Suomen sote- uudistus; Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennemuutos- ja uudistaminen ?
Mistä on kysymys ? -Hallintotieteen opiskelijan mietteitä;
Hyvinvointi valtio tarkoittaa että valtio tuottaa kansalaisille sosiaali- terveys- ja koulutuspalvelut valtion toimesta.
Hyvinvointi koostuu työllisyydestä, koulutuksesta, terveydestä, tuloista ja asuinoloista.
Myös yhteisöllisyyden asioista eli ihmissuhteista ja suhteista erilaisiin järjestöihin. Myös arvostuksen asioista eli itsensä kehittämisestä ja arvostuksesta.
Näissä voidaan tutkia ja mitata taloudellisia, psykologisia ja sosiologisia asioita.
Suomen perustuslaki velvoittaa huolehtimaan sosiaali- terveys- ja koulutuksesta sekä edistämään kansalaisten hyvinvointia.
Yleisiä ajatuksiani tilanteessa;
Suomessa 1980 paikkasimme hampaita ilmaiseksi. Valto oli velaton. Nokia tahkosi rahaa ja miljonäärejä suomeen. 1990 lama velkaannutti Suomen- ja niidenkin velkojen maksamiseen menee vuosikymmeniä. Lisää velkaa on tullut ja olemme jo kasvu- ja vakaus-sopimuksen kriittisissä pisteissä, valtionvelka 60% BKT:stä. Koko maailman tilanne on hyvin epävakaa- jatkuvaan normaaliin talouden vaihteluihin ei voidakaan enää luottaa. Amerikan finanssi kriisi heijastui Eurooppaankin. Useat maat ovat velkasaneerauksessa. Yhden maan saneeraus aiheuttaa 3 vuoden taantuman koko EU alueella. EU:n syytä ei tilanne ole, mutta EU oli liian lepsu talouspolitiikassaan, kun ei pysynyt kasvu- ja vakaus-sopimuksien sopimuksissa että toimeen olisi ryhdytty joidenkin maiden suhteen ajoissa talous vakauden kriittisissä pisteissä. Silloin on muilla valtioilla oikeus puuttua asiaan. Suomi ryhtyi ratkaisuihin heti, mutta olisimme voineet olla toki proaktiivisempiakin. Me emme voi luottaa talouskasvuun vaan nyt on pantava suu “säkkiä myöten.” On löydettävä ratkaisut siltä tasolta mikä voisi olla “kestävä talous.” Suomen on huolehdittava kilpailukyvystään. Kansainväliseen kilpailun vääristymiin tai epäterveeseen kilpailutilanteeseen olisi löydettävä ratkaisuja ja niitä voisi hakea EU:n ulkorajapinnoilta. Suomella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin EU:n kautta. Hyviä ratkaisuja aina saa jokainen kansalainen aloitteillaan esittää kuntalaisten- ja EU:n aloite kansalais-aloitesivuilla.
Halpa työvoima on kaiketi se iso ongelma kilpailukyvyllemme. Meillä ei ole varaa työtaisteluihin ja kilpailukyvyn heikentymiseen. Tehokkuus on aina lisännyt suoraan BKT:tä, ja investointikykyisiä yrityksiä. Työvoima on uupumuksistakin kärsivää, on usein hankalaa kiristää työtehoa lisää. Tehokkuus on panoksen ja tuotoksen suhde. Myyntimiesten olisi ponnisteltava maailmalla nyt !
Ongelmamme on Suomessa ja koko EU- alueella ikääntyminen, velkaantuminen, nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen. Eläkejohtajat ovat sanoneet että eläkkeet kyetään maksamaan, mutta ovatko eläkeyhtiöiden sijoitukset niin varmassa turvassa ?
