Britannian yleisradioyhtiö BBC:n pitkäaikainen ulkomaankirjeenvaihtaja Allan Little pohtii pitkässä jäähyväiskirjoituksessaan, mitä itsenäisyysäänestykseen valmistautuvan Skotlannin tulisi oppia Suomelta, Ruotsilta ja Norjalta. Suomi mainitaan muun muassa ”varoittavana esimerkkinä”.
Skotlanti järjestää syksyllä 2014 kansanäänestyksen siitä, itsenäistyykö maa vai jääkö se osaksi Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Äänestyksen merkitystä pohjustaen Allan Little pohtii pohjoismaisia ”mallimaita”.
Artikkelin mukaan Suomi on hyvä esimerkki pohjoismaisen mallin maasta, jossa korkeat palkat, korkeat verot, hyvät julkiset palvelut ja niiden tuottama turvattu yhteiskunta sekä hyvä työn tuottavuus muodostavat eräänlaisen menestyksen ketjureaktion.
Allan Little muistuttaa, että Euroopan laidalla sijaitsevalla itsenäisellä maalla on myös heikkoutensa. Puheeksi tulee Suomen 1990-luvun alun lama ja sen osaltaan aiheuttanut 1980-luvun kasinotalous, joka johti pankkien kaatumiseen.
Little pohtii, onko kyseessä varoittava esimerkki, josta Skotlannin itsenäistymistä vastustava Better Together -kampanja varoittaa. Kampanjan mukaan itsenäinen Skotlanti olisi kaatunut RBS- ja HBOS-pankkien ongelmien mukana.
–Kyllä ja ei. Suomi kärsi vuosia mutta toipui. Tänä vuonna se valittiin Euroopan ykköseksi globaalissa dynamismi-indeksissä, Little vastaa itselleen.
Little kertoo Suomen nousseen taloudellisesta katastrofistaan muun muassa oman valuuttansa markan avulla. 1990-luvun laman aikana Suomi joutui devalvoimaan eli laskemaan markan arvoa, mikä sai vientiin jälleen vauhtia. Little huomauttaa, että itsenäisellä Skotlannilla ei olisi tätä vaihtoehtioa, sillä maan odotetaan itsenäistyessäänkin pitävän Englannin punnan valuuttanaan.
–Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kaikki pitäneet omat valuuttansa. Ironisesti Pohjoismaista vain Suomi on liittynyt euroon, Little kirjoittaa viitaten siihen, että euromaana Suomi on nykyisin sidottu Saksa-vetoisen eurovaluutan korkeaan arvoon.
–Suomalaiset tekivät niin [liittyivät euroon] enemmänkin poliittisista kuin taloudellisista syistä, ja monet – ottaen huomioon, mitä sittemmin on tapahtunut – katuvat nyt oman valuutan menettämistä.
Little kuitenkin huomauttaa, että markan lisäksi pienen maan joustavuus ja Nokian nousu auttoivat Suomen jaloilleen.
Ruotsi puolestaan mainitaan BBC:n artikkelissa ”yksityistämisen edelläkävijänä”, jossa vapaat markkinat ja hyvät julkiset palvelut yhdistyvät. Ruotsissa muun muassa terveydenhuolto järjestetään nykyisin julkisen ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä.
Pohjoismaista lähimpänä Skotlantia on artikkelin mukaan silti Norja. Norjan opetus Skotlannille liittyy Littlen mukaan öljytulojen käyttöön: siinä missä Britannia on paikannut öljytuloilla valtion veropottia, Norja käyttää öljyrahojaan säästeliäästi ja pitää verot korkealla.
Allan Littlen pohdiskelun lopputulos on, että huolimatta ajoittaisista vaikeuksista Pohjoismaat ovat säilyneet Euroopan mallimaina, joissa talous ja yhteiskunta ovat keskimääräistä vahvempia.
–Voisiko itsenäinen Skotlanti toistaa tätä mallia? Ja jos voisi, miksei siihen pystyisi myös vahva Skotlanti Yhdistyneen kuningaskunnan sisällä? Little jää pohtimaan.
Yritykset:
BBC
.
Muut asiasanat:
Kotimaa
Skotlanti järjestää syksyllä 2014 kansanäänestyksen siitä, itsenäistyykö maa vai jääkö se osaksi Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Äänestyksen merkitystä pohjustaen Allan Little pohtii pohjoismaisia ”mallimaita”.
