Hallituksen rakennepaketissa linjataan, että työttömälle voitaisiin tarjota työtä myös yli 80 kilometrin päästä. Päivittäinen matka-aika ei kuitenkaan saisi ylittää joukkoliikenteessä yli kolmea tuntia. Rakennepaketin valmistelussa avustanut valtiosihteeri Martti Hetemäki kertoo, että kuntien menot ovat vähenemässä 1,2 miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä.
Rakenteellisen työttömyysasteen pitäisi alentua prosenttiyksikön.
Rakenteellisen työttömyysasteen pitäisi alentua prosenttiyksikön.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kansan selässä
Kaikkien pitää työllä rahansa ansaita.
Joka tottunut laikotteleen, varmaan vaikeaa alku.
Mutta kyllä se sitten ylensä alkaa luistamaan.
Maalla ei laiskotella. Totuttu työtä tekeen, se ihan itsestään selvyys.
pienellä liksalla tehdään käsityönä paljon.
mm talon lämmitys hoidetaan puilla.
Työläät rangat kerätään keväisin, kuka millä vehkeellään.
Moottorisahalla kaadetaan.
Paljon jo kourakuormaimi, ei tarvi niin fyysistä voimaa.
Sirkkelillä katkotaan sitten sopivan mittaisiksi.
Sitten talvisin puita työnnetään pesiin /uuneihin jossa mm hirvenlihat paistetaan.
Samoin villisika. ym mitä nyt sattunut tähtäimiin.
Karhunlihaakin jotkut tykästää.
Kaupunkilaisille saa kertoa kuin lasta opettaisi.
Kohta kuitenkin Mooses taas ihmettelee.
Että pankoilla vain makoillaan.
Tämä vasta pari tyotä kymmenistä.
Joko Mooses olet huuli pyöreänä ?
Täällä kaupungissa polttopuutavara tavataan myös halkoa.
Sekä viedä sateen suojaan.
Moni kuitenkin pitää halkoja loppukevään ja kesän ajan pinossa ulkona.
Kantaa sisälle varastoon vasta loppukesästä.
Näin varmistuu, että halot ovat todella kuivia talven aikana.
Mutta kyllä halottu puu varastossakin kuivaa hyvin seuraavaksi talveksi.
Halotun puun energia-arvo on paljon suurempi kuin halkaisemattoman.
Kuivaa puuta kuluu vähemmän kuin märkää.
Lisätyötähän halkominen teettää, mutta säästää sitä edeltävistä työvaiheista. Nimittäin koska puuta tarvitaan vähemmän.
Mutta ei kai se ole niin paha.
Että suunnittelee, miten säästää työtä, aikaa ja rahaa.
Ihan mielelläni opetan maalaisia.
Villisikoja täällä kaupungissa ei tavata ampua.
Työstähän sekin käy.
Mutta täällä lienee vähemmän villisikoja kuin teillä maalla.
Siksi kaupungissa monet ampuvat hirvien ohella jäniksiä.
Jotkut metsäkanalintujakin.
Paistavat sitten niitä. Ennen kuin syövät.
Ohuempi polttopuu, mieluummin koivu, joka voidaan luontevasti aisata. Tällöin saadaan puun parhaat ominaisuudet hyödynnettyä.
Puuhun saadan tällä menetelmällä puun luontainen oikea sointi, eli resonanssi, joka kertoo poltettavan puun kovuuden halkaistuun puuhun nähden, jota tässä tapauksessa on käytettävä verrokkina.
Aisattessa syntyvä kuoreke kannattaa ottaa huolellisesti talteen, jota voidaan käyttää sytystysmateriaalina myöhemmin.
On kuitenkin huomioitava, että molemmissa tapauksissa kiintokuution sisältämä puumassa on täsmälleen sama. Tämä kannattaa huomioida aina, kun lasketaan puuvaraston tilatarvetta käytettävän polttopuumateriaalin määrään nähden.
Villisian ja kesysian välinen ero on kuin veteen piiretty viiva. Kesy sikakin saattaa tietyissä olosuhteissa villiintyä, jolloin se voidaan ampua villisikana.
Metsäkarjun tunnistaminen vaatii tiettyä perehtymistä sen lajiominoisuuksiin. Metsäkarjulla, eli villisialla on röhkivä vuorovaikutusääni, kuten kesysiallakin. Metsässä sen liikkumisen voi tunnistaa sorkkamaisista jäljistä ja tuoreesta sianpaskasta puolukkavarvikossa.
Villisian miehekäs olemus herättää runsaasti kunnioitusta, säkäkorkeus on hieman Mauri Pekkarista pienempi, kun taas pituus voi parhaimillaan lähennellä jopa kahta metriä.
Juna hiljaista miestä kuljettaa jne. Palaamme takaisin 1970-luvulle.