Ikääntyminen luo aina paineita palvelujen tuottamiselle, mutta toisaalta se tulee luomaan työpaikkoja ikääntyneiden hoitamiseen. On selvää että on olemassa myös hyvin maksukykyinen eläkeläisten joukko. Yrittäjille on tilaa, ja kolmas sektorikin saa vastuuta ikääntyneiden huolehtimisessa. Suomessa on ollut kaikenlainen maksu kunnille ja valtioille hyvin universaalia
tuloista riippumatta. On tietenkin hankalaa ajatella että tulevaisuus olisi yhtä avokätinen kaikille, että kaikki peruspalvelumaksut olisivat samat miljonääreille ja työttömille. Jostakin kumman syystä mitä heikoimmin menee sitä enemmän myös tuloerot kasvavat?! Eriarvoisuuus ei ole kansakuntaa yhdistävää.
Jatkuu heti alla................
Mistä on kysymys ? -Hallintotieteen opiskelijan mietteitä;
Hyvinvointi valtio tarkoittaa että valtio tuottaa kansalaisille sosiaali- terveys- ja koulutuspalvelut valtion toimesta.
Hyvinvointi koostuu työllisyydestä, koulutuksesta, terveydestä, tuloista ja asuinoloista.
Myös yhteisöllisyyden asioista eli ihmissuhteista ja suhteista erilaisiin järjestöihin. Myös arvostuksen asioista eli itsensä kehittämisestä ja arvostuksesta.
Näissä voidaan tutkia ja mitata taloudellisia, psykologisia ja sosiologisia asioita.
Suomen perustuslaki velvoittaa huolehtimaan sosiaali- terveys- ja koulutuksesta sekä edistämään kansalaisten hyvinvointia.
Yleisiä ajatuksiani tilanteessa;
Suomessa 1980 paikkasimme hampaita ilmaiseksi. Valto oli velaton. Nokia tahkosi rahaa ja miljonäärejä suomeen. 1990 lama velkaannutti Suomen- ja niidenkin velkojen maksamiseen menee vuosikymmeniä. Lisää velkaa on tullut ja olemme jo kasvu- ja vakaus-sopimuksen kriittisissä pisteissä, valtionvelka 60% BKT:stä. Koko maailman tilanne on hyvin epävakaa- jatkuvaan normaaliin talouden vaihteluihin ei voidakaan enää luottaa. Amerikan finanssi kriisi heijastui Eurooppaankin. Useat maat ovat velkasaneerauksessa. Yhden maan saneeraus aiheuttaa 3 vuoden taantuman koko EU alueella. EU:n syytä ei tilanne ole, mutta EU oli liian lepsu talouspolitiikassaan, kun ei pysynyt kasvu- ja vakaus-sopimuksien sopimuksissa että toimeen olisi ryhdytty joidenkin maiden suhteen ajoissa talous vakauden kriittisissä pisteissä. Silloin on muilla valtioilla oikeus puuttua asiaan. Suomi ryhtyi ratkaisuihin heti, mutta olisimme voineet olla toki proaktiivisempiakin. Me emme voi luottaa talouskasvuun vaan nyt on pantava suu “säkkiä myöten.” On löydettävä ratkaisut siltä tasolta mikä voisi olla “kestävä talous.” Suomen on huolehdittava kilpailukyvystään. Kansainväliseen kilpailun vääristymiin tai epäterveeseen kilpailutilanteeseen olisi löydettävä ratkaisuja ja niitä voisi hakea EU:n ulkorajapinnoilta. Suomella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin EU:n kautta. Hyviä ratkaisuja aina saa jokainen kansalainen aloitteillaan esittää kuntalaisten- ja EU:n aloite kansalais-aloitesivuilla.
Halpa työvoima on kaiketi se iso ongelma kilpailukyvyllemme. Meillä ei ole varaa työtaisteluihin ja kilpailukyvyn heikentymiseen. Tehokkuus on aina lisännyt suoraan BKT:tä, ja investointikykyisiä yrityksiä. Työvoima on uupumuksistakin kärsivää, on usein hankalaa kiristää työtehoa lisää. Tehokkuus on panoksen ja tuotoksen suhde. Myyntimiesten olisi ponnisteltava maailmalla nyt !
Ongelmamme on Suomessa ja koko EU- alueella ikääntyminen, velkaantuminen, nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen. Eläkejohtajat ovat sanoneet että eläkkeet kyetään maksamaan, mutta ovatko eläkeyhtiöiden sijoitukset niin varmassa turvassa ?
