Mikäli on vaivautunut seuraamaan keskusteluja joita käydään uskonnottomien ja uskonnollisten henkilöiden välillä, on voinut mahdollisesti huomata sellaisen ilmiön ettei uskovilla näytä olevan minkäänlaista käsitystä siitä keitä uskonnottomat ovat.
Ei niin että tämä varsinaisesti olisi ongelma, sillä minä itse uskonnottomana en tiedä keitä uskonnottomat ovat.
Sen sijaan ongelma ovat nämä varsin merkilliset ennakko olettamukset joita uskonnollisilla henkilöillä on, koskien uskonnottomia.
Yksi merkillisimmistä olettamuksista, ja ilmeisesti varsin vaikeasti hahmotettavissa oleva asia, on käsitys palvomisesta.
Uskonnolliset henkilöt kun eivät näytä millään tavalla käsittävän sitä että, esim: minä ja useimmat ateistit jotka tunnen, eivät koe minkäänlaista tarvetta palvoa yhtään mitään.
Uskovilla kun näyttää olevan tällainen merkillinen käsitys jonka mukaan kaikkien on palvottava jotakin ja kun uskonnottomat eivät palvo heidän jumalaansa, niin tämä tarkoittaa välttämättömästi sitä että uskonnottomat palvovat jotakin muuta.
Ikään kuin tämä jumalanpalvonta täytyisi korvata jollakin mikä vastaa jumalanpalvontaa.
Valitettavan usein tämä johtaa myös tilanteeseen jossa hyvin itsekeskeisesti käyttäytyvä uskonnollinen henkilö julistaa uskonnottoman henkilön puolesta mihin tämä uskoo ja mitä käsityksiä tällä on.
Jotakin mihin monet ovat varmasti törmänneet.
Ja koska en ole aikaisemmin vaivautunut selittämään asiaa yhtään sen tarkemmin, ajattelin aiheelliseksi hieman valaista sitä minkä takia minä en palvo mitään.
Palvominen voidaan mielestäni tiivistää ehdottomaan ja täydelliseen kunnioituksen osittamiseen jotakin olentoa kohtaan. Ongelman ollessa tämä ehdoton osa.
Kunnioitus kun omasta mielestäni tulee ansaita osoittamalla omilla toimillaan, että kyseinen olento oli sitten kyseessä ihminen taikka jokin jumaluus, ansaitsee tulla kunnioitetuksi. Jonka lisäksi tätä kunnioitusta on ylläpidettävä, sen sijaan että tämä kunnioitus olisi jokin asema jonka voisi säilyttää, tai omata ensisijaisesti.
Samalla tämä avaa mahdollisuuden sille että jotakin voi samanaikaisesti sekä kunnioittaa että kritisoida ja arvostella, johtuen siitä ettei tällaista ehdotonta mustavalkoista asettelua ole, vaan sen sijaan jokaisesta toimesta tulee väline jonka kautta arvioidaan sitä ansaitseeko ja kuinka paljon kyseinen olento ansaitsee tulla kunnioitetuksi.
Kun kunnioitus on jotakin mikä tulee ansaita, niin silloin palvominen on täysin tarpeetonta, samalla kun se rajaa kunnioituksen koskemaan toimijoita itsessään.
Tarkoittaen sitä että kunnioitus muodostuu valintojen seurauksesta, jossa oikeutuksena käytännössä toimii seuraus etiikka..noh ainakin omalla kohdallani, ja näin ollen mikään esine ei ansaitse tulla kunnioitetuksi.
Ja koska katson palvomisen olevan ehdotonta ja täydellistä kunnioitusta, tarkoittaa tämä myös sitä että katson esineiden, kuten esim: jonkin kirjan, palvomisen olevan lähinnä absurdia.
En siis ainoastaan ole palvomatta mitään, vaan katson että palvominen on eettisesti väärin jo henkilökohtaisella tasolla.
Kokonaan eri asia on sitten se mikäli joku vaatii tulla palvotuksi.
