Miten ortodoksisessa uskonopissa selitetään armon käsite, ja armossa eläminen? Miten ortodoksikristitty elää armossa?
Ihmeellinen juttu, en nähnyt edes ortodoksi piste netissä omaa artikkeliaan armosta. Kuitenkin se on aika keskeinen juttu. Onko asia ehkä liian vaikea selittää?
Ihmeellinen juttu, en nähnyt edes ortodoksi piste netissä omaa artikkeliaan armosta. Kuitenkin se on aika keskeinen juttu. Onko asia ehkä liian vaikea selittää?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Enpä minäkään ole ikinä sellaista kuullut missään, .... muuten kuin että eräs tuttavani, joka oli perusolettamaisesti kuvitellut minut luterialaiseksi alkoikin käännyttää minua johonkin körttiläiseen lahkoon, kun selvisi etten kuulukaan ortodoksina heidän seurakuntaansa. Hän oikein hehkutti körttiläisyyden paremmuutta ja kertasi minulle "pakanalle" että ajatella, vain armosta... minäkin kuulemma voisin saada heidän seuroissaan syntini anteeksi.
Todellisuudessa kuitenkin ortodoksin kuten muidenkin kristittyjen pitää elää kristityn elämää, kilvoitella pelastuakseen, tehdä hyviä tekoja eikä luottaa vain automaattisesti lankeavaan armoon.
Voi olla myös niin, että kukaan täyälyinen ei viitsi tänne kirjoitteleville ei-ortodokseille ja -katolilaisille vastata mitään. Syykin on selvä: psyykkinen kokemus, jonka te tulkitsette uskoontulemiseksi, antaa teille täydellisen auktoriteetin tulkita Raamattua ja maailman ilmiöitä. Eli keskustelua ei näistä asetelmista synny, ei edes Jumalan armosta.
Kuinkahan monta kertaa ortodoksisessa jumalanpalveluksessa toistuukaan: "Herra, armahda!"
Perusrukous, Jeesuksen rukous, kuuluu:"Herra Jeesus Kristus Jumalan poika, armahda minua syntistä!"
Armo on aivan keskeistä.
"Armon ovet avaa minulle siunattu Jumalansynnyttäjä..."
Minä koen ortodoksina armon sinä kun menen katumuksen sakramenttiin eli ripille ja tunnustan syntini ja yritän tehdä parannuksen.
Mutta armoa ei olisi jos ei Jumalan edessä nöyrtyisi ja yrittäisi tehdä parannusta synneistään.Mutta sellaisiakin ihmisiä on jotka eivät kadu mitään vaan syyttelevät synneistään toisia ihmisiä.En usko että Jumala armahtaa sellaisia.
Eikö katumus ole armon ehto kaikessa kristillisyydessä.
Armo ei ortodoksisessa kielenkäytössä tarkoita ihan samaa kuin protestanttisessa kielenkäytössä. Armo on ortodoksisuudessa osallisuutta Jumalan voimasta. Armo on Jumalan toimintaa maailmassa. Jumalan armosta tullaan osallisiksi ja siinä eletään osallistumalla kirkon elämään yksityisessä ja yhteisessä rukouksessa, osallistumalla kirkon pyhiin salaisuuksiin kasteessa, mirhavoitelussa, ehtoollisessa, katumuksessa ja muissa pyhissä toimituksissa. Jumalan armosta ihminen voi tulla osalliseksi myös pyhäinjäännösten ja pyhien paikkojen kautta, koska Jumalan armo pyhittää myös aineen. Jumalan armo on elävä voima, joka vaikuttaa ihmisessä ja pyhittää hänet, tekee hänet yhä Jumalan kaltaisemmaksi. Se missä määrin ihminen tulee osalliseksi Jumalan armosta riippuu pitkälti siitä, missä määrin hän etsiytyy sinne, missä Jumalan armo vaikuttaa.
Luin juuri kirjasta tapauksen, joka sopii tähän esimerkiksi lisävalaisemaan armon käsitettä. Valamolainen skeemaigumeni Johannes ns. "Valamon vanhus" kirjoittaa tapauksesta, jossa toinen munkki oli arvostellut hänen kirjekokoelmaansa, joka oli juuri julkaistu ja uhannut polttaa sen. Isä Johannes kuitenkin otti asian rauhallisesti ja toteaa, ettei tunne mitään kaunaa tätä kritisoinutta isää kohtaan, ja sitten toteaa, että "ilman Jumalan armoa tämä ei olisi mahdollista".
Jumalan armo oli siis vaikuttanut ja tehnyt mahdolliseksi, ettei isä Johannes kantanut kaunaa häntä kritisoinutta kohtaan. Ihmisen pelastuminen eli Jumalan yhteydessä yhä tiiviimmin pysyminen on Jumalan työtä, eli Jumalan armoa. Ilman Jumalan voiman vaikutusta ihminen ei voi pysyä Jumalan yhteydessä. Siksi ihmisen pitää etsiytyä sellaisiin paikkoihin ja harjoittaa sellaista toimintaa, jonka kautta hän tulee osalliseksi Jumalan armosta. Joskus puhutaan siitä, että joku toiminta "vetää Jumalan armoa puoleensa.
Hyvä ja kiitos, kiitos paljon!!
Voisiko tuon sinun juttusi julkaista ortodoksi.netissä???
Toivottavasti voisi. Oli niin selkeää tekstiä.
Voisiko armossa eläminen tarkoittaa ortodoksille sitä, että hän elää turvallisuuden tunteessa? Joku varmuus ja kokemus Jumalan voimasta ja rakkaudesta?
paska palsta taidat tyyppi itse olla täällä vain mainostamassa sitä sivua
siellä killottaa ne jotka haluavat mainetta ja kunniaa
ei ole virallinen ortodoksinen sivusto vaan joku harrasteli sisäpiiri
Eräs uskonnollinen lääkäri kerran purjehti kaikessa ylhäisyydessään osaston käytävää pitkin nenä pystyssä ylimielinen ilme naamallaan kolleegansa kanssa.
Pitäisikö tätä yhteiskunnassa niin sivistynyttä olentoa pitää jotenkin muiden ortodoksien ja ihmisten auttajana ja jopa rakastettavana?
Olen huomioinut että jotkut sivistyneet oikeat lääkärit jopa tervehtivät asiakkaitaan tai pysähtyvät juttelemaan potilailleen käytävällä ja jopa työpaikkansa ulkopuolellakin eivätkä valikoi seuraansa.
Millaisena pitäisi tuollaista otusta joka on kylmäkiskoinen ja ylimielinen pitää?Miten tämäkään tapaus palvelee yhteiskuntaa?
Ei mitenkään vaan pelkästään itseään.
Mitä tämä tarkoittaa suomeksi:
"Siksi ihmisen pitää etsiytyä sellaisiin paikkoihin ja harjoittaa sellaista toimintaa, jonka kautta hän tulee osalliseksi Jumalan armosta. Joskus puhutaan siitä, että joku toiminta "vetää Jumalan armoa puoleensa."
"Se missä määrin ihminen tulee osalliseksi Jumalan armosta riippuu pitkälti siitä, missä määrin hän etsiytyy sinne, missä Jumalan armo vaikuttaa."