Ikääntyminen luo aina paineita palvelujen tuottamiselle, mutta toisaalta se tulee luomaan työpaikkoja ikääntyneiden hoitamiseen. On selvää että on olemassa myös hyvin maksukykyinen eläkeläisten joukko. Yrittäjille on tilaa, ja kolmas sektorikin saa vastuuta ikääntyneiden huolehtimisessa. Suomessa on ollut kaikenlainen maksu kunnille ja valtioille hyvin universaalia
tuloista riippumatta. On tietenkin hankalaa ajatella että tulevaisuus olisi yhtä avokätinen kaikille, että kaikki peruspalvelumaksut olisivat samat miljonääreille ja työttömille. Jostakin kumman syystä mitä heikoimmin menee sitä enemmän myös tuloerot kasvavat?! Eriarvoisuuus ei ole kansakuntaa yhdistävää.
Jatkuu heti alla................
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jatkoa edelliseen.....................
Pahimmillaan näemme Suomessa köyhiä kaupungin osia missä on turvatonta ja mellakoita. Emme sitä toivo. Suomalaiset ovat yhdistäneet ennekin voimiaan vaikeina aikoina. Meillä tulisikin olla yhdistyneet arvot ja yksi -ismi- jolla rakennamme ja yhdistämme kansakuntaa. poliittinen päätöksentoko osaa jo ajatella kokonaisvaltaisesti järkeviä konsensus ratkaisuja. Ei ole enää suuria vasemmiston ja oikeiston itsekkäitä köydenvetoja, vaan on huomioitava jokainen lähipiireissään ja päätöksien toiminnan vaikuttavuuden tuloksissa.
Meillä ei ole varaa kansakuntaa repivään toimintaan. EU purkaa kaupan esteitä, ei ole valuuttakursseja, ei tulleja, pääomat ja työvoima liikkuvat vapaasti. Maataloudesta meni työpaikkoja, mutta on katseltava mahdollisuuksia. On luotava Swot- analyysejä eli rehellisesti kartoitettava aina mikro- ja makro-tasojen uhkia ja mahdollisuuksia. Uhkista löytyy aina mahdollisuuksia. EU: koheesio vaatii kaiken ikäisiltä aktiivisuutta olla hyödyksi. Siksi allekirjoittanutkin opiskelee. Nuoret syrjäytyvät nopeasti kerrostaloihin TV:n ja tietokoneen ääreen.
Perheiden ja sukujen olisi huolehdittava nuoristaan. Kaikki eivät osaa auttaa itseään. Työvoiman välitys henkilöstöillä pitäisi olla aktiivista halua ja osaamista auttaa nuoria- ei vain suorittaa ja toimeenpanna normeja ja panoksia mitä on annettu.
Mitä on SOTE- uudistus ja rakenne-muutos?
- Rakennemuutoksessa on kysymyksessä kustannus-tehokkuus ja kansalaisten peruspalvelujen turvaaminen. Laatua kustannus-tehokkaasti.
Rakenteet tässä prosessissa lähtevät valtion voimavaroista lainsäädännön kautta ohjatuista varoista, tulonsiirroista, ja ohjelmista- sekä informaatiosta, reformeista.
Ongelmina on tehtävien ja varojen ristiriidat “pirullinen ongelma” allokoida laajalla kentällä missä on paljon tehtäviä ja paljon kohteita joilla on kompleksinen vaikutus toisiinsa. Näiden priorisointi, valvonta laadullisesti ja kustannustehokkaasti. On kyettävä tuottamaan olemassa olevilla resursseilla enemmän laadullisesti hyvää asiakkaan tarpeita tyydyttäviä palveluja !