Sillä jos omaehtoinen palvominen on eettisesti väärin, niin se että vaatii tulla palvotuksi on moraalisesti väärin ja tekee olennosta joka vaatii tämänkaltaista ehdotonta kunnioitusta pahan.
Eikä olentoa joka on paha, ole mitään syytä kunnioittaa missään määrin.
Joten minä en voisi koskaan palvoa yhtään mitään.
Ei niin että tämä varsinaisesti olisi ongelma, sillä minä itse uskonnottomana en tiedä keitä uskonnottomat ovat.
Sen sijaan ongelma ovat nämä varsin merkilliset ennakko olettamukset joita uskonnollisilla henkilöillä on, koskien uskonnottomia.
Yksi merkillisimmistä olettamuksista, ja ilmeisesti varsin vaikeasti hahmotettavissa oleva asia, on käsitys palvomisesta.
Uskonnolliset henkilöt kun eivät näytä millään tavalla käsittävän sitä että, esim: minä ja useimmat ateistit jotka tunnen, eivät koe minkäänlaista tarvetta palvoa yhtään mitään.
Uskovilla kun näyttää olevan tällainen merkillinen käsitys jonka mukaan kaikkien on palvottava jotakin ja kun uskonnottomat eivät palvo heidän jumalaansa, niin tämä tarkoittaa välttämättömästi sitä että uskonnottomat palvovat jotakin muuta.
Ikään kuin tämä jumalanpalvonta täytyisi korvata jollakin mikä vastaa jumalanpalvontaa.
Valitettavan usein tämä johtaa myös tilanteeseen jossa hyvin itsekeskeisesti käyttäytyvä uskonnollinen henkilö julistaa uskonnottoman henkilön puolesta mihin tämä uskoo ja mitä käsityksiä tällä on.
Jotakin mihin monet ovat varmasti törmänneet.
Ja koska en ole aikaisemmin vaivautunut selittämään asiaa yhtään sen tarkemmin, ajattelin aiheelliseksi hieman valaista sitä minkä takia minä en palvo mitään.
Palvominen voidaan mielestäni tiivistää ehdottomaan ja täydelliseen kunnioituksen osittamiseen jotakin olentoa kohtaan. Ongelman ollessa tämä ehdoton osa.
Kunnioitus kun omasta mielestäni tulee ansaita osoittamalla omilla toimillaan, että kyseinen olento oli sitten kyseessä ihminen taikka jokin jumaluus, ansaitsee tulla kunnioitetuksi. Jonka lisäksi tätä kunnioitusta on ylläpidettävä, sen sijaan että tämä kunnioitus olisi jokin asema jonka voisi säilyttää, tai omata ensisijaisesti.
Samalla tämä avaa mahdollisuuden sille että jotakin voi samanaikaisesti sekä kunnioittaa että kritisoida ja arvostella, johtuen siitä ettei tällaista ehdotonta mustavalkoista asettelua ole, vaan sen sijaan jokaisesta toimesta tulee väline jonka kautta arvioidaan sitä ansaitseeko ja kuinka paljon kyseinen olento ansaitsee tulla kunnioitetuksi.
Kun kunnioitus on jotakin mikä tulee ansaita, niin silloin palvominen on täysin tarpeetonta, samalla kun se rajaa kunnioituksen koskemaan toimijoita itsessään.
Tarkoittaen sitä että kunnioitus muodostuu valintojen seurauksesta, jossa oikeutuksena käytännössä toimii seuraus etiikka..noh ainakin omalla kohdallani, ja näin ollen mikään esine ei ansaitse tulla kunnioitetuksi.
Ja koska katson palvomisen olevan ehdotonta ja täydellistä kunnioitusta, tarkoittaa tämä myös sitä että katson esineiden, kuten esim: jonkin kirjan, palvomisen olevan lähinnä absurdia.
En siis ainoastaan ole palvomatta mitään, vaan katson että palvominen on eettisesti väärin jo henkilökohtaisella tasolla.
Kokonaan eri asia on sitten se mikäli joku vaatii tulla palvotuksi.
