Yle: Suomi-meppien valta on kysymmysmerkki

EU-jäsenyys vei, globalisoitumisen ja talouden roolin korostumisen ohella valtaa kaikilta Suomen poliittisilta toimielimiltä. Lainsäädäntövallan osittainen siirtyminen Brysseliin kavensi erityisesti eduskunnan valtaa, koska sen mahdollisuudet vaikuttaa EU-lainsäädäntöön ovat verraten pienet. Vähintään puolella eduskunnan lainsäädäntötyöstä on EU-kytkentä. Vaikka eduskunnalla on mahdollisuus vaikuttaa Suomen neuvottelukantoihin EU:ssa, valtaosassa EU:ssa päätettävistä asioista neuvottelukanta muotoutuu hallituksessa, useimmiten jo virkamiestasolla. Eduskunta ei ole myöskään välittömästi edustettuna EU:n toimielimissä, ja keskeistä lainsäädännöllistä aloitevaltaa käyttävä komissio on riippumaton jäsenvaltioista. EMU-jäsenyyden seurauksena kansallinen rahapolitiikka, josta Suomen Pankki vastasi ”eduskunnan takuulla ja hoidossa”, siirtyi Euroopan keskuspankin (EKP) vastuulle.

Euroopan parlamentin suomalaisjäsenet kytkeytyvät heikosti eduskunnan EU-politiikan valmisteluun samoin kuin tosiasiallisesti myös omien puolueidensa puolue-elinten toimintaan. Europarlamentaarikoilla ei monista muista maista poiketen ole Suomessa oikeutta osallistua eduskunnan Eurooppa-valiokunnan kokouksiin, joskin heitä voidaan kuulla, mitä ei kuitenkaan yleensä tapahdu. Vaikka monilla europarlamentaarikoista on kotimaassa takanaan pitkä ja ansiokas poliittinen ura ja edelleenkin merkittäviä asemia puolueorganisaatioissaan, heidän kontaktinsa niihin jäävät jo käytännön aikataulu- ja muista syistä vähäisemmiksi kuin olisi suotavaa Suomen EU-politiikan kannalta.