Tehtävien ja rahoituksen ristiriidat ovat siis pirullinen ongelma laajalla alueella, koko palvelukulttuurissa. Pelveluita tuottavat valtio- kunnat- yksityiset yrittäjät ja kolmas sektori. Kolmannen sektorin merkitys tulee kasvamaan rahapulassa; -erilaiset yhdistykset tuottavat palveluita omakustannushintaan ja meillä on olemassa joukko erilaisia vammais- vanhus- raittius- terveys- eläkeläis- ym. ym. järjestöjä, kylätoimikuntia, nuorisoseuroja, ym. ym. Sosiaalisuus luo hyvinvointia sekin, että ihmiset välittävät toisistaan. Kerrostaloyksinäisyys masentaa ja lannistaa “mökkihöperöistä” puhumattakaan. Alueellinen epätasapaino palvelujen tuottamisessa on osa pirullista ongelmaa. Meillä ei ole selviä tehokkaita valvonta-välineitä. Muutosta voidaan tehdä äkisti esim. määrärahoja muuttamalla, on pakko sopeutua- lisää ei tipu eikä lirise niin kuin ennen. Panos- tuotos prosesseissakin vastuu kasvaa tuloksesta. Kaikki hyvät ideat ja tarpeet lähteävät aina asiaakkasta ja asiakkaan kanssa toimivista työntekijöistä. Nämä tunnistavat tarpeet ja ongelmat parhaiten.
Jatkuu heti alla...............
Jatkoa edelliseen.......................
SOTE- uudistuksessa keskitytäänkin asiakaslähtöisyyteen- järjestelmä- ja työntekijä-lähtöisyyteen näihin kolmeen osa-alueeseen kaikkiin yhdessä.
Näissä kiinnitetään huomio; Laadukkaaseen laatujohtamiseen joka on proaktiivista, joustavaa jatkuvassa muutosvalmiudessa innovatiivisesti valmiina löytämään uusia ratkaisuja ja sopeutumaan muutoksiin ja johtamaan motivoiden muutoksia. Informaalisuus palvelukulttuurissa yhteisöllisyys- tietovirtojen hyväksikäyttö ja muuntaminen tiedoksi jolla tehdään vaihtoehtoisia ratkaisumalleja ja valitaan paras. Ilman valvontatyökaluja ei mikään muutos ole järkevää. Toiminnalla täytyy olla selvät arvot jotka eivät ole sanahelinää- selkeät tavoitteet- selkeät perustehtävät ydinprosessissa. Strategiat- jotka vievät jokaista työntekijää tietoisesti johonkin päämäärään niin että jokainen yhtiön siistijää ja juoksupoikaa myöten kokee olevansa tekemässä työtä yhteiseen tavoitteeseen nähden sovittujen arvojen ja perustehtävien mukaan. Innovatiivisuus ja luovuus löytää uusia parempia ratkaisuja jokaisessa palvelu-kulttuurin tehtävässä, on aina valmiina hylkäämään vanhaa ja luomaan uutta paremmin, tehokkaammin ja laadukkaammin asiantuntijuudella joka tarkoittaa jokaisen tehtävän osaamista ja vastuuta siinä mitä asia ja tehtävä koskee. Vuorovaikutuksellisuus merkitsee informaalisuutta- joka on lineaarista ja vertikaalista joka johtaa yhä suurempaan osaamiseen ja vastuunkantoon- niin että organisaatioiden hallinnon rakeneet madaltuvat- joka tarkoittaa jokaisen vastuuta koko palvelukulttuurista- eikä vain suppeasti ajattele omaa hierarkista tehtävää joka voi olla hidas ja jäykkä, kallis ja tehoton. Etiikka on palvelualalla tärkeä, että palveluita tuotetaan etiikan moraali kysymykset huomioiden. Hoivapalveluita ei voida esim. siten ajatella tuotettavaksi ilman mitään välittävää lämmintä tunnelatausta asiakkaaseen. Asiakas- kuluttaja on saatava osallistumaan palveluiden tuottamiseen niin paljon kuin mahdollista. Tämä tutkitusti säästää kustannuksia.
Sosiaalinen pääoma merkitsee kaikkea sitä asennetta mitä asiakas kokee organisaatioihin jotka tuottavat palveluita, niitä tehtäviä ja vaikutusmahdollisuuksia, joita asiakkaalla on organisaatiossa.
Inhimillinen pääoma merkitsee asiakkaan kykyä auttaa itseään. Sosiaalinen ja inhimillinen pääoma kasvaa kun panostetaan sosiaali- ja terveyspalveluihin. BKT kasvu ei tuo hyvinvointivaltiossa suoraan hyvinvointia.