Sillä jos omaehtoinen palvominen on eettisesti väärin, niin se että vaatii tulla palvotuksi on moraalisesti väärin ja tekee olennosta joka vaatii tämänkaltaista ehdotonta kunnioitusta pahan.
Eikä olentoa joka on paha, ole mitään syytä kunnioittaa missään määrin.
Joten minä en voisi koskaan palvoa yhtään mitään.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kaiken elämän antaja ei ansaitse palvontaa? Ateisteilla on sattumajumala jolle he antaa kaiken kunnian tästä.
"Joten minä en voisi koskaan palvoa yhtään mitään."
Palvot itseäsi, sen näkee kirjoituksiesi läpi. Näin olet tehnyt itsestäsi epäjumalan.
Kiitoksia tästä esimerkillisestä osoituksesta sen ongelman suhteen jonka mainitsin sekä omahyväisyydestä jota uskonnolliset henkilöt osoittavat tullessaan kertomaan meille ateisteille mitä me ajattelemme.
Ja ei, mikäli kaiken elämän luoja olisi olemassa niin se ei ansaitsisi tulla palvotuksi.
Minua vähän ihmetyttää mistä ateistien palvomispuheet tulee? Käskeekö Raamattu ihmisiä palvomaan?
Palveleminen on eri asia. Jokainen ihminen palvelee joko Jumalaa tai saatanaa, koska esim. kaikki valheet ovat palvelus valheen isälle ja kaikki totuus on palvelus Jumalalle. Mitä sinä siis palvelet omilla puheillasi? Hyvää vai pahaa? Totuutta vai valhetta?
Mitä tekemistä tälla vastauksella on aloitukseni kanssa??
Minä kun en missään kohtaa manitise Raamattua taikka Jumalaa vaan puhun yleisesti palvomisesta täysin riippumatta siitä mitä kohtaan tuota plavontaa harjoitetaan.
Mitä tulee sitten tuohon esitykseen palvelemisesta niin sinä olet täysin vapaa semanttisesti määrittelemään palvomisen palvelemisesksi, mutta kun molempia sanoja käytetään samassa merkityksessä on ero yhdentekevä.
Eikä sinulla myöskään ole minkäänlaista oikeutta tulla kertomaan minun puolestani sitä mitä minä palvelen, varsinkin kun katson itse etten palvele yhtään mitään.
Eikä kysymys ole siitä onko esitykseni totuutta vai valhetta, vaan sen sijaan kysymys pitäisi olla siitä olenko minä oikeassa vaiko väärässä.
Enkä osaa sanoa olenko minä välttämättömästi oikeassa vaiko väärässä, mutta huolimatta tästä olen täysin rehellinen mielipiteeni suhteen.
Tosin mikäli vaivaudut vastaamaan, enkä tiedä miksi vaivautuisit, niin olisi ihan mielenkiintoista tietää mitä mieltä olet aloituksestani sen sijaan että pyrkisit sirtämään keskustelun johonkin muuhun kysymykseen johon aloitukseni ei millään tavalla liity.
"Minua vähän ihmetyttää mistä ateistien palvomispuheet tulee?"
Siitä, että kristityt tekevät sitä erittäin paljon.
"Palveleminen on eri asia. Jokainen ihminen palvelee joko Jumalaa tai saatanaa, koska esim. kaikki valheet ovat palvelus valheen isälle ja kaikki totuus on palvelus Jumalalle. Mitä sinä siis palvelet omilla puheillasi? Hyvää vai pahaa? Totuutta vai valhetta? "
Typerät saarnamantrat ovat tyhjänpäiväisiä.
Tuo on juuri sitä uskiksen ääliömäisyyttä: "Jokainen ihminen palvelee joko Jumalaa tai saatanaa".
Palvominen on aktiivista toimintaa, eikä ketään tai mitään voi palvoa tekemättä yhtään mitään. Minä en voi palvoa jotain minkä olemassaoloon en edes usko olemalla tekemättä mitään palvomisen tapaistakaan.