Artikkelin mukaan Suomi on hyvä esimerkki pohjoismaisen mallin maasta, jossa korkeat palkat, korkeat verot, hyvät julkiset palvelut ja niiden tuottama turvattu yhteiskunta sekä hyvä työn tuottavuus muodostavat eräänlaisen menestyksen ketjureaktion.
Allan Little muistuttaa, että Euroopan laidalla sijaitsevalla itsenäisellä maalla on myös heikkoutensa. Puheeksi tulee Suomen 1990-luvun alun lama ja sen osaltaan aiheuttanut 1980-luvun kasinotalous, joka johti pankkien kaatumiseen.
Little pohtii, onko kyseessä varoittava esimerkki, josta Skotlannin itsenäistymistä vastustava Better Together -kampanja varoittaa. Kampanjan mukaan itsenäinen Skotlanti olisi kaatunut RBS- ja HBOS-pankkien ongelmien mukana.
–Kyllä ja ei. Suomi kärsi vuosia mutta toipui. Tänä vuonna se valittiin Euroopan ykköseksi globaalissa dynamismi-indeksissä, Little vastaa itselleen.
Little kertoo Suomen nousseen taloudellisesta katastrofistaan muun muassa oman valuuttansa markan avulla. 1990-luvun laman aikana Suomi joutui devalvoimaan eli laskemaan markan arvoa, mikä sai vientiin jälleen vauhtia. Little huomauttaa, että itsenäisellä Skotlannilla ei olisi tätä vaihtoehtioa, sillä maan odotetaan itsenäistyessäänkin pitävän Englannin punnan valuuttanaan.
–Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kaikki pitäneet omat valuuttansa. Ironisesti Pohjoismaista vain Suomi on liittynyt euroon, Little kirjoittaa viitaten siihen, että euromaana Suomi on nykyisin sidottu Saksa-vetoisen eurovaluutan korkeaan arvoon.
–Suomalaiset tekivät niin [liittyivät euroon] enemmänkin poliittisista kuin taloudellisista syistä, ja monet – ottaen huomioon, mitä sittemmin on tapahtunut – katuvat nyt oman valuutan menettämistä.
Little kuitenkin huomauttaa, että markan lisäksi pienen maan joustavuus ja Nokian nousu auttoivat Suomen jaloilleen.
Ruotsi puolestaan mainitaan BBC:n artikkelissa ”yksityistämisen edelläkävijänä”, jossa vapaat markkinat ja hyvät julkiset palvelut yhdistyvät. Ruotsissa muun muassa terveydenhuolto järjestetään nykyisin julkisen ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä.
Pohjoismaista lähimpänä Skotlantia on artikkelin mukaan silti Norja. Norjan opetus Skotlannille liittyy Littlen mukaan öljytulojen käyttöön: siinä missä Britannia on paikannut öljytuloilla valtion veropottia, Norja käyttää öljyrahojaan säästeliäästi ja pitää verot korkealla.
Allan Littlen pohdiskelun lopputulos on, että huolimatta ajoittaisista vaikeuksista Pohjoismaat ovat säilyneet Euroopan mallimaina, joissa talous ja yhteiskunta ovat keskimääräistä vahvempia.
–Voisiko itsenäinen Skotlanti toistaa tätä mallia? Ja jos voisi, miksei siihen pystyisi myös vahva Skotlanti Yhdistyneen kuningaskunnan sisällä? Little jää pohtimaan.
Yritykset:
BBC
.
Muut asiasanat:
Kotimaa
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Little kuitenkin huomauttaa, että markan lisäksi pienen maan joustavuus ja Nokian nousu auttoivat Suomen jaloilleen."
Littleltä on jäänyt huomaamatta sellainen seikka, että Nokia olisi tuskin pystynyt kasvamaan euro-valuutan oloissa niin suureksi yhtiöksi kuin se kasvoi. Euron liian korkea kurssi olisi estänyt sen. Täysin kotimaisin voimin tuolloin toimivan Nokian nousun 90-luvun puolivälissä mahdollisti Suomen kelluva markka.