Meidän olisi kansalaisina ja valtiovaltana huolehdittava siis että pystymme nykyisillä resursseilla
tuottamaan laadukkaita palveluja tehokkaammin ja enemmän !
Tästä on kysymys SOTE- uudistuksesssa ja rakennemuutoksessa josta lyhyesti spontaanisti kirjoittamalla kerron päällimmäiset asiat jotka tulevat mieleeni.
Olemme tehneet jo paljon ! - On yksityistetty joka merkitsee valtion ja kuntien jäykkien palveluiden siirtämisestä yksityisille jotka tekevät ne tehokkaammin ja halvemmalla.
On desentralisoitu- hajautettu NPM: New Puplic Management (systeemi jonka Magharet Thatcer ja Ronald Reagan panivat alulle 1980 luvulla) -Karsittu jäykkiä kalliita hierarkisia hallintorakenteita- luotu “näennäismarkkinoita” joissa itse tuotetaan ja itse valvotaan, mutta on yhtiöitetty jolloin yksiköistä tulee kustannustehokkaita. Esim. kunnallinen sähkölaitos, kunnallinen vuokra-asuntotuotanto- erilaisia terveyspalveluja- näissä on tehokkaita tulosvastuullisia kunnallisia ja valtion yhtiöitä- Olisi kovin hidasta ja tehotonta päättää ja valvoa jokaista pientäkin
toimintoa kunnan- kaupunginvaltuustoissa. Kaikkeen tähän mahtuu paljon erilaisia sopimuksellisuuksia ja sopimuksia- lompsan kaivajia yhteen palveluun voi olla hyvin moniakin.
Jumalan siunausta
Jari Laurila
Lisäys;
Hyvinvointi valtiossa alkaa aina työllisyys-asioista. Työllisyys on aina ensimmäinen asia !
On ilmeistä että välttääksemme työvoimapulan jossakin vaiheessa, tarvitsemme tuonti-työvoimaa, eli niitä nuoria maahanmuuttajia jotka maahan tulevat.
'En tiedä tarkempia laskelma-skenarioita asiassa. Luulisin jotakin tähän suuntaan.
Taloudellinen katastrofi olisi työvoimapulakin. Maahanmuuttajien olemassa olevaa osaamista kannattaa hyödyntää. Useinhan heillä on esim. ravintoloita kotimaansa tapaan. esim. Yrittäjiä heissä on. Nuoret haluavat kouluttautua ja saada työtä., Minulle yksi Nigerialinen näytti neljät paperit mitä hän oli suomessa hankkinut kielitodistuksesta alkaen ja trukkikuskin paikka oli lähellä juuri sillä hetkellä. Kaksikin ammattiakin oli hankkinut.
Ulkomaalaiset ovat kuitenkin 50% enemmän työttömyyskortistoissa työvoimasta, siis työvoimasta enemmän kuin suomalaiset.
Suomesta lähti työpakolaisiksi Amerikkaan aivan tolkuttoman iso joukko 1890- ja 1900 luvun alussa. Sodan aikana lapset vietiin ruotsiin. Työpakolaisia lähti sankoin joukoin ruotsiin 1950-1960 luvulla. Veropakolaiset lähtivät 1980 luvulla.
Minusta kaikenlainen rötösherruus kuuluu kaltereiden taakse aina edelleenkin- On tiukka asia pitää siitä kiinni. Kokonaisvaltaisesesti laillinen korruptio pitää sulkea pois eli itsekkyys ja ajateltava kokonaisvaltaisin ratkaisuin jotka vievät toiminnan tuloksissa yhä suurempiin positiivisiin vaikutuksiin- lisäarvoa vastuullisessa toiminnassa. Kansallinen moraali ja vastuu- ja olemmekin kansakunta jossa on lojaali virkamieskunta ja eettisesti korkean moraalin oikeuslaitos joka suojelee kansalaisia- ja turvaa oikeuksia oikeudenmukaisesti. Voimme olla onnellisia tästä että emme ole riippuvaisia esim siitä millä tuulella ylipäällikkö herää aamulla jolla on armeija ja poliisi komennossaan ilman mitään selkeitä toiminta-ohjeita.