Tai jos asia on noin, niin silloin sinäkin palvot yhtä lailla Thoria ja Zeusta olemalla uskomatta niihin ja tekemättä yhtään mitään palvomisen tapaistakaan. Miksi sinä palvot Thoria ja Zeusta?
Hihhulin mielestä minä olen saatananpalvoja, vaikka en edes usko koko mielikuvitusolennon olemassaoloon. Ehei pölvästi - kyllä saatananpalvojia ovat ne hörhöt jotka maalailevat pentagrammeja ja muita paholaismaisia kuvioita ja pitävät mustia messuja ja uhraavat saatanalle kaapu päällään.
Ja vaikka kuinka mielelläsi yritätkin demonisoida ateismin, niin minä en tosiaan kuulu tuohon joukkoon, koska en tee mitään tuollaista koskaan. Ja se että en tee mitään sellaisa koskaan ei liitä minua siihen joukkoon. Päin vastoin se todistaa etten minä todellakaan kuulu siihen joukkoon.
Koitapas ajatella sitä, vaikka teiltä onkin ajattelu kiellettyä.
"Tosin mikäli vaivaudut vastaamaan, enkä tiedä miksi vaivautuisit, niin olisi ihan mielenkiintoista tietää mitä mieltä olet aloituksestani sen sijaan että pyrkisit sirtämään keskustelun johonkin muuhun kysymykseen johon aloitukseni ei millään tavalla liity. "
Vastaukseni liittyy tähän siten, että minulle on vähän epäselvää miksi ajattelet, että sinun pitäisi palvoa jotain kristinuskon mukaan. Minun nähdäkseni sinun ei tarvitse palvoa mitään, vaikka olisi kristitty.
Huom. palvelija, ei palvoja. Mitä palvonta sinun mielestäni tarkoittaa?
Mitä minun pitäisi tehdä, jos palvelisin esim. Zeusta?
"Huom. palvelija, ei palvoja. Mitä palvonta sinun mielestäni tarkoittaa?"
Ero on merkityksetön tässä yhteydessä.
Veikkaan, että olet niitä uskovia, joka aina välillä hokee "kiitosh Jeesush, kiitosh Jeesush..."
"Vastaukseni liittyy tähän siten, että minulle on vähän epäselvää miksi ajattelet, että sinun pitäisi palvoa jotain kristinuskon mukaan. Minun nähdäkseni sinun ei tarvitse palvoa mitään, vaikka olisi kristitty. "
Tarvitsee tai ei, silti sitä palvontaa tapahtuu.
"Mitä tekemistä tälla vastauksella on aloitukseni kanssa?"
Huomasitko muuten, miten hyvin 1213:n vastaus sopii muutamiin kohtiin, joita esitit aloituksessasi.
"Uskovilla kun näyttää olevan tällainen merkillinen käsitys jonka mukaan kaikkien on palvottava jotakin ja kun uskonnottomat eivät palvo heidän jumalaansa, niin tämä tarkoittaa välttämättömästi sitä että uskonnottomat palvovat jotakin muuta. "
->
"Jokainen ihminen palvelee joko Jumalaa tai saatanaa"
"Palvominen voidaan mielestäni tiivistää ehdottomaan ja täydelliseen kunnioituksen osittamiseen jotakin olentoa kohtaan."
->
"Palveleminen on eri asia. Jokainen ihminen palvelee joko Jumalaa tai saatanaa, koska esim. kaikki valheet ovat palvelus valheen isälle ja kaikki totuus on palvelus Jumalalle."
Kyllä, keskutelun sivuunveimisen yritys näyttää hyvin, mistä aloituksessasi kirjoitit.
Mielestäni se mitä kirjoitan on riittävän selkeää etten voi ymmärtää miksi tämän asian tajuaminen voi olla niin vaikeaa. Koska näin kuitenkin ilmeisesti on, niin esitän asain mahdollisimman selkeästi.
Minä en missään vaiheessa puhu kristillisestä uskosta.
En missään kohdassa viittaa kristittyihin.
