palkoillekin katto

Valtionyhtiöt ovat ainoa keino pelastaa Suomen talous ja ulkomaiset sijoitukset.

Teknologiateollisuus: Uudet tilaukset vähentyneet dramaattisesti

Ulkomaiset sijoittajat sijoittaisivat hulluina rahaa näinä epävarmuuden aikoina Suomen valtion valvomiin yhtiöihin (kunhan ensin on erottu eurosta sekä EU:sta ja nopeasti). Tästä on paljon todisteita ja jopa toiveita ulkomaisilta sijoittajilta.
http://arhikuittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123233-valtionyhtiot-ovat-ainoa-keino-pelastaa-suomen-talous

Keskustan puheenjohtaja Sipilä kuuluttaa talkoisiin Yleisradiota ja pitää suomalaisten nykyisiä tuloeroja sopivina. Kokoomuslainen kuntaministeri Virkkunen puolestaan kiukuttelee ministeriöille ja Kuntaliitolle siitä, ettei hänelle ojenneta valmista miljardin leikkauslistaa aiempien leikkausten valmiiksi raunioittamasta kuntasektorista. Hyvinvointivaltiota on ajettu alas nimenomaan kuntien valtionosuuksien leikkauksilla, ja hyväksi havaittua taktiikkaa aiotaan jatkaa. Vanhustenhuollon liiallista henkilökuntamäärää kauhistelevalta Virkkuselta voisi kysyä, kuinka monta tuhatta tai kymmentätuhatta vanhusta pitää vielä unohtaa ylilääkittyinä täysiin vaippoihinsa, että olisi hyvä?

Leikkausinto ja talkoista puhuminen vaimenee merkillisesti, kun siirrytään tarkastelemaan parhaiten toimeentulevan väestönosan etuja. Voima-lehden syyskuussa TNS-Gallupilla teettämän kyselytutkimuksen mukaan 52 prosenttia suomalaisista haluaisi Suomeen 3000 euron eläkekaton. Voiman laskelmien mukaan tällä voitaisiin saavuttaa noin 850 miljoonan euron säästöt. Itsenäisyyspuolue on esittänyt eläkekaton käyttöönottoa jo vuosia sitten. Ehdotus on vaiettu kuoliaaksi samalla tavoin kuin Voiman lokakuussa esittämät laskelmat.

http://www.anttipesonen.fi/2013/11/nyt-talkoisiin-te-kaikki-muut.html

http://www.anttipesonen.fi/2013/10/mista-leikataan-vaara-kysymys.html

Kokonaisuutta voi tarkastella myös toisesta näkökulmasta. Miksi julkiselta sektorilta, siis vaikkapa vanhustenhoidosta ja koulutuksesta puuttuu rahaa, jota siellä tarvitaan? Ainakin siksi, että maamme päättäjät ovat alentaneet verotusta – eniten suurituloisilta - 1990-luvun lopun jälkeen samalla määrällä kuin valtio nyt velkaantuu. Ilman noita veronalennuksia ei siis tarvittaisi velkaa.

Voidaan ja pitää kysyä mikä nyt on oikein ja mikä väärin. Onko oikein, että monet suurituloiset jättävät verot kokonaan maksamatta? Jotkut sijoittajat ja yritykset voivat tehdä näin laillisesti, kun on tehty sellaiset lait, että verojen välttäminen on laillista. Äärimmäisen ahneuden laillistaminen johtaa siihen, että näihin asti korkealla ollut kansalaisten veronmaksumoraali rapistuu.

Mikään vienti tai talouden kasvu ei auta, jos työn ja tuotannon tulokset viedään maasta pois. Näin on tapahtunut jo pitkän aikaa. Tulosten lisäksi viedään työpaikkoja ja tehtaita.

Olemme menossa kohti yhteiskunnallista törmäystä. Sillä vaikka suomalaiset ovat hyviä alamaisia, heidänkin sietokyvyllään on rajansa.

Jaloilleen noustakseen Suomi tarvitsee oman rahan. EU:ssa ja eurossa Suomi on muidenkin velkojan takaaja ja maksaja. Pienelle maalle tilanne on kestämätön. Leikkauspuheiden keskellä on hyvä muistaa, että oma raha sekä itsenäinen keskuspankki ja lainsäädäntö tekevät mahdolliseksi itsenäisen talouspolitiikan ja omaehtoisen yhteiskuntapolitiikan. Sellaisella Suomeen rakennettiin toimiva hyvinvointiyhteiskunta aineellisesti nykyistä vaatimattomammissa oloissa.