Poliittinen päätöksenteko tarvitsee tietoa- tietoa informaatiovirtoja pitää osata hyödyntää päätöksentekoa varten. Professionaalinen edustus- Yliopistot omaavat maailman korkeinta tietoa aina joka on hyödyllistä huomioida eikä poliittinen intuitio riitä. Päätöksenteko pitää aina perustua luotettavaan tietoon.
yst. t. Jari Laurila
LIsäys;
Hyvinvointia tutkitaan ja mitataan tänään mainitsemieni perusasioden lisäksi
erilaisissa onnellisuustutkimuksissa missä kansalaisen tyytyväisyyttä mitataan johonkin tekijään nähden. Asiakaskäyttäytymistä, tilannekohtaistakin.
Erilaisia kehitys-suuntia mitataan ja seurataan.
Kansalaisen mielipide on muodostunut tärkeäksi, mutta usienhan muutoksien edessä on paljon ennakkoluuloja, mutta ns. deliberatiivisen demokratian menetelmällä kansalaisen mielipidettä kuullaan osana legiimiä päätöksentekoa niin että päätösten edellä tieto kasvaa, tietoa annetaan myllyyn ja kansalaiset osallistuvat keskusteluun kohti päämäärää, päätöksentekoa. Deliberatiivinen demokratia on eräänlainen mielipide-mittaus -kansanäänestys jossa kuitenkin tieto keskustelussa kasvaa ja johtaa objektiiviseen konsensukseen.
Esimerkkinä voidaan ajatella esim. kuntaliitos jossa jokainen kuntalainen on ensin kauhuissaan, pelkotiloja ja luuloja täynnä. Keskustelun edetessä tiedon määrä kasvaa, mielipiteet jalostuvat ja muodostuvat tiedoksi eikä luuloiksi. Kuntalaiset sitten ennen päätöksentekoa ovatkin sitten hyvin perillä siitä kuntaliitos toisi tullessaan etuja ja riskejä. Päätöksenteon hetki on sitten kun keskustelu on käyty ja kuntalaiset muodostaneet mielipiteensä tiedon mukaan jossa on riskit ja edut selvästi tiedostettu. Näin päättäjät voivat tehdä päätöksiä kansalaisen- kuntalaisen toiveet huomioiden- Päätöksestä tulee siten legiimi.
Deliberatiivinen demokratia on näin kuntalaisen- kansalainen sana päätöksentekoon joka voi keskustelu-prosessissa perustua oikeaan tietoon.
Muutoksia voidaan toteuttaa vain jos muutokset ovat hyvin perusteltuja- ja niissä nähdään selvää etua ja viisautta- ovat hyvin perusteltuja- näin muutoksia voidaan toteuttaa ilman liian suurta vastarintaa ja saadaan pääätöksille legitimiteettiä eli kansalaisenkin tuki.
BKT kasvu ei tuo selvää hyvinvointia suhteessa lisää hyvinvointi-valtiossa.
Kun erilaisiin hyvinvointia tukevia toimenpiteitä suoritetaan- ns. "myönteinen kehä" pyörii oikeaan suuntaan ja hyvinvointi kasvaa. Nykyisillä resursseilla pitää pystyä tuottamaan kustannustehokkasti siis laatua- laatujohtaminen perustuu asiakkaan tarpeisiin. Kun kuluttaja- asiakas osallistuu mahdollisimman paljon
palveluihin itse- tyytyväisyys kasvaa. Esim. vanhus pesee itse hampaansa ja käy ilman saattajaa vessassa vuodeosastolla- ja esittää toiveita hoidon suhteen, niin tyytyväisyys kasvaa ja kustannuksia säästyy. Hän osallistuu näin mielipiteellään ja toiveellaan palveluun ja säästää kustannuksia karrikoidun esimerkin mukaan esitettynä.
Yst. t. Jari Laurila
Kiitoksia professori Pirkko Vartiaiselle hyvästä (5 opintopistettä) kurssista koskien sosiaali- ja terveyshallinnon reformeja- uudistamista koskevia asioita.
yst. t. Jari Laurila