Missään kohtaa en nimeä taikka määritä mitään jumalolentoa.
En milloinkaan määritä sitä mitä kohtaan tätä palvontaa suoritetaan.
Enkä milloinkaan nimeä taikka mainitse sitä mitä tämä palvonta pitää sisällään.
Joten et ole edelleenkään pienimmissäkään määrin esittänyt mitään millä on mitään varsinaista tekemistä tämän aloituksen suhteen.
Tosin esityksestäsi saa sellaisen käsityksen että kuvittelet minun olevan ateisti ja hylkäävän kristillisen uskon yksinomaan sen pohjalta että katson palvomisen olevan moraalitonta ja epäeettistä.
Eikä asia ole pienimmissäkään määrin tämän kaltainen.
>>> Kyllä, keskutelun sivuunveimisen yritys näyttää hyvin, mistä aloituksessasi kirjoitit.
Palvonta tarkoittaa tätä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Palvonta
En kerro että olenko uskollinen vaiko uskoton: kerron nyt omat näkemykseni täällä käyvistä ateisteista ja uskovaisista lukemieni tekstien perusteella.
- agressiivisia
-provosoivia
-pätevät ja yrittävät väkisin saada viimeisen "voiton"
-provosoituvat mielestäni helpommin kuin muut suomi24:ssa käyttäjät, luulempa että joku yrittää päteä tähänkin viestiin...
- asennoituvat automaattisesti negatiivisesti uskovia kohtaan
-tuntuvat asettavan ihmisen Jumalan paikalle.
-luulempa että antavat itse plussaa usein omille viesteilleen, selatkaa keskusteluita niin saatatte huomata miksi
Uskovaiset:
-provosoituvat nopeasti ateistien provoihin.
-yrittävät herättää keskustelua ateistien kanssa (joskus negatiivista)
-lainaavat lauseita Raamatusta käyttääkseen niitä ateisteja vastaan. Raamatun tekstiä ei ole tarkoitettu ihmisten siihen
kokonaisuudessaan suosittelen että suomi24:ssa ei kannaa ottaa näitä alueita vakavasti, en tarkoita että kaikki suomi24 käyttäjät olisivat huonoja, muutamia provoajia kuiteskin löytyy (kuten aina netissä). Jos jommankumman puolen edustajat eivät ollenkaan lähtisi riitelemään toisten provoihin, niin pikku vinkkinä vakuuttaa ihmisiä paljon enemmän kuin ns. "päteminen".
"- agressiivisia
-provosoivia
-pätevät ja yrittävät väkisin saada viimeisen "voiton"
-provosoituvat mielestäni helpommin kuin muut suomi24:ssa käyttäjät, luulempa että joku yrittää päteä tähänkin viestiin...
- asennoituvat automaattisesti negatiivisesti uskovia kohtaan
-tuntuvat asettavan ihmisen Jumalan paikalle.
-luulempa että antavat itse plussaa usein omille viesteilleen, selatkaa keskusteluita niin saatatte huomata miksi"
Höpöhöpö.
No sen lisäksi ettei tämä kerro sitä oletko ateisti vai uskonnollinen, niin vastauksesi ei kerro mitään muutakaan.
Esityksisi kun ei ota millään tavalla kantaa siihen mitä minä olen sanonut. Mikään mitä kirjoitat ei näytä olevan suunnattu suoraan minulle, tai jos on niin en kykyne tällaista yhteyttä näkemään.
Et esitä omaa näkemykstäsi asiasta jonka olen nostanut esiin taikka esitä jotakin muuta vaihtoehtoista näkemystä palvomiseen.
Mikä tekee esityksestäsi täysin yhdentekevän ja irrallisen aloitukseen nähden johonka olet vastannut.
Minkä ihmeen takia ylipäätään edes vaivauduit kirjoittamaan mitä olet kirjoittanut?
''-luulempa että antavat itse plussaa usein omille viesteilleen, selatkaa keskusteluita niin saatatte huomata miksi''
kertomuksia J:sta harrastaa sitä.