tästä videosta tulee kuva että latureiden latausjännitettä säätämällä ja diodeista luopumalla saadaan latausvirtaa moninkertaistettua?

http://m.youtube.com/watch?v=hKURbJOoICk&desktop_uri=/watch?v=hKURbJOoICk

Akuutti kirjoitti:

Tästä videosta tulee kuva että latureiden latausjännitettä säätämällä ja diodeista luopumalla saadaan latausvirtaa moninkertaistettua?

http://m.youtube.com/watch?v=hKURbJOoICk&desktop_uri=/watch?v=hKURbJOoICk

Lue lisää

Tuohan oli mainosvideo, johon tietysti valittu mahdollisimman äärimmäinen tapaus. Videossahan ei ollut mistään muusta kysymys kuin siitä, että akuille saadaan oikea napajännite. Videossa se oli alkuperäiselle systeemillä vain 13 V, mikä on naurettavan vähän. Ehkä sellaisiakin on, mutta en muista törmänneeni alle 13,8 V jännitteisin ellei virta ole maksimissa. Omissa veneissä napajännite on latauksessa ollut 14-14,4 V ihan normaaleilla lataussysteemeillä. Normaaliakuilla ei ole syytä mennäkkään yli 14,4 V, jotta akku ei "kiehu" tyhjäksi.

Jos veneessä on latausdiodisilta, pitää latausjännitettä nostaa sen kompensoimiseksi. Sen voi tehdä valitsemalla lataussäätimen, jonka säätöjännite on suurempi tai käyttämällä lataussäädintä, jossa on erillinen mittausjohdin, jonka voi viedä akulle. Sterlingin on jälkimmäinen, mutta sellaisia löytyy myös latureista valmiina.

Videon jälkimmäisessä osassa oli selkeä mittausvirhe. Siinähän mitattiin laturilta lähtevää virtaa, vaikka välissä oli vekotin, joka nosti jännitettä korkeammaksi. Mittauksessa jäi siis huomioimatta sekä jännitteen noston väkin aiheuttama viran aleneminin että laitteen hyötysuhteen aiheuttama virran aleneminen. No eihän noista tule kuin ehkä 20-30% ero, mutta selkeä virhe kuitenkin.

Joakim_ kirjoitti:

Tuohan oli mainosvideo, johon tietysti valittu mahdollisimman äärimmäinen tapaus. Videossahan ei ollut mistään muusta kysymys kuin siitä, että akuille saadaan oikea napajännite. Videossa se oli alkuperäiselle systeemillä vain 13 V, mikä on naurettavan vähän. Ehkä sellaisiakin on, mutta en muista törmänneeni alle 13,8 V jännitteisin ellei virta ole maksimissa. Omissa veneissä napajännite on latauksessa ollut 14-14,4 V ihan normaaleilla lataussysteemeillä. Normaaliakuilla ei ole syytä mennäkkään yli 14,4 V, jotta akku ei "kiehu" tyhjäksi.

Jos veneessä on latausdiodisilta, pitää latausjännitettä nostaa sen kompensoimiseksi. Sen voi tehdä valitsemalla lataussäätimen, jonka säätöjännite on suurempi tai käyttämällä lataussäädintä, jossa on erillinen mittausjohdin, jonka voi viedä akulle. Sterlingin on jälkimmäinen, mutta sellaisia löytyy myös latureista valmiina.

Videon jälkimmäisessä osassa oli selkeä mittausvirhe. Siinähän mitattiin laturilta lähtevää virtaa, vaikka välissä oli vekotin, joka nosti jännitettä korkeammaksi. Mittauksessa jäi siis huomioimatta sekä jännitteen noston väkin aiheuttama viran aleneminin että laitteen hyötysuhteen aiheuttama virran aleneminen. No eihän noista tule kuin ehkä 20-30% ero, mutta selkeä virhe kuitenkin.

Lue lisää

Niinpä, kumma kun porukka katselee juutupesta mainosvideoita ja luulee, että kaikki niissä esitetty on totta. Mainoksiin sokeasti uskominen vaatii suurta tyhmyyttä.

Akkujen erotuksessa ne diodit kannattaa heittää mäkeen ja laittaa kunnollinen erotusrele, joka ei aiheuta jännitehäviötä.

AGM-akkujen kanssa latausjännite täytyy säätää korkeammaksi, muuten niistä ei ole hyötyä kun AGM-akku ei lataudu täyteen normaalilla 14,4V latausjännitteellä. Tätä varten on olemassa säätimiä, joilla se homma hoituu. Laturin säädin säätää jännitettä ja virta säätyy laturin maksimivirran ja ladattavan akun vastaanottokyvyn mukaan, isokaan laturi ei pysty väkisin puskemaan virtaa akkuun enemmän kuin akku pystyy vastaanottamaan.

Agm kirjoitti:

Niinpä, kumma kun porukka katselee juutupesta mainosvideoita ja luulee, että kaikki niissä esitetty on totta. Mainoksiin sokeasti uskominen vaatii suurta tyhmyyttä.

Akkujen erotuksessa ne diodit kannattaa heittää mäkeen ja laittaa kunnollinen erotusrele, joka ei aiheuta jännitehäviötä.

AGM-akkujen kanssa latausjännite täytyy säätää korkeammaksi, muuten niistä ei ole hyötyä kun AGM-akku ei lataudu täyteen normaalilla 14,4V latausjännitteellä. Tätä varten on olemassa säätimiä, joilla se homma hoituu. Laturin säädin säätää jännitettä ja virta säätyy laturin maksimivirran ja ladattavan akun vastaanottokyvyn mukaan, isokaan laturi ei pysty väkisin puskemaan virtaa akkuun enemmän kuin akku pystyy vastaanottamaan.

Lue lisää

AGM-akut latautuvat vallan mainiosti täyteen 14,4 voltin jännitteellä. Itse asiassa tuo 14,3-14,4 V on se, mitä useat akkuvalmistajat suosittelevat.

Tuossa on listaa eurooppalaisista akuufirmoista, mutta vaikka firma on eurooppalainen, voi itse valmistus tapahtua Kiinassa.
http://www.eurobat.org/members

Kiina rules kirjoitti:

Tuossa on listaa eurooppalaisista akuufirmoista, mutta vaikka firma on eurooppalainen, voi itse valmistus tapahtua Kiinassa.
http://www.eurobat.org/members

Lue lisää

Kyseessä ei ole valmistajat. Toki osa valmistaa ja monet valmistaa jotain kokoa. Suuri osa ostaa joko osan tai koko valikoimansa muilta.

Mikäli sähkön riittävyydessä on ollut ongelmia niin kannattanee satsata ulkoiseen lataussäätimeen, joka syöttää akulle suurta virtaa pulsseissa silleen että akku ei keitä. Tavallisella laturilla ei saa kuudessakaan tunnissa alle puolilleen imettyä akustoa täyteen. Purjeveneilijän ajotunnit ovat usein niin hätäisiä pyrähdyksiä, että sähköä ei millään jää säästöön. Sitten marssitaan taas akkukaupassa, kun ongelma on latauspuolella ja/tai liiallisessa kulutuksessa. Ongelma voi olla myös laturin liian vähäiset kierrokset mikäli hissutellaan vaan pintakaasulla akkuja lataillessa. Vaihtamalla ledeihin ja parempaan latauskäyrään voidaan karsia myös tarvittavaa akkukapasiteettia.