Oikeus katsoi 28.11.2013 valtion osallistuneen asfalttikartelliin vuosina 1994-2004 ja jätti valtion vaille korvauksia asfalttikartelli-jutussa ja tuomitsi korvauksia vain kunnille.
Tämä häpeällinen korruptio sai alkunsa vuonna 1994 Ahon hallituksen aikaan. Liikenneministerinä oli Ole Norback. Sen jälkeen LM oli kokoomusministereiden hallussa. Linnaimnaa, Aura, Sasi, Heinonen...
Asfalttikartelli maasotti sekä kuntia että valtiota. Miksi Ahon hallitus antoi tämän tapahtua? Oliko kyse "hoksaamattomuudesta" eli asiantuntemuksen puutteesta vai jostakin vielä pahemmasta korruptiosta?
Miksi hämärämiehet päästettiin tässäkin tapauksessa veronmaksajien lompakolle? Oliko asia ihan ok. kun vahinkoa näyttivät kärsineen nimenomaan suurimmat kaupungit eli elinkelpoisten kuntien veronmaksajat?
Tämä häpeällinen korruptio sai alkunsa vuonna 1994 Ahon hallituksen aikaan. Liikenneministerinä oli Ole Norback. Sen jälkeen LM oli kokoomusministereiden hallussa. Linnaimnaa, Aura, Sasi, Heinonen...
Asfalttikartelli maasotti sekä kuntia että valtiota. Miksi Ahon hallitus antoi tämän tapahtua? Oliko kyse "hoksaamattomuudesta" eli asiantuntemuksen puutteesta vai jostakin vielä pahemmasta korruptiosta?
Miksi hämärämiehet päästettiin tässäkin tapauksessa veronmaksajien lompakolle? Oliko asia ihan ok. kun vahinkoa näyttivät kärsineen nimenomaan suurimmat kaupungit eli elinkelpoisten kuntien veronmaksajat?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Paavo Lipponen rahasti?
Tie- ja vesirakennuslaitos 1964 - 1996, Tielaitos 1997 - 2000 (jossa sisäinen tilaaja/tuottaja-systeemi vuodesta 1998), Tiehallinto 2001 - 2010 (rinnalla erillinen tuottaja eliTieliikelaitos vuoteen 2006, josta muuttui Destia nimiseksi ja sen jälkeen valtion osakeyhtiöksi vuonna 2008).
Ilmeisesti on virkamiehiä, jotka ovat vuosien 1994 - 2004 aikana olleet niin tuottaja kuin hallintopuolellakin, koska käräjäoikeudella kerrotaan olevan näyttöä siitä, että edellä luetellut instanssit tai ainakin osa niistä tiesivät kartellista.
Yleisten teiden tievirastoa koskevassa asiassa on kahdenlaista tietoa. On tietoa, että virasto ei tiennyt kartellista ja sitten on tietoa, että kyllä se tiesi. Kääjäoikeudella kai on näyttöä, että kyllä se tiesi, sillä eihän ilman näyttöä voi tuomita korvauksia menetetyksi. Valtion pitää valittaa asiasta, jos on näyttöä käräjäoikeudessa nyt olevan näytön kumoamiseksi. Niin on tehtävä veronmaksajien edun ajamista varten. Kun nyt on näin kahdenlaista tietoa, olisi joka tapauksessa hyvä tietää: valehteleeko joku?