Nokian vienti ampaisi raketin tavoin nousuun heti kun ääliömäisestä "vahvan markan politiikasta" luovuttiin. Eli oman valuuttamme ecu-sidonnaisuudesta luovuttiin ja se päästettiin vapaasti kellumaan ja tämän seurauksena markan valuuttakurssi laski maamme kilpailykyvyn kannalta oikealle tasolle. Ja vienti alkoi taas vetämään
Suomen kauppa- ja vaihtotase koheneni voimakkaasti kelluvan markan ansiosta 1990-luvun puolivälistä vuosituhannen alkuun asti, mutta heti euroon liittymisen jälkeen se kääntyi loivaan laskuun. Nokiakin alkoi silloin hakemaan kasvua siirtämällä toimintojaan pois valuuttamuutoksen myötä työvoimakustannuksiltaan kallistuneesta Suomesta euroalueen ulkopuolelle halvemman kilpailykyvyn omaaviin maihin.
Muuten Little puhuu mielestäni täyttä asiaa
Korjaus - viimeisen lauseen loppuosa katosi oudosti. Tarkoitukseni oli kirjoittaa:
Muuten Little puhuu mielestäni täyttä asiaa SIITÄ MITEN SUOMI SELVISI 90-LUVUN LAMASTA OMAN VALUUTAN AVULLA.
Suomen kokoomus ja Demarivetoinen hallitus koalitio kärsii inflaatiosta.
Suomea viedään voimalla niin liittovaltioon kuin Natoonkin. Tämän farssin takaa ryvettyneet pienpuolueet, joiden ainoa haave, on olla päättämässä yhteiskunnallisista ja valtiollisista asioista, kuitenkaan älyämättä siitä mitään.
Yhteiskunnan taholta vaarallista on kahden työväenpuolueen hajoaminen kahteen leiriin, joista Demarioikeisto siirtyy Kepuun ja osa kokoomukseen. Vasemmistopuolueen hajoaminen vie osan Kepuun ja osan vihreisiin.
Osaltaan myös Vasenryhmäläisiin siirtyy väkeä Vassareista. Joitakin osasia tippuu myös ps. puolueen taskuun.
Suomen tulevaisuus, jos se jatkaa nykyistä linjaansa, on hyvin vaikeassa tilanteessa. Tulevaisuutta aletaan rakentaa vain, jos Kepu tajua asioiden oikean laidan, eli irtautuminen koko Eu ja eurorahan kurimuksesta. Kun jo Amerikkalainen talouskuru ja BBC:n Allan Little varoittavat euro kurimuksesta.
Se, mikä pitää Suomen EU:a ja eurossa on pitkälti siinä, että oikeistovasemmisto rintamalla ei voida perääntyä, koska kysymyksessä on Suomen suurin kupla, josta irtautuminen olisi murska isku niille, jotka tätä kummajaista ovat pitäneet pystyssä.
Tätä tilannetta käyttävät oikeistoradikaalit hyväkseen j syventävät ennestään tilannetta.
Kuitenkin hyvin vaikea tilanne on niin Euroopassa kuin Suomessakin.
Jos tästä haluttaisiin tehdä suomelle hyvä mahdollisuus nousta ylös, niin olisi kiinnitettävä huomio niin Venäjään Kiinaan ,kuin muihinkin kuin vain Euromaihin, koska sieltä ei löydä mitään muuta kuin ison kuopan, jonka pohjalta on piskuisen Suomen vaikea nousta ylös.
Nythän emme voi mitään, kun euro on vahva ja jota Saksa hallitse suvereenisesti, Suomi ei siihen voi vaikuttaa. Siksi olisi tarkkaan tutkittava se, että lähtisimme pois rahaliitosta, jota Amerikkalainen taloustieteilijäkin ehdotti.
Näin saisimme oman taloutemme kuntoon, vaikkakin se vesi jonkin aikaa, mutta emme pärjää nykyisessä tilanteessa, jossa on vain muutama hyvinvoiva maa mukana.
Näin se vaan menee että euro on yhtä kuin Suomen hyvinvointivaltion tuho.
Perussuomalaiset osasivat kertoa jo vuosia sitten mihin jamaan euro meidät vie ,mutta nämä EU fundamentalistit kieltäytyvät edelleen kuuntelemasta, tai sitten eivät kehtaa sitä myöntää kun ”kakka” on jo housussa.